Puoli vuotta reissussa täynnä

Tänään tuli tasan puoli vuotta reissussa täyteen. Reissu alkoi siis 14.10.2009 Helsingistä, kun hyppäsin Nagoyan koneeseen ja suunnaksi aluksi Japani. Siinä vaiheessa ei ollut mitään muuta tiedossa, kuin aluksi Nagoyaan ja sinne olin varannut ensimmäiset viisi yötä hotellista. Sen jälkeen olen mennyt fiiliksen mukaan maasta toiseen ja paikkakunnalta seuraavalle.

Toistaiseksi reissu on edennyt maittain seuraavasti:

Japani 15.10.2009 - 03.11.2009
Thaimaa 03.11.2009 - 22.11.2009
Laos 22.11.2009 - 04.12.2009
Thaimaa 04.12.2009 - 06.01.2010
Filippiinit 06.01.2010 - ???

Seuraavista maista ja paikoista on ajatuksia, mutta ei vielä varmuutta. Ei vielä myöskään tarkkaa ajankohtaa.

Lentoja on kertynyt tähän mennessä yhteensä kolmetoista:

14.10.2009 Helsinki - Nagoya, Finnair
03.11.2009 Tokio - Bangkok, Northwest
14.11.2009 Bangkok - Chiang Mai, Thai
22.11.2009 Chiang Mai - Luang Prabang, Lao Air
29.11.2009 Luang Prabang - Vientiane, Lao Air
04.12.2009 Vientiane - Bangkok, Lao Air
04.12.2009 Bangkok - Phuket, Thai
18.12.2009 Phuket - Bangkok, Thai
06.01.2010 Bangkok - Manila, Philippine Airlines
07.01.2010 Manila - Puerto Princesa, Philippine Airlines
12.01.2010 Puerto Princesa - Manila, Philippine Airlines
11.02.2010 Manila - Cebu, Cebu Pacific
23.02.2010 Cebu - Puerto Princesa, Cebu Pacific

Yöpymiset tähän mennessä maittain eri paikoissa:

Japani
15.10.2009 - 23.10.2009 Nagoya (8), Hotel Com's
23.10.2009 - 03.11.2009 Tokio (11), Shinjuku New City Hotel

Thaimaa
03.11.2009 - 14.11.2009 Pattaya (11), Maikan Majatalo
14.11.2009 - 22.11.2009 Chiang Mai (8), Top North Hotel

Laos
22.11.2009 - 29.11.2009 Luang Prabang (7), B&B Guesthouse
29.11.2009 - 04.12.2009 Vientiane (5), Lao Heritage Hotel

Thaimaa
04.12.2009 - 18.12.2009 Phuket (14), C&N Hotel
18.12.2009 - 28.12.2009 Pattaya (10), Flipper Lodge
28.12.2009 - 29.12.2009 Koh Samet (1), Sakaew Villa
29.12.2009 - 30.12.2009 Rayong (1), Rayong Sea View
30.12.2009 - 03.01.2010 Pattaya (4), Flipper Lodge
03.01.2010 - 06.01.2010 Bangkok (3), Nanatai Mansion

Filippiinit
06.01.2010 - 07.01.2010 Manila / Makati City (1), Citadel Inn
07.01.2010 - 12.01.2010 Puerto Princesa (5), Moana Resort
12.01.2010 - 13.01.2010 Manila / Ermita (1), Mabini Pension
13.01.2010 - 28.01.2010 Sabang Beach (15), Sabang Oasis Resort
28.01.2010 - 04.02.2010 Angeles City (7),Hotel A
04.02.2010 - 11.02.2010 Subic (7), Sheaven's Resort
11.02.2010 - 12.02.2010 Cebu (1), Gran Prix Cebu
12.02.2010 - 20.02.2010 Alona Beach (8), Lost Horizon Resort
20.02.2010 - 23.02.2010 Cebu (3), Ragal Business Park Hotel
23.02.2010 - 03.03.2010 Puerto Princesa (8), Moana Resort
03.03.2010 - 08.03.2010 Roxas (5), Rover's Pension House
08.03.2010 - 12.03.2010 El Nido (4), The Entalula
12.03.2010 - 25.03.2010 Roxas (13), Rover's Pension House
25.03.2010 - 07.04.2010 Puerto Princesa (13), Amelia Pensionne
07.04.2010 - ??.??.???? Roxas (?), Rover's Pension House

Paljon on tullut nähtyä ja koettua jo tähän mennessä ja reissu on ollut kaikin puolin hieno ja mielenkiintoinen seikkailu. On ollut mukava rupatella paikallisten ihmisten kans niitä näitä eri maissa ja huomata kuinka ystävällistä ja hienoa porukkaa löytyy maista riippumatta. Samoin on tullut tavattua tosi paljon reissaajia eri maista, jotka ovat samalla tavalla enemmän tai vähemmän pitkillä reissuilla. On tullut törmättyä myös useampaan sellaiseen henkilöön eri paikoissa, jotka oli tehnyt samalla tavalla kuin minä, että myynyt kaiken omaisuuden ja lähtenyt reissuun. En ole siis ainoa hullu…tai fiksu vai miten se meni? ;-)

