tiistai 29. lokakuuta 2013

Movember 2013

Marraskuu alkaa jo muutaman päivän päästä. Samalla se tarkoittaa, että myös Movember alkaa. Movemberin ideana on, että "joka vuoden marraskuussa Movember-kampanja pyytää miehiä ympäri maailman kasvattamaan viikset. Niillä kerätään kipeästi tarvittavaa rahaa, jolla lisätään tietoisuutta miesten terveyteen liittyvistä asioista".

Tässä lyhykäisyydessään Movemberin säännöt:

- Kasvot ajetaan sileäksi marraskuun 1. päivä
- Sen jälkeen kasvatetaan ja trimmataan viiksiä koko marraskuun ajan
- Viikset ei saa yhdistyä suun alapuolella (se katsotaan pukinparraksi/munkiksi)
- Viikset ei saa myöskään yhdistyä pulisongeihin (se katsotaan parraksi)
- Muuten tyyli on täysin vapaa.

Osallistuin viime vuonna Movemberiin ensimmäistä kertaa. Minulla ei ole ollut koskaan aikaisemmin viiksiä, joten se oli ihan mielenkiintoinen ja hauska kokeilu. Lähdin hakeen Robert De Niron Jackie Brown -leffassa ollut tyyliä ja tästä näkyy, että kuinka lähelle sitä lopulta päästiin.
Tänä vuonna olis tarkoitus kokeilla vähän erilaista tyyliä. Ajatus on jo mielessä, mutta saas nähdä, että mitä lopulta tulee. Työkavereita on myös alkamassa muutamia mukaan viime vuoden tapaan. Mitenkään tiukkapipoisesti tätä ei ole tarkoitus ottaa tälläkään kertaa. Huumorilla siis mennään hyvän asian puolesta!

Tässä vielä parit esimerkkikuvat eri tyyleistä:
Viime vuoden juttu samasta aiheesta.

Movember-terveisin Manilasta,
Mika

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Yllätysvieraan paluu ja Schengen-viisumi Manilasta

Viime kerralla kirjoitin, että kaveri tuli yllättäin käymään viikonlopun pikavisiitillä Suomesta Manilaan. Kaveri oli täällä paikan päällä perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Muutama päivä kotiinpääsyn jälkeen kaveri ilmoitteli, että hän tulee käymään nyt uudestaan viikonloppukeikalla.

Jari laskeutui Manilaan tällä kertaa lauantai-iltana ja tuli suoraan kentältä minun tykö. Salmiakin ja lakritsin makuisia tuliaisia. Kiitän!
Helsingin ja Manilan välikö muka pitkä matka? Jari oli kämpillä Helsingin päässä vain neljä yötä ja tuli toisena peräkkäisenä viikonloppuna käymään uudestaan Manilassa.
Reissumiehellä ei ollut tietoakaan matkaväsymyksestä, joten käytiin katsahtamassa samalle illalle myös Manilan iltaelämää Makatin puolella.
Terveiset myös Juusolle, joka oli myös illanvietossa mukana!

Jari tuli seuraavana päivän sunnuntaina uudestaan kylään ja käytiin ajaan mopolla vähän sightseeingia Taguig Cityn alueella. Kun oltiin ajettu Fortia ja Mckinleytä ristiin rastiin, niin kävin näyttämässä Jarille vähän erilaista Manilaa ja käytiin Laguna Lakella mutka.
Siellä tuli nähtyä myös ekaa kertaa, kun yks kaveri pyyti kaloja puhallusputkella. Kaveri laittoi pitkään putkeen itsetehdyn nuolen, joka perässä pieni koho ja sitten vain tähtäys ja puhallus. Jannu oli saanu muutamia pieni kaloja tuolla menetelmällä.
Illan päälle käytiin mopoilemassa minun lähellä asuvan Mikon tykönä. Ilta oli mukavan lämmin ja mentiin Mikon altaalle.
Sitten vain uiskentelemaan. Uinti maittaa reissumiehelle.
Paikallinen vesitorni.
Viikolla tuli otettua muutamia iltakuvia kämpältä.
Kello on vähän yli puolen yön ja kuu loistaa taustalla.
Työkaveri kutsui kylään eilen lauantaina juhlistamaan viimeistä viikonloppua ennen kuin heille tulee perheenlisäystä. Tommy asuu varsinaisessa Manilan kaupungissa. Suuri alue on täynnä tällaisia todella pieniä ja kapeita kujia ja GPS auttui kummasti oikean paikan löytymisessä.
Meidän kansainvälistä tiimiä. Kolme miestä, kolme kansallisuutta.
Yöllä kotiin lähtiessä alue oli jo vähän rauhoittunut ja Jeepney laitettu yöksi parkkiin.
Viikko sitten kämpillä sattui pieni vesivahinko. Täällä on joissakin condoissa tiskialtaan alla kaapissa piilossa ns. rasvankerääjä (grease trapper). Tiskialtaan poistoputki menee siis metalliseen laatikkoon, joka kerää tiskattavista astioista rasvan. Se ei mene siis normaalisti veden mukana likakaivoon, kuten esimerkiksi Suomessa. Kyseinen boxi pitää puhdistuttaa aina välillä. Tällä kertaa oli ollut kieltämättä pidempi tauko puhdistuksessa.

