keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Pikapankilla

Eilen tiistaina aloitin päivän heti aamusta ottamalla tuk tukin alle ja ajamalla suoraan Thaimaan suurlähetystöön täällä Vientianessa. Mietin, että vältän tällä sen, että voin olla joulukuun Thaimaassa rauhassa eikä tarvitse hypätä välittömästi uudenvuoden jälkeen koneeseen, vaan voin olla muutaman päivän pidempään. Suurlähetystössä oli muutama muukin ja odottaessa meni ehkä noin 45min. Lopulta oli minun vuoro ja paperit oli ilmeisesti ok ja jätin passin heille. Normaalisti 2kk viisumin saa seuraavana päivänä, mutta tänään keskiviikkona Laosissa on itsenäisyyspäivä ja kaikki toimistot on ollu kiinni. Passi pitää mennä siis hakemaan huomenna torstaina.

Eilen sattu aikasta koominen juttu pikapankilla. Piti hakea vähän käteistä hotellin maksua ja Thaimaan lentolippua varten, joten piti kävästä ATM:llä. Nostettavat summat vaihtelevat vähän eri automaateilla. Luang Prabangilla esim. maximi oli 700000 kippiä ja tällä ko. automaatilla 1000000 kippiä eli noin 80€. Ajattelin, että nostan pari milliä (160€), niin se riittää nuihin edellisiin. Kortti automaattiin ja tökkärin milliä. Kone raksutti hetken ja sieltä tuli pyydetty summa rahaa. Tosin hieman eri tavalla kuin olin odottanut. Kuten aikasemmin kirjoitin, niin suurin seteli Laosissa on 50000 kippiä, joten milli tekis 20 seteliä. 50000 kipin setelit oli kuitenki loppunu ja milli tuli 20000 seteleinä eli 50kpl. Laitoin setelit lompakkoon ja kortti uudestaan masiinaan toista milliä varten. Kone raksutti taas hetken ja rahat tuli. Nyt tosin näitä 20000 seteleitäkään ei ollu kuin muutama ja loput tuli 10000 seteleinä! Yhtäkkiä mulle olikin tullu noin 140kpl seteleitä!!! Kun lompakossa oli ennestään noin 20 seteliä, niin pinkka oli jo aikasta massiivinen. Voitta huvikseen kotona kokeilla ottamalla kirjahyllystä noin 150 sivuisen kirjan tai pokkarin ja tunkemalla sen lompakkoon. JOS se jostain syystä sattuu mahtuun kerralla lompakkoon, niin on sanomattakin selvää, että lompakkoa ei tarvi enää taittaa kahtia, kuten miesten lompakot yleensä laitetaan. :)

Hotellille tultua maksoin neljä hotelliyötä respassa ja se teki 677000 kippiä. Kaivoin lompakosta ensin 67kpl 10000 seteleitä ja loput 7000 taskusta pienemmillä. Meinasi vähän hotellin omistajaakin hymyilyttään, kun kuittasin maksun 70kpl seteleitä. Tuo 677000 kippiä euroissa tekee reilu 54€, joten noin 13,5€/yö. Ihan ok hinta.

Huoneesen tultua pinkka oli pienentynyt jo siis noin 70 setelillä, mutta se oli edelleen kohtuu miehekäs. Kuvassa vertailukohtana Nokian N73 ja molemmat on tasan saman paksuisia.
Tänään tuli oltua huoneessa pitkälle iltapäivään ja otettua ihan rennosti. Kateltua telsua, surffattua netissä ja sen sellaista. Iltapäivästä alkoi jo vähän nälättään ja ajattelin mennä käymään vakiopaikassa Por Pen Nyangissa kameran kans, kun paikasta on hyvät näkymät joelle. Auringonlasku oli tänään kuitenki hyvin vaisu, kun taivaanrannassa oli sumua ja pilveä ja aurinko häipyi näkyvistä jo ennen kuin se varsinaisesti laski horisonttiin. Mekong-joen toisella puolen näkyvä maa-alue on Thaimaata.
Ravintolan alapuolella on aina paljon katuruokakojuja ja sekä paikallisia, että turisteja on aina syömässä siellä. Itelläkin tuli käytyä eilen illalla syömässä samalla alueella. Ruoka kokataan hetkessä katukojuissa ja ruoka on hyvää ja halpaa.
Tänään sattui taas hauska tapahtuma. Heti eka iltana tuli juteltua edellä mainitusta ravintolassa austraalialaisen Tonyn kans ja se oli silloin liikenteessä paikallisen tyttökaverin kans. Näin Tonya ohi mennen myös toisena iltana. Tänään olin jo iltapäivästä ko. paikassa auringonlasku mielessä ja ajattelin myös syödä samassa paikassa, kun siellä laaja menu ja hyvät pöperöt. Tony tepasteli paikalle tyttökaverin kans myös lähes heti ja tulivat samaan pöytään. Tällä kertaa Tonyn seurueessa oli myös reilu puolitusinaa muuta paikallista ja Tony kysy, että voivatko tulla kaikki samaan pöytään ja sanoin, että totta kai. Istuttiin siinä porukalla iltaa parisen tuntia. Sitten yks pöydässä olleista paikallisista kysyi, että lähtisinkö jatkoille heidän kotia, kun pitävät siellä pienet bileet. Tony tunsi kaikki paikalliset ja pyysi myös, että lähde toki mukaan. Noh, minähän lähdin. Yksi paikallisista oli lava-autolla ja hypättiin sinne kaikki kyytiin ja huristeltiin noin vartti yhen kotia. Talo oli hyvin vaatimaton, mutta ihmiset oli tosi ystävällisiä. Paikallisten kovasti suosima Beerloa taas virtasi ja jostain sitä löytyi aina uusi pullo toisen loputtua. Siellä vierähti noin pari tuntia äkkiä ja kaikilla oli hauskaa! :)
Mieleenpainuva ilta!

Tänään tuli samalla 7vk täyteen siitä, kun hyppäsin Helsingissä Nagoyan koneeseen. Äkkiä menny aika. Vaikea uskoa sitä itekkään. Silti tuntuu, että ei ole vielä nähnyt kuin muutaman paikan. Onneksi ei ole mitään hätiä ajan suhteen, joten jatketaan samalla linjalla. Seuraavalle parille kuukaudelle onkin jo muodostunut jotain hataraa aikataulua.

Vientianesta Laosista,
Mika

2 kommenttia:

  1. Tosi hyvää tekstiä Mika! Näitä on tosi mukava lukea.

    VastaaPoista
  2. Moro Samuli! Mukava kuulla, että kelpaa! :)

    VastaaPoista