Viime päivät menneet Manilassa aikasta leppoisissa merkeissä ja tullu otettua ihan rauhallisesti. Välillä käyny vähän käveleen pitkin kaupunkia. Tässä läheltä Roxas Bulevardia ja Manila Yacht Clubia.Yhtenä päivänä käydessä Robinsonissa syömässä törmäsin Banana Leaf ravintolassa mukavaan yllätykseen. Siellä oli tarjolla Malesiasta ja Indonesiasta tuttuja rotileipiä currydipin kans ja chicken satay -kanavartaita. Molemmat kuuluu noiden maiden suosikkeihin. Joutu heti tilaan kumpaakin. Hyviä ne oli täälläkin. Slurpsis!Tänään torstaina Manilassa alkoi Filippiinien suurin vuosittainen autotapahtuma Manila International Auto Show 2012. Paikkana oli World Trade Center. Sama paikka siis, jossa järjestettiin myös viime viikonloppuna ollut Hot Import Nights Manila.
Tapahtuma yllätti positiivisesti. Halleja oli käytössä useita ja paikalla oli paitsi paljon autoja, niin myös ihmisiä.
Pääsisäänkäynnin vieressä oli Motulin ständi, jossa oli hieno piristetty Ford GT. Heppoja käppyrän mukaan oli 872.GT:n vieressä oli jonku verran tuunatun näköinen Nissan GTR. Samoin oli käppyrät. Pitäis Tatsuninki liikahtaa, ku laitetaan vähän toista tuhatta hepoa.Sisälle mennessä useilla esittelylavoilla näkyi autoja huppujen alla. Näillä messuilla paljastettiinkin tosi paljon täysin uusia tai uudistuneita automalleja Filippiinien markkinoille. Tässä parhaillaan menossa Hyundai Velosterin julkistaminen.Mersun SLS AMG.Audin uusi R8 GT.Mikä merkki?Yhdessä hallissa oli monenlaisia tunattuja pelejä. Oli siellä tällainen Ferrari Spiderikin.Mikä on tämä vanha hienon näköinen peli? Itsellä ei tietoa.Tämä on selvasti Mummo-Ankan lava-auto!Mitä olisi automessut ilman alan insinöörejä? Ei yhtään mitään.Messuilla näkyi "tuttujakin". Tämä oli yksi Repsolin tytöistä viime viikonloppuna. Kun kävelin ja vilkasin häntä, niin heti tuli hymy ja kommentti miisalta, että "You are here again".Lisää teknistä osaamista.Jeepin insinööri.Tässä vielä yksi.Sellaiset messut tällä kertaa. Ei ollenkaan hassummat!
Muutama päivä taas vierähtänyt. Perjantaina piti kävästä ensimmäistä kertaa parturissa tälle reissulle. Hiukset lyheni niin kuin pitikin ja hintaa käynnille tuli 170PHP/2,98€. Suomalaisittain halpaa kuin saippua. Maan sisällä näyttää olevan kuitenki huikeita eroja, kun Puerto Princesassa minun vakiopaikassa maksaa vain 50PHP/88c. Yli kolmenkertainen ero.
Perjantai-iltana kävin katsahtamassa minkälaista on Calle 5:n musiikkitarjonta. Tupa oli täynnä ja siellä soitti sinä aikana kolme bändiä. Tämä porukka oli juuri vetämässä viimistä biisua, mutta aina ehtii samalla poseeraata.Perjantaina Robinsonissa käydessä huomasin, että kahtena seuraavana päivänä Manila World Trade Centerissä järjestettäisiin autojen tuningtapahtuma. Tapahtuman nimi on Hot Import Nights, josta käytetaan myös nimeä HIN. Kun ei ollut mitään ohjelmassa, niin päätin kävästä katsomassa.