Tiskasin normaalisti astioita, kun yhtäkkiä ihmettelin, että miksi mulla alkaa jalat kastuun. Sitten katoin ympärille, niin lattialla oli jo sellainen vajaa 2m leveä lammikko. Voi kerpele! Nopeasti hana kiinni ja hakeen rättiä ja ämpäriä. Ajattelin, että kuivaan nopeasti ja sitten heti sanoon huoltomielelle, että tulla putsaan rasvankerääjä. Lattiaa kuivatessa oveen koputettiin ja kas kummaa, siellä olikin huoltomies oven takana. Kysy, että onko veden kans ongelmia. ON, tule sisään!! Sanoi, että hän huomasi, että alapuolella olevan parkkihallin katosta tuli vähän vettä ja lähti tutkimaan, että mistä se tulee.

Huoltomies sitten kutsui toisen kaverin heti puhdistamaan boxia. Puhdistuksen jälkeen vesi ei kuitenkaan tyhjentynyt boxista normaalisti, joten huoltomies tuli sitten puhdistamaan vielä putkia porakoneen näköisellä laitteella, josta lähti paksua vaijeria. Kaveri “hoonasi” useampia putkia vähintään tunnin ennen kuin putket lähti vetämään normaalisti.
Ilmeisesti siellä oli sitten muutakin ongelmaa, eikä pelkästään täynnä olevan boxi. Homma saatiin kuitenkin kuntoon. Minun piti lopulta maksaa vain 100PHP/1,68€ boxin puhdistamisesta, joka kuuluu asukkaiden muutenkin maksaa. Varsinaisesta putkien rassaamisesta ei tarvinnu maksaa mitään. Se sisältyy taloyhtiön asumiskustannuksiin.

Schengen-viisumi Manilasta

Laitetaan tähän loppuun asiaa Schengen-viisumin hankkimisesta. Meillä on tarkoitus mennä käymään tyttökaverin kans jouluna lomalla Suomessa. Hän on paikallinen, joten hän tarvitsee Schengen-viisumin. Tässä juttua, että minkälainen prosessi viisumin hankinta on Manilassa.

Suomen suurlähetystö lopetti toimintansa Manilassa Makatissa viime vuoden 2012 lopulla. Suomen asioita hoidetaan nyt Norjan suurlähetystössä Makatissa. Norjan lähetystöön jäi myös yksi suomalainen töihin Suomen vanhasta lähetystöstä.

Norjan lähetystön osoite:

Royal Norwegian Embassy
21st Floor, Petron Mega Plaza Building,
358 Senator Gil Puyat Avenue
1209 Makati City, Metro Manila
Norjan varsinainen lähetystö on Petron Mega Plazan 21:ssä kerroksessa, mutta paperit jätetään rakennuksen takana katotasossa olevaan toimistoon. Se on helppo löytää lähetystön tunnuksen perusteella.
Viisumihakemuksen voi tehdä joko online-versiona tai sitten paperiversiona. Ajattelin ensin, että jätetään paperiversio, niin ei tarvitse scannata niin paljon papereita. Soitin lähetystöön ajanvarausta varten, niin siellä sanottiin, että hän suosittelee ehdottomasti tekemään online-hakemuksen, koska se on niin paljon nopeampi prosessi. Päätös tulee normaalisti vain 3-5 työpäivää papereiden jättämisestä. Paperiversio voi kestää 14-60vrk. Samalla selvisi, että mitään papereita ei tarvitse scannata. Kaikki paperit jätetään tapaamisen yhteydessä. Sitä ennen pitää rekisteröidä online-hakemus lähetystön portaalissa. Siispä online-hakemus.