Maisemat ovat vaihdelleen laidasta laitaan. Toisena ääripäänä Tokion modernit rakennukset ja ostoskeskukset hillittömine ihmismassoineen.Vastaavasti rauhallisempaa menoa ja hienoja maisemia mm. El Nidosta Filippiineiltä.Tähän mennessä reissussa on tullut sukellettua Thaimaassa Phuketin ympäristössä, sekä Filippiineillä Sabang Beachin läheisyydessä Mindorolla, Subicissa muutamilla hylyillä, Panglaon vesissä ja täällä Palawanilla Puerto Princesan lähivesissä. Sukelluksia reissussa on kertynyt tähän mennessä 27. En ole ottanut sukelluksesta mitään stressiä reissussa, että pitää sukeltaa paljon joka paikassa, vaan fiiliksen mukaan aina silloin tällöin. Kuvia on tullut otettu myös veden alla aika paljon. Tässä hieno merihevonen Koh Doc Mailta Phuketin vesistä Thaimaasta.Tässä meikäläinen samoissa vesissä.Sukellusta kilpikonnan kans Sabang Beachillä Filippiineiltä.Mopoilu on aina ollut yksi minun kaikkein rakkaimmista harrastuksista ja on sitä edelleen. Viimeistään tämä reissu on vakuuttanut minut, että tulen jatkossakin aina omistamaan jonkunlaisen mopon. Reissussa on tullut kurvailtua tähän mennessä Thaimaassa ja Filippiineillä. Mopon puikoissa on tullut monta kertaa mentyä sellaisiin paikkoihin, joihin muuten ei olisi tullut ikinä eksyttyä. On tullut käytyä tutkimassa, että mihin tuo tie tai polku menee. Entäpä tuo. Vastaan on tullut hienoja autioita rantoja keskellä ei mitään, pieniä kyliä ja paikallisia ihmiä, jotka ovat aina vaihtaneet pari sanaa muukalaisen kans. Samoin auttaneet pääsemään tarvittaessa takaisin kartalle/isommalle tielle. Ajetuista kilometreistä ei ole mitään tarkempaa hajua, mutta jos miettii muutamien pidempien päiväreissujen kilometrejä ja vastaavasti ajopäiviä, niin kilometrejä lienee tullut jotain 1000km paikkeilla. Ehkä vähän yli. Useamman kerran ajaessa hienoissa maisemissa ja auringon ja lämpimän tuulen hyväillessä ihoa on alkanut ihan hymyilyttään, että voi voi, tämä se on vasta elämää! Hienoja fiiliksiä! :-) Tässä tauko jossain täällä Palawanilla.

Valokuvauksesta. Tarkastin just järkkärillä, Canon EOS 450D + 3 putkea, otettujen reissukuvien määrän tähän mennessä ja se on 3674 kuvaa. Vastaavasti pokkarilla, Canon PowerShot S50, on tullut räpsittyä 1682 kuvaa. Yhteensä siis 5356 kuvaa. Canonit laulaneet jonku verran. Filmirullissa se olis aikasta paljon, mutta onneksi nykyään ei ole enää sitä ongelmaa.

Tiedän, että monia kiinnostaa paljonko on mennyt rahaa tähän mennessä. En ole mitenkään pihistellyt, enkä ollut muutenkaan millään budjettimatkalla ja onhan sitä mennyt. Tarkkaa summaa en tiedä itsekkään, mutta toistaiseksi sitä on mennyt viisinumeroinen summa ensimmäisen numeron alkaessa ykkösellä. Toisesta numerosta mulla ei ole tietoa itselläkään. Sen verran kuitenki, että se ei ole ainakaan ykkönen, eikä kakkonen. Summa sisältää kaikki mahdolliset kulut kuten lennot, hotellit, sukellukset, mopojen vuokrat, ruuat + juomat, illanvietot jne. jne. Ihan kaikki. Rahaa on mennyt karkeasti sen verran kuin etukäteen ajattelinkin. Aasiaan tullut tehtyä 13 reissua aikasemmin ennen tätä reissua, joten oli kohtuu helppo arvioida etukäteen, että minkä verran rahaa tulee palamaan. SiltäKIN osin siis kaikki hyvin ja reissu voi jatkua kuten tähänkin asti.

Reissuterveisin,
Mika

Lippu pohjoiseen

Lomailu Pattayalla on jatkunut samoissa merkeissä ilman mitään erikoisempaa. Rennosti päivä kerrallaan. Suzuki Hayate 125cc -scootterilla on tullut edelleen kurvailtua ympäri Pattayaa.

Sen verran uutta on kuitenki tiedossa, että ostin tänään lentolipun ja lauantaina olisi suunta pohjoiseen ja mulle täysin uusi paikka. Siitä enemmän sitten viikonloppuna.

