maanantai 24. toukokuuta 2010

Brunei Darussalam

Lauantaipäivä meni Labuanilla kävellen pikku kaupunkia ympäri ja katellen sen menoa. Kaupunki on hyvin pieni, eikä siellä ole mitään kovin erikoista. Päivällä kävin myös ostamassa lauttalipun Labuanilta Bruneihin seuraavalle päivälle. Lippu tunnin lauttamatkasta oli 40MYR/10€ business-luokassa. Economyssa se olis ollu vain muutaman rinkelin vähemmän, joten ei mitään merkitystä. Bisneksessä oli vähän enemmän tilaa. Ei muuta eroa. Ei siis mitään hintaan kuuluvaa tarjoilua, kuten ei Kota Kinabalu - Labuan välilläkään.

Illalla kävin vielä kattelemassa hotellin vieressä iltamenoja ja tuli huomattua kuinka hillittömiä hintaeroja juomissa voi olla. Kun perjantai-iltana otin hotellikadun ulkoravintolassa yhen pienen putelin Tiger-olutta, niin hinta oli 3MYR/0,75€. Lauantai-iltana kävin tämän ulkoravintolan kohdalla olevassa paikassa sisällä, jossa oli livebändi ja täysin sama pieni puteli Tigeria maksoikin 28,5MYR/7,10€. Siis lähes kymmenkertainen ero. Ai niin, siellä hintaan "kuului" oikein pieni lautanen pähkinöitä. Tyyriitä oli pähkinät...Bändi lopetti soittamasta sopivasti kun puteli oli tyhjä, joten oli helppo vaihtaa paikkaa sen jälkeen.

Eilen sunnuntaina oli siis lauttamatka Labuanin saarelta Bruneihin. Boarding alukselle alkoi 30min aikasemmin, josta passintarkastuksen jälkeen suoraan pika-alukseen kyytiin. Tuntia myöhemmin tultiin Brunein Muarassa sijaitsevaan terminaaliin. Terminaali on noin 25km Brunein pääkaupungin Bandar Seri Begawanin keskustasta. Paikalliset kutsuvat pääkaupunkia tuttavallisesti vain BSB tai Bandar. Brunein pitkä nimi on Brunei Darussalam. Brunei on tiukasti islamilainen maa ja esimerksiski alkoholin myynti on ollut kielletty vuodesta 1991 lähtien koko maassa. Maahan saa kuitenkin ei-muslimit tuoda 12 tölkkiä olutta ja 2L viiniä tai väkeviä. Juomista pitää toki ilmoittaa maahan tultaessa erilliselle lomakkeella. Jos juomista jättää ilmoittamatta ja tuonnista jää kiinni, niin sanktiot on ankarat. Terminaalissa siis ensin passintarkastukseen ja siellä lyötiin passiin kuukauden leima. Mitään viisumia ei tarvitse hommata etukäteen. En ostanut mitään alkomahoolia Labuanilta, joten en myöskään täyttänyt mitään ylimääräistä lappua. Sen jälkeen ilmeisesti kaikki matkustajat otettaan kontrolliin. Siltä se ainakin näytti. Ensin kysyttiin, että onko alkoholia tai tupakkaa ja niitä mulla ei ollu. Sen jälkeen tahdottiin minun pienempi kabiinilaukku, että avaisitko sen. Avasin sen ja eihän siellä ollut juuri muuta kuin tietokone ja järkkäri. Sen jälkeen kysyttiin, että mitä mulla on isossa laukussa. Kerroin, että vaatteita ja sukelluskamoja. Sen jälkeen toivotettiin hyvää päivän jatkoa ja homma kunnossa. Terminaalista ulos ja edessä näkyi yksi bussi, jossa oli jo muutamia asiakkaita. Kävelin suoraan sinne kysymään, että meneekö se Bandarin keskustaan. Menihän se ja hinta sopiva 2B$/1€.

Bussin lähdettyä liikenteeseen alkoi näkyä hyvin pian, että bruneilaiset ei ole köyhiä ja kipeitä. Pitkin matkaa terminaalista keskustaan näkyi sellaisia omakotitaloja ja kartanoita, joita ei suomesta löydy kuin yksittäisiä jostain Espoon Westendistä tai vastaavista paikoista, jos edes sieltä. Monet tavalliset asuinkerrostalotkin oli tosi hienoja ja todistavat samalla, että kerrostalojen ei ole pakko olla harmaita kuutioita. Niissä voi olla erilaisia pokkauksia, pyöreitä parvekkeita väreinä muutakin kuin ankeita harmaan sävyjä tai punamultaa. Samoin autokanta täällä on myös hyvin uutta. Talouteen liittyen, niin CIA Factbookista löysin tiedot, että Bruneissa BKT oli viime vuonna 50100US$/hlö, kun Suomessa se oli 34900US$/hlö. Brunei oli kaikista maailman maista sijalla 9 ja Suomi vastaavasti sijalla 36. Samasta CIA Factbookista löytyy paljon muutakin nippelitietoa kaikista maailman maista.