Portaalissa täyteteään ensin varsinainen viisumihakemus kaikkine tietoineen. Sen jälkeen maksetaan viisumi, joka on 60€. Sitä ei saa takaisin, jos viisumi hylätään. Maksun jälkeen varataan aika tapaamiselle Norjan lähetystöön. Viisumin hakija päättää päivämäärän ja ajankohdan portaalissa olevan ajanvarausjärjestelmän kautta.

Lähetystön sivuilta löytyy ns. checkkilista, josta näkee, että mitä kaikkia papereita pitää olla mukana niin hakijalta kuin myös kutsujalta.

Tehtiin hakemus niin pilkuntarkasti kuin vain mahdollista. Kaikki kahtena kappaleena. Alkuperäiset toiseen nippuun ja kopiot toiseen nippuun. Jos jostain syystä ei pysty hankkimaan jotain vaadittya paperia, niin siitä pitää kirjoittaa erikseen A4, että miksi se puuttuu.

Papereita jättäessä pitää olla mukana siis kaikki listan paperit. Lentolippuja ei saa olla ostettuna papereita jättäessä, koska jos viisumihakemus hylätään, niin silloin menettää samalla lennot tai ainakin joutuu perumaan lennot ja niistä tulee kustannuksia. Sen sijaan vahvistettu lentovaraus pitää olla. Niitä ei pysty juuri tekemään netin kautta, joten kävin matkatoimistossa, jossa meille tehtiin lentovaraus ja kirjoitettiin samalla todistus lentovarauksen aitoudesta.

Matkavakuutus pitää olla mukana jo papereita jättäessä. Vakuutuksen pitää kattaa hoidot 30,000€ asti ja sisältää vakavemmissa tapauksessa myös kotiuttaminen. Matkavakuutusta hankkiessa on hyvä tietää, että sen pitää olla voimassa 15vrk suunnitellun matkan yli. Jos kotiutuu matkalta esimerkiksi 31. tammikuuta, niin vakuutuksen pitää olla voimassa 15. helmikuuta asti.

Aikaisemmin Norjan lähetystö on hyväksynyt vain tietyt vakuutusyhtiöt. Nyt lähetystö hyväksyy kaikki vakuutusyhtiöt, kunhan Schgen-viisumia varten tarvittavat vaatimukset täyttyy. Meidän tapauksessa vakuutukseksi otettiin netin kautta AXA-Schengen.

Tyttökaverin ollessa viisumin hakijana hän hankki kaikki häneltä vaadittavat paperit. Hän ei laittanut listan ulkopuolelta mitään paperia mukaan. Minä vastaavasti kutsujana kaikki mitä kutsujalta hankitaan. Kun asun ja työskentelen täällä Manilassa, niin lisäsin paperinippuun myös nykyisen työnantajan työtodistuksen, sekä kopion AEP-työlupakortista (Alien Employment Permit). Listassa ei kysytä kutsujalta mitään tietoja palkasta tai varallisuudesta, mutta tiesin, että sitä voidaan kysyä. Senpä vuoksi olin printannut Nordean tiliotteen mukaan. Se olikin ainoa asia mitä papereita jättäessä haastattelussa meiltä kysyttiin checkkilistan ulkopuolelta. Annoin vain paperin paikalliselle virkailijalle ja hän oli tyytyväinen meidän papereihin.

Sen jälkeen saatiin kulkulupa mennä käymään lähetystön yläkerrassa, jossa otettiin hakijasta valokuva viisumia varten. Kun kuva oli otettu, niin sitten vain kotiin odottamaan päätöstä. Meille sanottiin, että hakijaa informoidaan sekä tekstiviestillä, että sähköpostillä. Neuvottiin kuitenkin keskittymään lähinnä sähköpostiin, koska tekstiviestien toimivuuteen ei voi aina luottaa. Samalla sanottiin, että jos ei ole kuluunut mitään viidentenä päivänä, niin soittakaa lähetystöön.