Päivitin kuvia Picasawebbiin ja sinne tehty nyt oma galleria myös Tokiosta.

Pattayalta Thaimaasta,
Mika

Tokio - Bangkok - Pattaya

Tänään on sitten siirtymäpäivä Tokiosta ensin Northwestin lennolla Bangkokkiin ja loppumatka taksilla suoraan Pattayan "pieneen kalastajakylään".

Hotellista piti checkata ulos jo 10:00 ja kun kone lähtee vasta 18:10, niin luppoaikaa tulee väkisinkin turhan paljon. Hotellin check-outin jälkeen käväsin syömässä hotellin ravintolassa pihvin heti ravintolan auettua 10:30. Sen jälkeen hotellilta taksilla Shinjukun asemalle ja sieltä junalippu 11:40 lähtevään Narita Expressiin (3110Y = 24€), jolla pääsi suoraan Naritan lentokenttäterminaaliin. Tokion kansainvälinen kenttä Narita ei ole ihan kaupungin vieressä, vaan matka kestää junalla noin 1h 15min.

Kentälle tultua olikin edessä lennolle checkkaus. Se meni nopeasti ja nyt sitten vain kulutellaan aikaa täällä kentällä. Koneen lähtöön olis vielä noin kolme ja puoli tuntia aikaa. Onneksi sain kytkettyä oman koneen nettiin ja koneeseen sähköä, niin saa ajan kuluun vähän nopeampaa surffaillessa.

Tokiosta Naritan kentältä,
Mika

Pukuloistoa Harajukussa

Tuli käytyä tänään parin junapysäkin päässä olevassa Harajukun kaupunginosassa. Lähinnä lähin katteleen sinne Yoyogi-puistoa, jossa on sunnuntaisin jos jonkinlaista itsenäistä esiintyjää, sarjakuvahahmoa, yms. näytille haluajaa. Puiston yhteydessä on myös shintolainen Meiji-temppeli.

Temppelin yhteydessä sattu oleen juhlat, jossa oli esiintymässä ryhmä naisia, jotka soitteli perinteisisiä japanilaisia soittimia kuten kotoa, sangenia ja shakuhachia. Siis erittäin tuttuja soittimia meille kaikille...En tiedä johtuiko kyseisistä juhlista vai pelkästä paikasta, mutta paikalla oli useita pienistä tytöistä aina vanhempiin naisiin pukeutuneet kimonoihin. Heti portin kupeessa poseerasi pikku tyttö.

Tässä äipän lisäksi myös pojalla on kimono.

Temppelialueelta vielä yksi esimerkki kimonoista.

Kävellessä temppelialueelle huomasin yhdessä tienvarressa olleessa "valopylväässä" kohtuu ison hämyhäkin. Nuo valopylväät oli sellaisia, että maasta lähtee vajaan kolmen metrin tolppa ja siellä tolpan nokassa on pieni perinteisen näköinen talo. Otin hämystä pari kuvaa, mutta en päässyt sillä putkellä oikein lähelle kohdetta. Temppelialueella vaihdoin pitemmän putken kameraan ja nyt tuli tämä pieni, mutta ah, niin söpö ja soma pieni ötökkä paremmin näkyviin.

Pelkän ruumiin pituus oli noin 5-6cm ja jalkojen kans sitten noin tuplasti. Tarviiko tuoda jollekki lemmikiksi?

Laitetaan loppuun vielä yksi kuva. Koska oli sunnuntai ja olin Yoyogi-puistossa, niin tietysti siellä oli silloin myös Elvikset paikalla. Kaupungin suurimman tötterön omistaja oli ottanut myös kitaran mukaan.

Elvis elää ja voi hyvin! Pakko se on uskoa, kun viimeksi näin niitä Nagoyassa ja nyt heti perään täällä. Viva Las Japan!

Tokiosta,
Mika

Sensoji temppeli

Tänään tuli pidettyä kyltdyyripäivä ja kävin kattomassa budhalaista Sensoji temppeliä Asakusan kaupunginosassa, joka yksi Tokion päänähtävyyksistä. Se tiesi taas ensin vähän raideliikenteellä ajelua. Ensin paikallisjunalla Shinjukun asemalta Kandan asemalle, jossa vaihto metroon ja sillä pääsi määräpaikkaan Asakusaan. Täällä on tullut hyvin nopeasti selville, että Tokio on tosi laaja alue. Melkein riippumatta mihin lähtee, niin joutuu aina ensin hyppäämään joko paikallisjunaan tai metroon. Helposti pitää tehdä myös vaihto jossain välillä, vaikka verkosto onkin laaja. Hyvä puoli on se, että junia ja metroja menee noin kolmen minuutin välein ja ne toimii lähes sekunnin tarkkuudella. Seuraavaa junaa tai metroa ei tarvi siis koskaan odottaa pitkään.

Asakusan asemalta olikin vain muutama sata metriä kävelyä ja sitten oli jo perillä pääportin edessä.