Lauantaina siis World Trade Centeriin Pasayhin. Tapahtuma oli alkanut yhdeltä ja tulin sinne joskus 30min myöhemmin. Porukkaa oli jonottamassa lippuja kuin pipoa. Lippujonoon siis itsekkin. Lipun hinta oli sopivat 50PHP/88c. Tarjolla olisi ollut myös 400PHP/7€ VIP-lippuja, joilla olisi päässyt illan suuriin bileisiin. Edelleen vaivaava kova duha sai kuitenkin jättämään bilheet tällä kertaa väliin.
Sitten katsahtaan mitä näkyy. Erilaisia tunattuja autoja laidasta laitaan oli mukavasti paikalla. R33 Limo Service oli tuonut paikalle tällaisen venytetyn Cadillac Escaladen. Minusta tämä oli tosi hieno. Hinnat limusiinipalvelulla näytti olevan alkaen 8000PHP/140€ tunti. Minimiaika on kaksi tuntia eli 16000PHP/280€ . Onko se halpaa vai kallista, niin en tiedä. Tulee aikasta harvoin käytettyä limoja. Kaveriporukallahan tommonen kokeilu ei paljoa maksais.Erilaisia autohifivirityksiä oli näytillä tietysti vaikka kuinka paljon. Voitta vain kuvitella minkälainen kakofonia hallista oli, kun kaikissa autoissa, joissa on vähänki paremmat poppisvehkeet on käännetty potikkaa reilummin.Tähän autoon oli laitettu muutama näyttö.Tarvitsetko Hiluxiin lisää maavaraa? Onnistuu!Mitsun Pajeroon oli laitettu oviratkaisut uusiksi. Eteen ylöspäin kääntyvät ja taakse mallia kaappari.Paikalla oli myös muutamia paremman luokan kulkineita, kuten Ferraria, Lamboa ja Lotusta. Keltainen Callardo ja vanha Maranellon legenda Testarossa.Jos paikalla oli hienosti tunattuja autoja, niin oli siellä muutakin kaunista katseltavaa. Tietysti. Repsolin tytöt.Kiinnostaako autourheilu? - Khyyyyllä, olen aina ollut suuri autourheilun ystävä.Anzahlin malli.Repsolin kolmas tyttö.Laitetaan vielä Repsolin eka kuvasta toinen tyttö uusiksi. Miehet tuskin pahoittaa mieltä.Lähtiessäni pois ulkona oli driftingnäytös sopivasti juuri alkamassa. Paikallinen kaveri pyöritteli Toyotalla näyttävästi. Vierailevana tähtenä oli japanilainen naiskuski Hiromi Kajikuma. Päätin kokeilla, että saisinko otettua järkkärillä (Canon EOS 60D + EF-S 15-85mm) aiheesta jotain videota, kun ei ole tullut vielä videopuoleen oikein kunnolla perehdyttyä. Sehän jopa onnistui. Tässä Hiromin taidonnäyte.
Kello oli tuossa vaiheessa jo pitkälti yli neljän ja alkoi nälkä kurnia. Taksi messualueelta alle ja suoraan hotellin vieressä olevaan Robinsoniin. Sinne tullessa yhden lavan ympärillä oli paljon ihmisiä. Lavalla näkyi soittimia, joten kenties jokin konsertti alkamassa. Samalla selvisikin, että US Navy oli tullut soittamaan kauppakeskukseen. Soittivat ensin tällaisella pienellä porukalla lavan edessä ja hauskuuttivat yleisöä. Sen jälkeen soittajia tuli noin puolet lisää ja soittivat lavalla mm. eri elokuvateemoja kuten Star Wars, Rocky ja Shaft. Hienosti soittivatkin.Baarivinkki poikamiehille, jos tuntuu, että pitäis saada jotain sutinaa Manilassa. Tämän sanotaan olevan siihen tarkoitukseen Manilan paras paikka. Baarin nimi on Bay Cafe. Aikasemmin nimenä oli LA Cafe. Kyseessä siis sama paikka. Paikka on Ermitassa katujen Salas ja Marcelo H. Del Pilarin risteyksessä. Kävin siellä eilen yhdellä ja porukka oli tupaten täynnä. Olen käyny paikassa muutama vuosi sitten kerran aikaisemmin ja samalla tavalla se oli täynnä silloinkin. Baarin erikoisuutena on, että se on auki 24h. Ei tarvitse siis katsoa kelloa, jos Bay Cafeen menossa.Bay Cafen viereen Salasille jää hyvä aito arabialainen kebabravintola. Isossa punaisessa kyltissä lukee Shawarma Snack Center, joka tarkoittaa täällä kebabbia. Kebab pitaleivän sisällä joko lihalla tai kanalla hintaan 95PHP/1,67€. Olen testannut nyt molemmat ja toimii. Varsinkin lihalla oli erittäin hyvä ja makua oli. Jopa chiliä oli laitettu vakiona niin, että sen huomasi mukavasti.Tämä sunnuntaipäivä meneekin varmaan ihan rauhallisissa merkeissä. Formulat alkaa jonku ajan päästä ja ne pitää ainakin katsoa. Eipä tässä muuta pakollista ohjelmaa olekkaan tälle päivälle.