Sähköpostia lopulta tuli neljäntenä päivänä, että hakemus hyväksytty ja tervetuloa hakemaan passi viisumin kera. Ilouutisen jälkeen piti ostaa vielä varsinaiset lentoliput Manilasta Helsinkiin viisumien hakua varten. Varsinaisessa lipussa ei ole pakko olla samat lennot tai edes samat lentoyhtiöt kuin mitä lentovarauksessa. Viisumiin hakuprosessiin liittyy yksi ikävä rajoitus. Viisumia voi hakea aikaisintaan 90vrk ennen aiottua matkaa. Esimerkiksi joulureissun ollessa kyseessä lentolippujen hinnat ovat vuoden kalleimmalla tasolla. Jos viisumia voisi hakea vaikka 6kk aikaisemmin, niin lentoja saisi helposti paljon halvempaan hintaan.

Viisumi käytiin hakemassa tämän viikon keskiviikkona ja järkkäsin sen päivän vapaaksi. Kun viisumi oli haettu, niin sitten olikin mukava mennä syömään hyvillä mielin. Otettiin suunnaksi Makatissa Greenbelt 3:n ostarilla oleva intialainen ravaintola Bollywood. Tilattiin tällä kertaa tandoorikanaa.
Toiseksi ruuaksi otettiin setti lampaanlihasta tehtyjä kebabpötkylöitä.
Intialainen ruoka toimii kyllä meikäläiselle tosi hyvin.

Visaterveisin Manilasta,
Mika

tiistai 15. lokakuuta 2013

Yllätysvieras, olutfestit ja tuparit

Viikko hurahtanut taas nopeasti. Varasin parisen viikkoa sitten perjantain ja maanantain vapaaksi ja ajattelin, että tulee varmaan aikasta rauhalinen viikonloppu perjantaita lukuunottamatta, jolle oli jo ohjelmaa tiedossa. Ohjelmaa tuli yllättäin sitten vähän enemmänkin, mutta oikein mukavaa sellaista. Tässä jotain kuluneelta viikolta.

Olen kirjoittanut aikaisemminkin, että Filippiineillä näkee aseistautuneita vartijoita joka puolella. Se hämmentää varmasti monia täällä ensi kertaa matkaavia, ennen kuin niihin tottuu. Panssaroidut rahankuljetusautot aseiseistettuine vartijoineet ovat arkipäivää ja niitä näkee Manilassa päivittäin. Rahankuljetusfirmoja on monia ja vartijoiden varustus vähän vaihtelee, mutta joka tapauksessa ne tekee selväksi, että älkää edes miettikö. Minun työpaikan rakannuksessa on myös pankki ja sen edessä näkee rahankuljetusautoja useasti. Näillä kavereilla oli varustuksena myös luotiliivit ja kypärät. Täysi sotilasvarustus siis.
Perjantaina oli tiedossa pienimuotoiset olutfestivaalit työpaikan vieressä Mckinley Hilsillä Venice Piazzalla. Sääkartoilla näkyi, että siellä on tulossa sopivasti taifuuni Santi samalle päivälle. Sen reitti näytti ennakkotietojen mukaan kulkevan Manilan pohjoispuolelta koko Luzonin saaren yli.
Perjantai-iltana tulikin vettä pitkin iltaa, mutta ei mitenkään erityisen kovasti ja tuulta ei ollut juurikaan, joten se ei haitannut menoa erityisemmin.
Kaveri otti Suomesta yhteyttä keskiviikkona, että hän tulisi käymään pikaisella viikonloppureissulla Manilassa. Koneen pitäisi laskeutua perjantaina 18:15. Sovittiin sitten, että kaveri tulee suoraan kentältä Venice Piazzalle ja nähdään siellä.

Jossain vaiheessa iltaa Jari tulikin paikalle. Viime näkemältä Singaporesta olikin kulunut aikaa jo lähes kolmisen vuotta. Cheers!
Jariin liittyen on pakko kertoa pieni tarina siitä, miten sattumalla voi olla suuri merkitys asioiden järjestymisessä. Tulin tänne Filippiineille maaliskuussa viime vuonna 2012 ja nyt siis asun ja työskentelen täällä. Minun edeltävä reissu oli monella tavalla hyvin poikkeuksellinen. Lopetin sitä ennen Suomessa vakituisen työn, myin kämpän, auton ja moottoripyörän. Sitten ostin vain menolipun Japaniin ja suhailin Aasiaa ristiin rastiin vuoden ja 7kk. Lähdin tuolle reissulle 14.10.2009.