Kello oli vähän vajaa neljä, kun tulin temppelialueelle. Porukkaa oli aikasta paljon, jota osaa kyllä odottaakkin tuollaisissa paikoissa. Kiertelin siellä jonku aikaa ja menin käymään sitten syömässä. Tokiossa alkaa hämärtää tähän aikaan vuodesta jo 16:30 paikkeilla. Kun olin syöny, niin kello oli vähän yli viisi ja pimeys oli laskeutunut. Samalla temppelialue sai täysin uuden ilmeen hienon valaistuksen ansiosta.

Erilaisia valoja ja paperilyhtyjä oli runsaasti ja yksityiskohdat näytti pimeällä tosi hienoilta.

Laitetaan loppuun vielä yksi kuva koiran pennusta, kun oli niin hauskan näköinen otus. Tämä oli yhdellä tytöllä hihnassa ja kun yritin mennä silittämään sitä, niin kauhea räksytys alko ja se siitä rapsutuksesta. Kuvassa se näyttää melkein kuin olis joku pehmolelu, mutta voin vakuuttaa, että pehmolelut ei pidä semmosta ääntä.

Ei tullu tästä minun kaveria! :) 

Asakusan fiiliksista,
Mika

Tokyo Motor Show 2009

Ennen reissua mietin, että oliskohan Tokiossa mitään mielenkiintoisia tapahtumia, jotka sattuisivat sopivasti reissun ajalle. Kuinka ollakkaan vuotuinen auto- ja moottoripyöräalan messutapahtuma Tokyo Motor Show 2009 saittui alkamaan noin viikko maahantulosta. Tänään tuli sitten käytyä katsastamassa messut. Joskus käynyt mielessä, että olis mielenkiintoista käydä vastaavilla suurilla messuilla Frankfurtissa tai Münchenissä, mutta ei tämäkään ollu hassumpi paikka käydä ekoilla alan ulkomaalaisilla messuilla. Tokion messukeskus Makuhari Messe sijaitsee Tokion ulkopuolella ja itseasiassa se ei kuulu edes varsinaiseen Tokioon, vaan Chibaan.

Messuille täytyi tietysti mennä jotenkin ja tässä tapauksessa se tarkoitti paikallisjunaa. Messut alkoi 10:00 ja lähdin hotellilta sukkulabussilla 8:05 Shinjukun asemalle. Nyt saatoin samalla nähdä ja kokea ekaa kertaa minkälainen trafiikki on maailman vilkkaimmalla asemalla ruuhka-aikana. Ei siihen voi muuta sanoa kuin, että on se! :) Ostin lipun automaatista ja menin oikealle laiturille ja teoriassa olisin kyllä ehtinyt heti ensimmäiseen junaan, mutta sinne ei enää mahtunut. Joku meni sinne just ennen minua ja se yksinkertaisesti sulloutu sinne voimaa käyttäen. Kun juna oli aikataulun mukaan valmis lähtemään, niin ensin yritettiin laittaa ovia kiinni, mutta ne ei menny. Pientä tiivistystä, mikäli se on mitenkään mahdollista ja lopulta saatiin ovet kiinni ja juna pääsi lähtemään. Minä jäin siis odottamaan seuraavaa junaa. Seuraava juna tulikin ihan hetken päästä ja sieltä piti tietysti päästä ensin porukkaa pois. Pari henkeä, jotka olivat tulleessa junassa oven kohdalla joutuivat ensin käymään laiturilla, että osa heidän takaa pääsi junasta pois ja sen jälkeen uudet matkustajan kyytiin. Minä myös. Juna pakataan oikeasti NIIIIN täyteen, että Suomessa kyydistä jätettäisiin valehtelematta puolet pois ilman sitä kuuluisaa "Lapin lisää". Seistessä kohtuu lähellä oviaukkoa junassa ei ollut mitään mahdollisuutta liikkua esim. 20cm suuntaan tai toiseen. Jotka seisovat oviaukkojen kohdalla keskellä käytävää he eivät ylety pitämään mistään kiinni, mutta se ei haittaa. Muut ympärillä olevat pitää ja keskellä olija on kuin silli purkissa, eikä liiku mihinkään. Ei suositella ahtaanpaikan kammoisille!

Vaihdoin junaa Tokyo Stationilla ja sieltä toisella junalla Kaihimmakurahi Stationille. Aikaa varsinaisissa junailuissa meni noin tunti suuntaansa ilman odotuksia. Asemalta olikin vain 300-400m ja oltiin messuhallilla. Messulippu maksoi 1300Y eli 10€ ja oltiin viimein sisällä. Seuraavassa muutamia kuvia messuosastoilta.

Mopopuolelta suomalaisia eniten kiinnostava oli varmasti Hondan täysin uusi malli VFR1200F. Mopokavereille tiedoksi, että jututin Hondan tyyppejä ja kyselin teho- ja vääntöarvoja, mutta niitä ei edelleenkään kerrottu, koska pyörä tulee virallisesti Eurooppaan vasta keväällä. Olis ollu mielenkiintoista tietää datat verrattuna Blackbirdiin.