Laitetaan tähän loppuun teemalla erikoisemmat matkasairaudet. Sunnuntaina ihmettelin, kun vasen keskisormi oli täysin punainen ja se oli myös arkana. Seuraavana aamuna punaisuus oli levinnyt niin, että sitä oli myös kämmenpuolella ja kämmenpuoli oli myös kosketusarka. Päivän mittaan kämmenestä lähti punainen noin sentinlevyinen juova kohti kyynärpäätä ja kosketusarkuutta nyt myös käsivarressa ja illempana jopa kainalossa. Hälytyskellot alkoivat soimaan ja heti lääkäriin! Suunnaksi Manila Doctor's Hospital. Siellä ensiavun lääkäri tutki ensin ja sanoi, että mene toiseen kerrokseen tämän nimisen lääkärin luokse. Hän on lihas- ja tukielinten specialisti ja osaa varmaan kertoa, että mistä on kysymys.Siellä lääkäri tutki ja katseli. Huomasi samalla, että keskisormen kynnen reunassa oli vähän "röpöä". Kerroin, että siinä oli pieni reikä, josta tuli pari pisaraa verta. Lääkäri sanoi, että bakteeri on päässyt siitä sisälle ja se aiheuttanut tulehduksen. Hoidoksi tuli viikon kuuri vahvaa antibioottia kolme kertaa päivässä ja samoin purkki vahvaa desifiointiainetta, jolla pitää pestä tulehtunutta sormea. Antibioottien vaikutus alkoi purra noin vuorokauden päästä, jolloin punaisuus alkoi häviämään ja samoin kosketusarkuus. Noin kolmen päivän päästä tilanne oli muuttunut jo normaaliksi. Kuuri loppuu huomenna ja tällä hetkellä kaikki vaikuttaisi olevan kunnossa. Näinkin voi siis käydä.
Filippiineille tullessaan passiin laitetaan leima, joka oikeuttaa oleskelemaan maassa 21vrk. Maanantaina tuli 2vk maahantulosta täyteen. Tiistaina menin käymään immigrationissa hakemassa jatkoleiman eli ns. Visa Weiverin passiin. Uuden leiman myötä maassa saa olla nyt 3. toukokuuta asti. Hinta leimalla kaikkine kuluineen oli sama, kuin mitä on ollut jo parina edellisenäkin vuonna. 3030PHP/53€.
Yleensä olen hakenut jatkoleiman Puerto Princesassa Palawanilla. Siellä työskentelee vain pari kolme henkilöä ja leiman saa noin 15min odotuksen jälkeen. Ulkomaalaisia asiakkaita siellä on ollut samaan aikaan 1-4 ja siinä kaikki.