Olin siis aluksi Japanissa ja sieltä menin Thaimaahan, Laosiin ja takaisin Thaimaahan. Olin 2009 joulun Pattayalla ja siellä oli myös pari Helsingin moottoripyöräkaveria. Vietettiin jouluaattoa porukalla yhdessä Suomibaarissa. Tutustuttiin saman illan aikana myös Jarin kans. Jari oli tehnyt Suomessa samanlaisen liikun kuin minä ja laittanut omaisuuden ns. lihoiksi vain parisen viikkoa minua aikaisemmin. Siinä jutellessa tuli myös esille, että oltiin molemmat kotoisin samalta alueelta. Kaveri naureskelikin meille, että mikä teitä pohjoisen poikia oikein vaivaa?

Jari asui tuolloin jo Singaporessa. Mulla oli tarkoitus löytää IT-alan hommia reissun aikana Singaporesta tai Malesiasta ja sovittiin, että nähdään Singaporessa myöhemmin. Jatkoin matkaa Thaimaasta Filippiineille ja tulin lopulta monen mutkan kautta Singaporeen noin 10kk myöhemmin lokakuussa 2010. Sporessa tuli oltua reilu pari kuukautta ja pyörittiin siellä Jarin kans kaupunkia ristiin rastiin. Samalla hain alueelta koko ajan töitä. Niitä ei kuitenkaan yrityksestä huolimatta löytynyt ja palasin reissulta lopulta takaisin Suomeen 14.5.2011.

Minun ollessa Suomessa Jari tiesi, että haen edelleen töistä Aasista. Sitten Jarilta tulikin Singaporesta viestiä, että paikallinen rekryfirma hakee suomalaisia IT-hommiin Manilaan Filippiineille. Lähetin CV:n välittömästi Singaporeen. Minuun otettiin rykryfirmasta pian yhteyttä ja sen jälkeen sähköposteja ja puheluita sinkoili tiuhaan Singaporen ja Tornion välillä. Jossain vaiheessa oli edessä  työhaastattelu ja se hoidettiin Skypen kautta varsinaisen palkkaavan yrityksen kanssa. Vähän myöhemmin allekirjoitin työtarjouksen. Sen jälkeen tuli useita viiveitä ja tuntui, että tuleekohan tästä sittenkään mitään. Sitten sama yritys lopulta kysyi, että olisinko kiinnostunut muista tehtävistä? Juteltiin aiheesta lisää ja näin asiat loksahti lopulta kohdalleen ja aloitin työt Manilassa. 

Mitä siis tästä opimme? Koskaan ei voi tietää, että mihin Pattayan Suomibaarissa käyminen voi johtaa. Voit "joutua" vaikka töihin Manilaan. Asiat voi olla joskus pienistä sattumista kiinni.

Perjantai-iltana pyörähdettiin olutfestien jälkeen vielä Makatin puolella Palladium Clubilla.
Sieltä jäi lähinnä mieleen tämä ledein ja laserein varustettu robottimies.
Valitettavasti näiden perjantai-illan kännykkakuvien laatu on surkea. Tarvis paremman aparaatin.

Perjantai-illan aikana tuli törmättyä olutfesteillä muutamaan suomituttuun. Henkka kertoi, että hänellä on seuraavana iltana tuparit Makatissa, joten lauantai-illalle tuli yllättäin ohjelmaa. Siispä tupareihin. Siellä olikin hyvät tarjoilut heti odottamassa.
Isäntä itse baarimikkona.
Porukkaa oli sopivasti ja juttua riitti.
Jari ja Jarin enkelit. Reissumiehellä oli jostain syystä hymy herkässä.
Henkka oli järkänny illan teemaksi Unlimited Tequila and  Nachos. Sillä oli oma vaikutuksena illan rentoon fiilikseen.
Jollakin meinasi olla välillä vähän kuuma. 
Tässä vielä Makatin yöllisiä maisemia. Kuvassa The Gramercy Residences, joka on Filippiinien korkein asuinrakennus (250m) ja samalla maan toiseksi korkein rakennus heti PBCom Towerin jälkeen (259m).
Sunnuntaipäivä menikin kämpillä ihan rauhallisissa merkeissä. Jari tuli käymään vielä kylässä ennen illan paluulentoa takaisin Suomeen ja käytiin uiskentelemassa minun altaalla. Viimeksi nähtäessä uitiinkin Jarin altaalla Singaporessa.