Hondan esittelijä kertoi, että yksi pyörä on myös ulkona kokeiltavissa noin 400m pitkällä testipätkällä. Olin jo tuossa vaiheessa kuitenki niin märkä lipun jonottamisesta vesisateessa, että ei kiinnostanu lähteä kastuun lisää, vaikka sormet kyllä syyhysi. Tuota mallia tuskin on ajanut edes moni suomalainen mp-toimittaja vielä. Kylmät tyypit piti toki kokeilla ja olis varmasti huippu peli. Tahtoo!

Paikalla oli tietysti myös Hondan insinöörejä.

Autopuolelta yks hienoimmista kärryistä oli Mazdan konseptimalli lokinsiipiovineen.

Myös Subarulta löytyi hieno konsepti ja Subarun insinööri varmisti laadun.

Tässä vielä Daihatsun insinööri.

Messuilla tuli oltua vajaa neljä tuntia ja sitten olikin valmis junaileen takaisin kohti hotellia. Hyppäsin junaan kahden jälkeen ja tulomatkalla junissa oli tilaa jopa istua ja ei tietoakaan aamun valtavista ruuhkista reitin ollessa täysin sama. Vain toinen suunta.

Ennen reissua oli puhetta Tokion kaiman kans, että kävästään joku ilta vähän istumassa iltaa hyvän ruuan kera. Se ilta oli tänään ja päädyttiin syömään kunnon setti sushia! Valikoima oli enemmän kuin kohillaan. Slurps!

Kiitokset vielä Mikalle!!

Tokyo Motor Shown fiiliksistä,
Mika

Tokyo Tower

Eilen lauantaina tuli otettua päivä ihan rennosti, eikä tullu tehtyä päiväseltään oikeastaan yhtään mitään. Lähin hotellilta liikenteeseenkin vasta alkuillasta ja suuntana oli Tokyo Tower. Ulos päästyä huomasin, että satoi vähän vettä ja mietin jo, että lähenkö käymään tornilla asti ollenkaan, ku ajatus oli kuitenki saada hyviä iltakuvia kaupungista. Päätin kuitenki mennä. Sitä ennen oli kuitenkin selviydyttävä yhdestä pikku jutusta nimeltään Tokion metro. Hotellilta asemalle menin hotellin ilmaisella sukkulabussilla, joka menee hotellin ja aseman välisen reilun kilometrin matkan 20min välein. Tässä iltanäkymää aseman länsipuolelta.

Kun puhutaan, että jokin paikka oli täynnä kuin Tokion metro, niin vertauskuva kyllä toimii. Varsinkin Shinjukun metroasema on aivan käsittämätön muurahaiskeko ja härdelli. Aluksi tulee epätodellinen fiilis, että ei näin paljon ihmisiä voi olla liikenteessä samaan aikaan, mutta ei sille voi lopulta kuin nauraa ja mennä itse kans sekaan. Shinjukun asemalla yhtyy toista kymmentä metro- ja junalinjaa ja vuonna 2007 sitä käytti keskimäärin 3,64 miljoonaa ihmistä päivässä! Miettikääpä sitä!! :) Se onkin samalla koko maailman vilkkain asema. Shinjukun asema on rakennettu tavarataloryppään sisään ja sisäänkäyntejä asemalle on kymmeniä ja se tekee aseman hahmottamisesta hiukkasen hankalaa. En tiiä, että kuinka monta päivää asemaa pitäis kävellä ristiin rastiin normaalin ihmisvilinän seassa, että sen hahmottais kunnolla kaikkine käytävineen ja sisäänkäynteineen.

Lopulta selvisin metrolla Shinjukusta välillä kerran vaihtaen Akabanebashin asemalle. Ulos päästyä torni näkyikin jo vieressä ja vettä satoi edelleen. Se ei tienny hyvää kuvaukselle.

Kuten kuvasta näkyy torni on kopio Pariisin Eiffel-tornista, mutta Tokion torni on 333 metrillään 13m korkeampi kuin Pariisin vastaava. Torni on valmistunut 1958. Ensimmäinen näköalatasanne ja ravintola sijaitsee 150m korkeudessa ja ylempänä oleva 250m:ssä. Ensin piti mennä hissillä ensimmäiselle tasolle. Jos halusi aivan ylös, niin piti ostaa toinen lippu. Toki siellä piti käydä, kun tornissa kerran oli. Näkymät oli hienot, mutta valokuvista en saanut yhtään ainutta oikein hyvää ja tarkkaa. Siinä mielessä tosi pettynyt fiilis. Ulkona ollut sade ja vähän utuinen keli ja sitten tornin sisältä tulleet heijastumat ikkunoihin oli vähän liikaa. Ikkunoiden läpi kuvaaminen muutenkaan ei ole koskaan mikään paras mahdollinen tilanne. Tässä kuitenki parit kuvat.

Yleisnäkymää kaupunkiin ja sataman suuntaan.