Manilassa kaikki on toisin. Ulkomaalaisia paikalla oli hoitamassa asioita jotain 15-20 henkilöä. Ylivoimaisesti eniten oli kuitenkin paikallisia. Niitä oli moninkertainen määrä. Siellä alkoi myös lippu-lappu-luukku-show, kun Puertossa kaiken hoitaa yksi henkilö. Ensin haettiin täytettävä lappu yhdeltä luukulta ja täytetiin. Mukana pitää olla täytettävän lapun lisäksi kopio passin tietosivusta ja myös kopio viimeisestä maahantuloleimasta. Kun lappu oli täytetty, niin tarkastuttamaan ensimmäiselle luukulle, josta ohjattiin seuraavalle. Siellä kaveri tarkasti ja otti tiedot ylös ja seuraavalle luukulle maksamaan. Maksun jälkeen takaisin edelliselle luukulle, jolloin otettiin kaikki passi, kopiot ja maksukuitti vastaan. Sitten sanottiin, että odottaa tunti, jonka jälkeen mennä hakemaan passi luukulta 20. Kun noin 40min oli menny, niin luukulle oli ilmestynyt jo muutama ulkomaalainen norkoilemaan ja odotteleen omia passejaan. Kun he saivat, niin kokeilin, että jokohan minunkin olisi valmis. Olihan se. Koko hommassa meni siis noin tunti.
Manilan immigration sijaitsee Intramuroksen alueella osoitteessa:
Paikka on auki maanantaista perjantaihin 07:00 - 17:30. Pukeutumisesta kannattee huomioida, että shortit, sandaalit ja sliparit ei ole sallittu Manilan toimistolla. Puerto Princesassa voi mennä shortsit, hiaton ja sandaalit päällä. Siellä ei ole väliä.
Eilinen keskiviikko ja tämä päivä torstai mennytkin parannellessa flunssaa. Eilen oli kyllä veto täysin pois. Tänään ollu ehkä vähän parempi olo, mutta ei tänäänkään ole vielä mikään voittajaolo ollut. Aamulla herätessä oli vähän kuumetta. Ehkäpä se kuitenki tästä.
Lauantaina päätin lähteä käymään syömässä Makatin puolella Greenbeltin kauppakeskuksessa. Edellisestä käynnistä sinne olikin vierähtänyt jo noin kolme vuotta. Vaikka Greenbelt ei niin iso olekkaan kuin Mall of Asia, niin ei se silti mikään ihan pienikään ole. Ostariin kuuluu viisi rakennusta ja ne on numeroitu tyyliin Greenbelt 1, Greenbelt 2, jne. Paikka on yksi hienoimmista ja viihtyisimmistä ostareista ulkoterasseineen ja vehreine puistomaisine alueineen, missä olen käynyt. Varsinkin Greenbelt 3:n ulkoalue on hieno.Mikäs tuolla on istuskella terassilla vaikka pidempäänkin, jos siltä tuntuu.Samalla alueella on myös aikasta erikoinen kirkko keskellä vehreää puistomaisemaa puroineen ja kaloineen.Tärkein syy Greenbeltille tuloon oli kuitenki käydä samalla jossain syömässä. Paikaksi valikoitui sattumanvaraisesti japanilainen Shabu Shabu. Siellä tuli maistettua pieni setti tonnikalasushia a la Maguro.Lisäksi setti Dynamite makia, jossa oli voimakkaasti maustettua tonnikalaa ja jonkinlaista vaaleaa kastiketta dipattavaksi.Hintaa ruualla ja 0.5L putelilla vettä palvelumaksuineen oli 403PHP/7,10€. Ei siis mikään halpa paikka paikallisella mittapuulla, mutta eipä tuollaiset paikat yleensä ole. Täytyy kuitenkin sanoa, että ruoka oli erittäin hyvää. Ehkä parasta sushia ja makia mitä olen ikinä syöny. Täytyy käydä toistekkin!