Nyt maanantaina oli vielä vapaapäivä ja tuli hoidettua vähän asioita. Iltapäivästä kävin kämpän yläkerrassa olevassa kahvilassa istuskeleen parvekkeella ja naatiskelemassa päivästä.
Kahvila on hyvä paikka myös lentokoneiden bongaukseen.
Kuwaitin A340-300 vähän lähempää.
Paikassa on suorastaan rikollisen hyviä Choco Lava -leivoksia. Sanotaanko, että toimii.
Tänään ei itse auringonlaskua näkynyt, kun taivaanrannassa oli juuri pilviä. Pari viikoa sitten käydessä oli tosi kirkas ilma ja silloin pystyi näkemään myös Manila Baylla olevia laivoja. Matkaa kämpän kahvilasta Manila Bayn rantaan tulee kartalta mitattuna 8,5km. Rannasta laivoille on vielä pikkusen lisää.
Mckinley Hillsiä ja taustalla Fort Bonifacion torneja maanantailta.
Minun vierestä kulkeva C5 Road. Vasemmalla Fortin torneja ja taustalla Ortigasin vastaavia.
Näihin kuviin ja tunnelmiin kämpän kahvilasta.
Terveisin Manilasta,
Mika

tiistai 8. lokakuuta 2013

Uusi vuoden leima passiin ja yö Lagunassa

Tulin Filippiineille viime vuonna maaliskuun 5. päivä 2012 ja olen ollu siitä lähtien maassa koko ajan. Ei ole tullu käytyä siis mitään reissuja maasta ulkona vuoden ja 7kk aikana. Hommasin maahantulon jälkeen ensimmäisen jatkoleiman Manilan immigrationista itse, kun työt ei ollu vielä alkanu. Aloitin työt Manilassa 10.4.2012 ja työnantaja hommasi seuraavan jatkoleiman. Filippiineillä monissa yrityksissä koeaika on 6kk Suomen 4kk sijaan. Tästä johtuu työnantajan järjestämän ensimmäisen leiman pituus.

Vakinaistamisen jälkeen minun passiin tarvittiin myös uutta leimaa ja 20.9.2012 passiin lyötiin vuoden multientryleima. Kyseessä on muuten tavallinen leima, mutta ulkomailla voi käydä koska huvittaa ja ei tarvitse maahantullessa olla ostettuna lentolippuja ulos maasta. Tuo vuoden leima meni vanhaksi vastaavasti nyt 20.9.2013. Annoin passin meillä töissä ulkomaalaisten asioita hoitavalle kaverille noin kuukautta aikasemmin leiman umpeutumista ja sain sen takaisin viime viikon perjantaina eli 2vk leiman umpeutumisen jälkeen. Passissa on nyt uusi vuoden multientry ja leima-asioista ei tarvitse huolehtia seuraavaan vuoteen.

Viime viikonloppuna oli luvassa vähän erilaista ohjelmaa. Tyttökaverin serkkupoika tuli Saudeista kuukauden lomalla tänne kotikonnuille ja hän päätti järjestää pikkuiset juhlat sukulaisille ja kavereille vuokraamalla pienen simppelin resortin Lagunasta vuorokaudeksi käyttöön. Etukäteen puhuttiin, että porukkaa tulisi jotain 60-70 henkeä. En tiedä paljonko siellä lopulta oli, mutta ei tuo 60 henkeä kovin kaukana todellisesta voi olla.