Tornin lähellä ollut liikenne oli yllättävänkin rauhallista.

Takaisintulo metrolla menikin jo kuin vanhalta tekijältä. 

Tokion humusta,
Mika

Toyotan autotehtaalla

Luin ennen reissua, että Toyotan autotehtaat järjestää tehdaskierroksia lähes joka päivä ja sinne pystyy kuka tahansa ilmoittautumaan mukaan. Kun kysyin hotellin respalta asiasta, niin hän ei tiennyt asiasta mitään. Hän alkoi kuitenki selvittään asiaa soittamalla Toyotan automuseoon, joka sijaitsee Toyotan kaupungissa vähän matkan päässä Nagoyasta. (Kyllä, koko kaupunki on nimetty Toyotan automerkin mukaan. Alkuperäinen nimi oli Koromo, mutta se muutettiin Toyotaksi vuonna 1959.) Aluksi sanottiin, että pitäisi ilmottautua 3kk aikasemmin. Ihmettelin sitä, kun minun tiedon mukaan asian ei pitäny olla niin vaikeaa. Meillä jäi repsan kans asia vähän kesken kolmisen päivää sitten, mutta eilen tullessa iltapäivällä hotellille sama respan tyttö kertoi, että hän on selvitellyt asiaa lisää ja kyllä se onnistuukin. Varasin kierroksen heti tälle päivälle ja tässä juttua sieltä.

Hyppäsin aamulla Nagoyan asemalta paikallisjunaan, jolla ensin noin 30min Okazakiin ja siellä vaihto ja toisella junalla toinen 30min Mikawa-Toyotan asemalle. Sieltä taksilla viiminen reilu 5min Toyota Kankan Exhibition Hall:lle, josta tehdaskierrokset aina lähtee. Siinä jäi sitten kolme varttia aikaa pällistellä ja ihmetellä Toyotan tekeleitä.

Autourheilupuolelta oli näkösällä viime vuoden Formula 1.

Toyotan näkemys tulevaisuuden kaupunkiajoneuvosta. Värkki kulkee tietysti sähköllä, mutta mikä siinä on erikoista, niin akseliväliä voidaan säätää. Joko lyhyenä ihan pikku pyörityksessä ja parkkeerauksessa.

Tai pidempänä ja vakaampana suuremmissa nopeuksissa.

Toyota on tutkinut ja kehitelly myös robotteja samoin kuin Honda. Tämä jannu soitteli trumpettia niin kuin paremmatkin ammattilaiset. Robotilla ei pelkästään sormet liiku, vaan sille on tehty myös keinotekoiset keuhkot ja huulet, joita se myös käyttää soittamiseen ja näin jäljittelee oikeaa trumpetin soittajaa. Hyvin sä jannu vedät!

Lopulta oli kello sen verran, että lähdettiin bussilla tehtaalle. Tehdas, jossa käytiin oli nimeltään Tsutsumin tehdas. Siellä tehdään suomalaisille tutuista mallinimistä Camryä ja Prius'ia. Sitten myös Japanin markkinoille Premiota ja Allionia ja jenkkimarkkinoille Scion tC nimistä mallia. Toyotan kaupungissa on kymmenkunta tehdasta ja tietysti Toyota Motor Corporationin pääkonttori, joka oli ihan esittelyhallin vieressä. Jotain lukuja ko. Tsutsumin tehtaasta. Työntekijöitä 6000, robotteja 1000 ja autoja tehdään vuodessa luokkaa 400 000. Tehtaat katot on täynnä aurinkopaneeleja ja Tsutsumissa niitä oli 12 000, joilla katetaan merkittävä osa sähkönsaannista eri puolilla tehdasta. Yhteen automalliin käytetään keskimäärin noin 30 000 osaa ja niiden käsittelyssä työskentelee todella paljon ihmisiä.

Tehtaalle ei luonnollisesti saanu viedä sisään minkäänlaisia kameroita, videokameroita tai edes kännyköitä. Kaikki piti joko jättää bussiin tai esittelyhallille, josta lähettiin busseilla liikenteeseen. Ensin käytiin kattomassa 20 minsaa korien kasausta, hitsausta ja robottien työskentelyä ja se on kyllä hämmentävä näky. Yhden auton kimpussa on aina kymmenisen robottia tekemässä yhtä vaihetta eri puolella autoa ja sen jälkeen seuraava auto samojen robottien käsittelyyn. On saanu Jaappanin pojat vähän aikaa säätää hitsauslinjaa, kun robotit on kuitenki aika isoja ja että ne ei osu keskenään toisiinsa. Jokaisen liike ja ajoitus pitää säätää erittäin tarkoin, koska risteäviä liikeratoja on koko ajan vaikka kuinka paljon. Hitsauslinjan jälkeen kaverit kävivät vielä käsin korin läpi ennen sen menoa maalaukseen. Sen jälkeen mentiin katteleen 45 minuutiksi auton kokoonpanon eri vaiheita. Paikalle laitettiin ovia, sisustuksia, moottoritilan suojia, jne. jne. Se näytti olevan edelleen hyvin paljon käsityötä erilaisia apulaitteita toki apuna käyttäen. Ei ole laiskan miehen/naisen hommoo, kun koko ajan näkyy suoran mitta tulevia autoja ja linja liikkuu koko ajan tasaisella vauhdilla.