Sunnuntaina ajattelin lähteä käymään katsahtamassa, että minkälainen on Manilan Chinatown. Paikalliset kutsuu paikkaa nimellä Binondo. Siispä taksi alle ja menoksi. Tässä Chinatownin portti.Alueelta löytyy Binondon kirkko, joka ei ole ihan niitä uusimpia keksintöjä. Se on perustettu jo vuonna 1596. Sen jälkeen se on tosin välillä tuhoutunut maanjäristyksessä, rakennettu uusiksi ja kärsinyt sitten toisessa maailmansodassa amerikkalaisten pommituksista. Nykyinen graniittiversio on vuodelta 1852.Tosi hieno myös sisältä.Kattomaalauksia.Ja niitä riittää.Manilassa näkyy muutamissa turistien suosimilla alueilla tällaisia hevoskulkineita. Niin myös Chinatownissa.Muuten Chinatown on aikasta samanlainen kuin ne tuppaa oleen. Paljon pieniä liikkeitä ja kapeita katuja. Manilan Chinatownin sanotaan olevan maailman vanhin Chinatown.Kuinka monta henkeä mahtuu traikkitaksiin? Tässä traikissa porukkaa oli enemmän kuin mitä olen koskaan nähnyt. Kyydissä oli natiaisia kuin pipoa. Kuskin lisäksi pelkästään traikin ulkopuolella näkyy kuusi kappaletta, joista kolme katolla. Sen lisäksi toki kabiini oli tupaten täynnä. Kuten kuvasta näkyy, niin tunnelma on silti korkealla!Päivällä tuli kateltua Australien formulakisat. Kimi paikkasi hienosti aika-ajojen epäonnistumista. Parempaa on varmasti luvassa.
Päivä oli hyvä päättää puteliin paikallista janojuomaa.Tänään maanantaina on tullut hoideltua vähän asioita ja päivä on mennyt nopeasti. Nyt voi hyvillä mielin ottaa vaikka päikkärit.
Puerto Princesassa tuli oltua kuusi yötä ja torstaina tulin takaisin tänne Manilaan. Puertossa oli mukava nähdä tuttuja ja samalla sai käytyä sukeltamassa pitkästä aikaa.
Perjantaille ei ollut mitään ohjelmaa, joten päätin lähteä käymään katselemassa vähän uusia paikkoja pienen nettisurffailun jälkeen. Otin taksin alle ja aluksi suunnaksi lähellä Malaten puolella oleva Coconut Palace. Palatsin portilla sanottiin, että sinne ei pääsekkään kuin tiistaisin ja torstaisin. Tällä kertaa joutui sitten tyytymään ottaan kuvat portilta. Alunperin rakennuksen on rakennuttanut Imelda Marcos Paavin vuoden 1981 vierailua varten. Hienon näköinen paikka.
Paikka on meren rannalla ja vierestä avautui näkymät kohti Malaten ja Ermitan suuntaan.
Samassa paikassa paikallinen ryhmä oli harjoittelemassa jonkin sortin meripelastusta.
Aikasta lähellä palatsia Sotto Streetillä on mielenkiintoinen teatteri- ja huvittelukeskus Star City. Paikasta löytyy huvipuistoa, lumimaailmaa, jonkunlainen dinoparkkia, mikroautorataa, jne. Vaikka mitä.
Star Cityssä aikasta hauskat ja erikoiset ovet. Ollu timpurilla vatupassi hakusessa. Erottuu ainakin massasta.
Star City vieressä oli jonkinlainen bussiasema ja rivissä vähän erilaisempia "Jeepneytä". Kuvan palmuista näkee hyvin, kuinka kova tuuli eilen oli. Se tosin teki vain hyvää, kun lämpötila oli kuitenkin noin +33C.