Meidät noukittiin Taguigista kyytiin joskus 18:30 pintaa ja sitten vain South Luzon Expresswaytä kohti etelää. Perille tultiin joskus tuntia myöhemmin.
Sitten porukka autoista kamoineen ulos ja sisälle. Ruokaa oli mukana paljon ja osa alkoi valmisteleen sitä heti.
Karaokenurkkaus vallattiin välittömästi kunnon Pinoy-tyyliin ja laulu alkoikin heti raikaamaan.
Grilli laitettiin myös välittömästi kuumaksi.
Tullessa pysähdyttiin ostamaan junioreille uimaleluja ja niille tulikin heti käyttöä.
Bilispöytä oli myös aktiivisessa käytössä koko ajan.
Koko tapahtuma oli Ericin järkkäämä. Ericin kans olikin mielenkiintoiset jutustelut Saudeissa asumisesta ja työskentelystä.
Ryhmäfotoilua.
Illan mittaan ruokaa ja juomaa oli tarjolla kaikille varmasti riittävästi. Filippiinot ovat yleisesti rentoa porukkaa ja kovia juhlimaan.
Osa meni uimaan vapaaehtoisesti, kuten Nicki tässä.
Toiset taas...no meni joka tapauksessa.
Iloista porukkaa.
Minun lähtiessä nukkuun yläkertaan osilla juhlinta vielä jatkui täydellä teholla. Nämä kaverit päivystivät vielä silloin, kun viimeisetkin juhlijat oli menneet nukkumaan.
Aamupäivällä herätessä näki aluetta ja maisemaa ekaa kertaa kunnolla, kun illalla tullessa oli jo pimeää.
Tässä itse resortti. Osa porukasta tuli paikalle kuvan Jeepneyllä.
Kävelin pikkuisen ihan lähikujilla ja alue on itse asiassa täynnä vastaavia simppeleita resortteja. Samaisella alueella on kuulemma kuumia lähteitä ja alueen resorteissa on kuulemma kuumavesialtaita. Meidän paikassakin ilmeisesti on joskus ollu lämpimämpää vettä, mutta nyt se oli kyllä ihan normaalin lämpöistä allasvettä.
Kävellessä ja kuvaillessa pari chicksiä oli minusta jotenkin erityisen kiinnostuneita. Toki tiedän, että olen viehättävä nuorimies(™), mutta nämä chicksit oli äärimmäisen kiinnostuneita minusta. Kyseessä oli kaksi isoa kalkkunaa! Ne tepasteli yhdellä sivukujalla. Menin niitä pikku hiljaa lähemmäs ja otin muutamia kuvia. Sitten ne tuli minua lähemmäs ja vähitellen ne alkoi tulla siinä määrin lähelle, että jouduin laittamaan toisen jalan eteen suojaksi ja pomppimaan yhdellä jalalla taakse päin. Jos niitä pikkusen uhittelin käsiä apuna käyttäen, niin ne otti ehkä pari askeltaa taaksepäin ja välittömästi kolme eteen.
Syynä niiden käyttäymiseen oli luultavasti, että jossain vaiheessa pusikosta tuli kolme poikasta ja suuremmat alkoivat sitten käytäytymään suojelevasti. Kun pääsin lopulta pakittamalla ja yhdellä jalalla pomppimalla suuremmalle kujalle, niin ne jätti minut sitten rauhaan ja pääsin käveleen normaalisti pois tilanteesta. En tiedä näkikö kukaan, mutta jos, niin siellä on ollu varmasti jollakin hauskaa.

Päivän mittaan tuli käytyä vielä altaalla kikkailemassa porukalla. Pöytään tuotiin sopivasti sen jälkeen grillattua kalaa. Varsinkin tuore grillattu tonnikala on kyllä uskomattoman hyvää!!
Lagunasta lähdettiin takaisin kohti Manilaa joskus iltapäivällä neljän jälkeen ja kämpille tultiin noin tuntia myöhemmin. Oli oikein hauska reissu.

Tuli viime viikon keskiviikkona töihin mopoillessa kokeiltua, että miten Yamaha kestää verrattuna Taxi-Toyotan takapuskuriin verrattuna...

Edessä oli liikennevaloissa viimeiset sekunnit menossa ja kaksi kaistaa meni eteenpäin. Olin oikealla kaistalla ja vilkaisin pikaisesti vasemmalle ja ajattelin, että vaihdan vasemmalle kaistalle. Kun käännän pään eteenpäin, niin taksi on pysähtyneenä edessä. "EIII"!! PAM!! "VOI PERRRKELE!!!!". Vauhtia oli joku kevyt juoksuvauhti. En kaatunu ollenkaan, eikä kaatunu mopokaan. Samoin tunsin heti, että minuun ei sattunu yhtään.