Mieleenpainuva päivä. Suosittelen kyllä jokaiselle vierailua tehtaalla, jota autot kiinnostaa ja on Nagoyan suunnalla!

Autotehdaskierrokselta Toyota Citystä,
Mika

Luotijunalippu Tokioon

Tuli käytyä tänään Nagoyan rautatieasemalla kyseleen lippua Shinkansen-luotijunaan perjantaille. Luotijunalla ajelu ei ole ihan ilmaista ja Nagoya-Tokio välille tuli hintaa 10780Y eli noin 83€. Halvemmallakin tuon välin pääsisi, mutta kun haluaa päästä ko. junan kyytiin, niin silloin siitä joutuu myös maksaan. Matkaa välillä on noin 370km ja aikaa menee vähän vajaa 1h 45min. Matkanopeus ko. junilla on noin 300km/h.

Kuvassa näkyy Nagoyan päärautatieaseman kaksoistornit. Koko rautatieasemakompleksi ei ole ihan pienimmästä päästä. Esimerkiksi ensimmäiset 15 kerrosta on pelkästään kauppoja täynnä. Siinä vaihtaa jeni poikineen äkkiä omistajaa! Muutenkin tuolla asemalla on kova kuhina koko ajan. Kaupunki itsessään on Japanin neljänneksi suurin ja täällä asuu yhteensä noin 2,2 miljuunaa Yumia ja Yoshiroa.

Kävelin eilen keskuspuistossa ja yhessä pensaassa pörräsi jotain paikallisia pieniä noin 1,5cm "ampisia". Torstaina kameraan ostamani objektiivi pitäis soveltua myös lähikuvaukseen, joten oli hyvä vähän testata. Nuo pienet surisevat perkeleet ei vain pysyneet hetkeäkään paikalla ja kun siihen lisätään, että kameran linssi pitää laittaa kohteeseen lähes kiinni, niin ei ollu ihan helppoa ottaa tarkkoja kuvia. Vaikeaa tuo makroilu, mutta erittäin mielenkiintoista ja palkitsevaa puuhaa! Tässä yksi kuvatus eiliseltä:

Huomisesta sen verran, että tulee varmasti mielenkiintoinen päivä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan!

Nagoyasta, 
Mika

Nagoyan linna ja rokettirollia

Tuli käytyä tänään sunnuntaina kattomamassa Nagoyan yhtä kuuluisinta nähtävyyttä, jos ei kaikkein kuuluisinta eli Nagoyan linnaa. Sinne piti mennä pari pysäkinväliä metrolla ja kyllähän se sieltä helposti löytyi. Tosin jos en olis kysyny taas neuvoa paikallisilta lipunostoon, niin olisin varmasti vieläkin siellä lippuautomaatilla. Nyt kun sen näki, niin helppo juttu. Tarina kertoo, että metro on Nagoyassa selkeä verrattuna Tokioon. Aika näyttää. Metrotiketti maksoi 200 jeniä suuntaansa eli selaiset 1,50€. Kun hyppäsi metrosta pois Shiyakushon pysäkillä, niin sieltä oli sitten helppo kävellä suoraan opasteiden mukaan linnoitukselle.

Hieno linna kyllä puutarha-alueineen, vallihautoineen ja muutamine torneineen. Vallihaudassa tepasteli myös pari aika isoa jotain peurannäköistä sarvipäätä. Tässä varsinainen päärakennus:

Linnan puutarha-aluetta:

Kun olin menossa linnalle, niin kävelin lähimäpänä olevalle Sakaen metroasemalle. Aseman vieressä on keskuspuistoa ja sieltä kuulu 50-luvun biisuja ja mustapukusia paikallisia jamppoja tanssi siellä vesipatsaan vieressä kuin heikkopäiset. Tullessa linnalta reilun parin tunnin päästä takaisin sama meno näytti jatkuvan. Menin katteleen lähempää ja siellä oli paikalliset "humpat" menossa. Jätkillä kaikilla mustat nahkahousut ja -takit, teräväkärkiset mustat teipatut bootsit jalassa ja kaikkilla hiukset viimisen päälle sliipattuna tötteröllä ja musiikin tulon kunnon gettoplasterista varmisti tietysti agregaatti! Vastavaa meininkiä olen nähnyt jostain vanhasta Madventuren jaksosta, mutta se oli muistaakseni Tokiosta. Only in Japan! :)

Nyt kun täällä on tullu neljä päivää oltua, niin kelit vaikuttaa olevan näin lokakuussa aikasta Suomen kesälämmöissä. Ensimmäiset pari päivää oli lähes pilvetöntä kuten myös tämä päivä, mutta eilen olis pilvistä ja sateli vähän vettä. Illalla oli kyllä jo kuivaa. Mitä nyt kattelin ennustetta, niin nämä 22-24C lämmöt ja aurinkoinen keli pitäis jatkua ainakin torstaihin asti. Päivällä siis shortsikeliä, mutta illalla viilenee ja pidempää housua päälle. Ihan ok lämmöt siis tällaiseen kaupunkihäröilyyn.