Manilan sääolosuhteista yleisesti. Löysin BBC:n sivuilta tällaisen sääkartan Manilasta. Ylempi käppyrä kuvaa päivän ylimpiä keskilämpötiloja eri kuukausina ja alempi vastaavasti yön alimpia keskilämpötiloja. Käytännössä täällä ei siis päivälämmöt mene koskaan alle +30C asteen. Tällä hetkellä nyt maaliskuussa pyöritään +33C asteen lämmöissä. Huhti- ja toukokuussa on lämpimintä, jolloin on vielä aste enemmän. Kylmimmillään öisin täällä pyöritään +21C asteessa ja vastaavasti lämpimimmillään noin +24C asteessa. Sademäärät vaihtelevat suuresti. Tällä hetkellä täällä on kuivakausi menossa ja vastavasti heinä-syyskuussa vettä tulee reilummin. Manila kuuluu myös taifuunivyöhykkeeseen. Keskimäärin Filippiineille iskee noin 20 taifuunia vuodessa. Taifuukausi menee käsikädessä sadekauden kans ja alkaa kesä-heinäkuun paikkeilla ja kestää syksyyn.Star Cityn jälkeen otin suunnaksi Pasayn puolella olevan SM Mall of Asian (MOA). Kyseessä on yksi maailman suurimmista kauppakeskuksista. Lähteestä riippuen mainitaan, että se olisi kolmanneksi tai neljänneksi suurin tällä hetkellä maailmassa. Paikka on oikeasti ihan järjettömän kokoinen laitos.
Kauppakeskuksen edustalla olevan liikenneympyrän keskellä on teräksestä tehty suuri maapallo.Sisältä löytyy toista tuhatta liikettä ja mm. jäähalli. Se näyttikin olevan kovassa käytössä ja monet paikalliset kokeili luistelua. Selvästikkään jää ei ole paikallisille mikään kovin tuttu alusta. Ehkä se on täällä ymmärrettävää, kun jäätä ei ole normaalisti muualla kuin lasissa.Illalla yllättäin päädyin kuuntelemaan vähän musiikkia Cowboy Grillille. Tässä lehmityttö tarjoilee juotavaa lehmipojalle.Cowboy Grillin vierestä löytyy myös toinen livemusiikka tarjoava paikka nimeltään Calle 5.Siinäpä se päivä menikin nopeasti.
Yhtenä päivänä käydessä Robinsonissa syömässä törmäsin Banana Leaf ravintolassa mukavaan yllätykseen. Siellä oli tarjolla Malesiasta ja Indonesiasta tuttuja rotileipiä currydipin kans ja chicken satay -kanavartaita. Molemmat kuuluu noiden maiden suosikkeihin. Joutu heti tilaan kumpaakin. Hyviä ne oli täälläkin. Slurpsis!
Tänään torstaina Manilassa alkoi Filippiinien suurin vuosittainen autotapahtuma Manila International Auto Show 2012. Paikkana oli World Trade Center. Sama paikka siis, jossa järjestettiin myös viime viikonloppuna ollut Hot Import Nights Manila.
GT:n vieressä oli jonku verran tuunatun näköinen Nissan GTR. Samoin oli käppyrät. Pitäis Tatsuninki liikahtaa, ku laitetaan vähän toista tuhatta hepoa.
Sisälle mennessä useilla esittelylavoilla näkyi autoja huppujen alla. Näillä messuilla paljastettiinkin tosi paljon täysin uusia tai uudistuneita automalleja Filippiinien markkinoille. Tässä parhaillaan menossa Hyundai Velosterin julkistaminen.
Mersun SLS AMG.
Audin uusi R8 GT.
Mikä merkki?
Yhdessä hallissa oli monenlaisia tunattuja pelejä. Oli siellä tällainen Ferrari Spiderikin.
Mikä on tämä vanha hienon näköinen peli? Itsellä ei tietoa.
Tämä on selvasti Mummo-Ankan lava-auto!
Mitä olisi automessut ilman alan insinöörejä? Ei yhtään mitään.
Messuilla näkyi "tuttujakin". Tämä oli yksi Repsolin tytöistä viime viikonloppuna. Kun kävelin ja vilkasin häntä, niin heti tuli hymy ja kommentti miisalta, että "You are here again".
Lisää teknistä osaamista.
Jeepin insinööri.
Tässä vielä yksi.
Sellaiset messut tällä kertaa. Ei ollenkaan hassummat!