Taksin muovipuskuri vähän repsotti vasemmasta kulmasta. Suurempi huoli oli kuitenki, että mitä kävi mopolle. Pelkäsin, että nyt meni vähintään etuvanne tai ainakin etuputket on taipunu varmasti taaksepäin ja rahanmenoa ei voi estää.

Taksikuski tuli autosta heti ulos. Kysyin siltä, että mitä helvettiä sinä tuolla tavalla jarrutat. Sano, että hänen edessä oli toinen auto jarruttanu ja oli sen vuoksi pakko jarruttaa. Kuski sanoi, että soitetaan poliisit. Sanoin siihen, että ei soiteta mitään poliiseja, vaan mennään tuohon viereiselle levikkeelle jutteleen. Poliisien kans olis kuitenki tullu sakot ja ylimääräistä härdelliä. Testailin vähän mopoa ja en huomannu siinä jarrutellessa pikku vauhdista mitään ongelmia.

Taksin takapuskuri oli irronnu takaa vasemmalta niiteistä ja se saatiin paineltua paikalleen takaisin. Taakse puskuriin tuli kuitenki jonku verran röpöä ja puskurin alhalla ollu valo oli irti. Kuski sanoi, että sinun pitää maksaa tuo. Kysyin, että paljon. Auto ei ollut hänen ja se soitti taksikeskukseen. Hetken päästä sitten sanoi, että tuhat pesoa. Kaivoin kuskille 1000PHP/17€ taskusta käteen ja sanoin taksin kyydissä olleelle tytölle, että sinä todistat, että kaikki on tällä selvä. Asia oli myös kuskin puolesta sillä selvä.

Käytännössä pääsin vain säikähdyksellä ja henkisillä kolhuilla. Oikean polven löin siinä johonkin ja siihen tuli pieni mustelma. Samoin oikea kyynnärvarsi varmaan venähti hieman iskusta ja osuman jälkeen tanko käännästi nopeasti vasemmalle. Kädessäkään ei kuiten tuntunu käytännössä enää toisen päivän jälkeen yhtään mitään.

Suurimmat jäljet mopoon tuli etulokariin. Siitä lähti vähän maalia.
Sen yläpuolelle keulaan tuli pienemmät jäljet.
Kun seuvaavan kerran pesettää mopon, niin täytyy sitten kattoa tarkemmin, että miltä jäljet näyttää. Luultavasti pelkällä värivahalla saa jo jonku verran kolhuja piiloon. Nyt kun tuosta on mennyt noin viikko, niin mopossa ei tunnu mitään ongelmia. Ei mitään väpätyksiä, värinöitä, eikä puoltamista. Hyvä niin!

Ostin reilu pari viikkoa sitten kuvailuja varten kunnon kolmijalan ja tuli vähän kikkaltua ja kokeiltua makrokuvailua sen avustamana. Laitoin kameraan 100mm macrolinssin ja väliin Kenkon koko setin loittorenkaita, jolloin päästään parempaan suurennokseen.

Mietin, että löytyykö kämpiltä mitään pientä kuvattavaa testiä varten. Pujotin sitten punaisen langan neulansilmästä läpi ja testasin, että miltä se näyttää hieman lähemmin tarkasteltuna. Kuvan neulansilmä on kooltaan noin 1mm ja lanka on tavallista ohutta lankaa, vaikka kuvassa se näyttääkin lähinnä joltain narulta. Alustana on 25 Sentimon kolikko.
Kuvassa arvoina: f/11 / 8,0 / ISO400 / ei salamaa.

Täällä on ollu selkeästikkin kunnon räkätautia liikenteessä ja ite olin kans kovassa nuhassa koko menneen viikon. Nokka alkoi jo vuotaa edellisen viikon puolivälissä. Nyt tilanne alkais vaikuttaan sen osalta onneksi kohtuu normaalilta. 

Sellaista tänne Manilaan. Toivottavasti ei tartte testata Jammun kestävyyttä enää toistamiseen.

Terveisin Manilasta,
Mika