Majapaikkaa mulla ei ollut taaskaan varattuna, vaan olin katsellut pari pikkaa, joita voisin kokeilla. Ensimmäisenä vaihtoehtona oli Brunei Hotel ihan kaupungin keskustassa. Kun bussi tuli keskustaan, niin yks matkustaja jäi pois. Samalla huomasin, että tuossahan tuo Brunei Hotel on ja jäin itsekkin pois. Hotellin edessä oli kuorma-auto ja sinne kannettiin tiiliä ja muuta rakennusjätettä ja tuli heti mieleen, että voiko hotelli olla edes toiminnassa. Kun tulin lähemmäs, niin ajatukset vain voimistu. Menin kysymään ja sieltä yksi mies kertoi, että paikkaa parhaillaan remontoidaan ja ollut sen vuoksi kiinni jo pari kuukautta. Hinta siellä olis ollut aikasta tyyris 88B$/44€/yö, mutta hotellit maksaa täällä. Kysyin sitten, että olisko hänellä tiedossa, jotain vastaavan hintaista paikkaa tiedossa tai jopa halvempaa täällä jossain keskustassa. Mies kertoi, että tuossa tien toisella puolen oleva Rest House on halpa vaihtoehto. Päätin mennä kokeileen sitä, jättää toisen hotellinimen minun listalla varavaihtoehdoksi. Menin käymään majapaikan respassa ja kysymään huonetta. Huone kuulemma löytyisi hintaan 30B$/15€. Kysyin sitten, että voidaanko käydä kattomassa. Se onnistui. Huone oli ihan siisti tällaisen perusmajapaikan huoneeksi, mutta siellä ei ollut omaa vessaa/suihkua. Mainitsin sitten siitä, niin sanottiin, että löytyy myös sellainen jossa on, mutta se maksaa 35B$/17,5€. Sanoin, että ei haittaa, otan sen. Majapaikan kans kävi siis lopulta hyvin ja sain sen alle puoleen hintaan, mitä olin alunperin ajatellut. Täällä voi olla sen puolesta siis vaikka pidempäänkin. Kello oli tuolloin 14:30 ja sanottiin, että en pääsisi huoneeseen kuin vasta noin 15:00. Jätin laukut majapaikkaan odottamaan ja lähdin vähän käveleen ja katteleen kaupunkia. En ehtinyt kävellä kuin pari korttelia, niin heti alkoi näkymään koko kaupungin suurin nähtävyys ja koko aluetta hallitseva Sultan Omar Ali Suifuddien moskeija. Kävelin suoraan sinne katteleen sitä vähän lähempää. Rakennus on iso ja ihan mielettömän hieno!!Aikani ihmeteltyä moskeijaa kävelin vieressä olevaan kauppakeskukseen syömään. Syönnin jälkeen takaisin majapaikkaan checkkaan sisälle. Respan vieressä oli kylmäkaapissa myynnissä juomia ja katsoin, että mitä, onko täällä muka olutta siltikkin myytävänä, kun yhdessä tölkissä luki Root Beer. Respan tytöt nauroi, että ei se ole olutta, vaan se on vain sen juoman nimi. Omistajamies naureskeli kans vieressä. Hetken päästä sama mies tuli toimistosta siihen viereen ison wiskipullon kans ja sanoi, että ei meillä ole olutta, mutta wiskiä löytyy hintaan 3BD/1,5€ lasi, jos haluaa. Yllättäin omistaja oli kehittänyt pikkubisneksen juomahommasta, kun sitä ei koko maasta saa. Bruneista ei löydy myöskään yhtään ainoaa baaria. Erilaisia kahviloita ja ravintoloita kyllä löytyy.

Illalla ulkona ollessa huomasin, että samainen iso moskeija on valaistu tosi hienosti. Siispä käymään huoneessa hakemassa järkkäri ja kävelin uudestaan moskeijalle. Jos se on päivällä hieno, niin iltavalaistuksessa se on kuin suoraan jostain sadusta oleva linna. Kuva kertonee loput.Loppuillasta kävin vielä vähän murkinoimassa yhdessä kahvilassa ja siinäpä se eka päivä täällä menikin.

Bruneista Bandar Seri Begawanista,
Mika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti