Puerto Pricesa - Manila

Tänään tuli taas siirryttyä paikasta toiseen. Tällä kertaa siirtymänä oli Puerto Princesasta takaisin Manilaan. Philippine Airlinesin Airbus A330-300 lähti hyvin ajallaan 10:20 ja Manilaan kone laskeutu tuntia myöhemmin.Suur-Manilaan eli niin sanottuun Metro Manilaan kuuluu useita eri kaupunkeja, kuten Makati City, Laguna, Ermita, Pasay, Paco, jne. Siis kaupunkeja kaupungin sisällä. Tähän mennessä olen ollu aina Makatissa yötä. Ennen Puerto Princesaa siellä hotelliyön hinta oli 2500PHP/40€, joka tuntu aika suolaselta tänne. Puerto Princesassa juttelin hotellilla yhen sveitsiläisen jannun kans, joka oli asunut jo seitsemän vuotta Puerto Princesan lähellä. Hän kertoi käyttävänsä aina Mabini Pensionia Ermitan puolelta. Päätin, että kokeillaan sitten sitä, niin näkee vähän muutakin. Taksi löysi tänne kohtuu hyvin ja kysyyn huonetta. Kysyin huonetta ja sellainen löytyisi. Tosin, joko huone omalla vessalla/suihkulla ja pelkästään tuulitin ilman telsua. Toinen vaihtoehto oli ilmastoituhuone telsulla, mutta ei omaa vessaa. Päätin, että mielummin oma veski/suihku. Hintaa tälle tuli jo huomattavasti sopivammat 780PHP/12,5€. Harvinaista kyllä täällä toimii kahvion puolella myös ilmainen langaton verkko majapaikan puolesta. Kyllä täällä aina yhden yön voi viettää.

Vähän eksoottisempi ruokakokemus eiliseltä. Olin eilen syömässä yhden paikallisen kaverin kans illalla Puerto Princesassa ja tuli puheeksi, että otataan jotain pika-pikaa eli pikkusnäksiä. Tarjolla oli perus suolapähkinää yms. mutta sitten oli tarjolla myös erästä paikallista pikku snäksiä paikalliselta nimeltä tamilok. Kyseessä on Palawanin saaren erikoisuus eli mangrovepuun kuoren alla elävät kohtuu kokoiset vaalet madot. Jep, matoja siis! :) Jos joku muistaa katsoneensa Madventuren Filippiinijakson, niin siinä jannut meni paikallisen heimoukon kans metsään ja siellä kaivoivat madot suoraan puun kuoren alta. Nämä on samoja, mutta nämä oli putsattu muudasta yms. ja otettu pää pois. Se on kuulemma vähän madon kroppaa isompi ja kovempi. Pöytään tuli siis lautasellinen limasia matoja ja viereen pieni dippikuppi, jossa oli pätkittyä chiliä ja sipulia jossain etikkapohjaista nesteessä. Pitihän sitä kokeilla. Dippasin matoa chilissä ja ei kun suuhun. Fiilis oli, kun olis jotain mutaista kumipalaa jäykänny suussa. Se kun ei meinannu kovin helpolla alkaa pieneneen suussa, niin jäi sitten nielemättä. Olis muuten ollu vaara, että olis tapahtunu hyvin nopeasti ns. hissi-ilmiö ja tullu madot korkojen kera pihalle. En halunnu kuitenkaan sitä isossa ulkoilmaravintelissa, vaan jätin madon nielemättä. Seuralainen kuitenki veteli matoja useamman menemään. Ei kuulemma niidenkään perheestä mene muilla alas, kuin vanhemmilla ja hänellä. Muilla sisaruksilla jää syömättä. Kuva aiheesta on valitettavasti äärimmäisen huono, mutta Madventureksen linkistä tämä harvinainen herkku selviää jokaiselle. Mmmmm, maistuis varmaan teillekkin! ;)