Nagoyaa ihmetellen,
Mika

Ostoksia ja englantia

Ennen reissua mietin, että vois ostaa järkkäriin paremman laajakuvalinssin heti reissun alussa, ku ne kuitenki täällä halvempia kuin Suomessa. Keskeltä kylää löytyi sopeva kauppa ja sinne katteleen. Lopulta sieltä tarttui Sigman 18-50mm F2.8 EX DC Macro mukaan ja siihen protector suodin. Totta kai nämä asiat pitää tehdä aina oikein päin eli katsoin vasta hotellilla, että mitäs tämä olis maksanu Suomessa. Noh, tuon paketin sai täältä jotain 50-70€ halvemalla kuin Suomesta alennuksineen, joten ihan hyvä kauppa.

Täällä Nagoyassa on aikasta hieno keskuspuisto, jossa on erilaisia vesipatsaita ja -altaita ja sitten Nagoyan tv-torni. Pitihän tuolla käydä mutkä yläkerrassa ja sieltä oli ihan mukavat näkymät. Ylätasanne oli tasan 100 metrissä. Siellä olis mielenkiintoista käydä myös pimeällä, niin näkis kaupungin iltavalaistuksessa.

Ennen reissua kuulin ja luin eri lähteistä, että japanilaiset puhuu huonosti englantia. Nyt, kun olen jututtanut juna-aseman opastajaa lipunostoon, taksikuskia, hotellin respoja, baarimikkoja, kaupanmyyjiä, todella monia ohikulkijoita neuvojen kysymiseen, jne. jne., niin olen kyllä vahvasti eri mieltä heidän englanninkielen taidostaan. Ei ne puhu huonosti, vaan ne ei puhu ollenkaan!! Laskeskelin, että Japani on kahdeksas Aasian maa, jossa olen käyny (jos Hongkong ja Macau lasketaan pelkäksi Kiinaksi) ja missään muussa maassa ei päästä lähellekkään. Aina sanotaan, että ei sais yleistää, mutta tuon otoksen perusteella se on jo pakko. Jos kysyy jotain neuvoa, niin japanilaiset kyllä ystävällisesti neuvoo - tai neuvoo mitä neuvoo - mutta tekstitys on vain japaniksi. Oma vastaanotin on säädetty vain sen verran huonosti, että neuvot menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Joskus aikanaan, kun harrasti karatea, niin sieltä muistaa joitakin sanoja. Hidari on edelleen vasen ja migi oikea. Niillä pärjää jo pitkälle, kun kysyy jonkun paikan sijaintia. Hai, arigato!

Nyt katteleen perjantain iltamenoja! Kampai! :)

Nagoyasta Japanista,
Mika

Perillä Nagoyassa

Lento alkoi perinteisesti tervetuliaisdrinksulla eli shampanjalla ennen kuin kone työnnettiin putkesta pois. Ensimmäiset pari tuntia meni muutenki nopeasti, ku oli alkupalaa, alkuruokaa, pääruokaa, jälkiruokaa ja tietenki punkulla ja japanilaisella Asahi-oluella höystettynä. Nukuttua ei saanu kuin ehkä reilu pari tuntia. Onneksi edes sen verran. Lento meni aika nopeasti ja oli noin 20min etuajassa Nagoyassa. Monitorilta näkikin, että parhaillaan oli noin 160km/h myötästä suihkuvirtausta ja maanopeus jonku verran toista tuhatta. Nagoyan kenttä on muuten tehty keinotekoiselle saarelle ja sikäli aika erikoinen kenttä. Vastaavahan löytyy myös Tokiosta.

Lentokentällä kaikki meni kohtuu nopeasti, vaikka siellä tullin typy halusikin vilkaista pienemmän laukun. Toiminta oli kuitenkin erittäin ystävällistä verrattuna Helsinginpään vastaavaan toimintaan. Sehän ei ole tosin kellekkään mikään yllätys.

Nagoyan kentältä itse kaupunkiin pääsee helpoiten junalla. Tosin junalipun osto ja linjakarttojen selvittäminen ei ole välttämättä maailman helpoin homma. Kun muutamalta kysyi, niin lopulta oli lippu kädessä ja pääsi jopa oikeaan paikallisjunaan.

Hotellilla olin aamupäivällä 10:30 paikkeilla paikallista aikaa. Siinä oli vain sellainen pirullinen hommeli, että respassa sanottiin, että chekkaan pääsee vasta 14:00. Sehän se on hauskaa, kun on valmiiksi hiki ja väsyny. Samalla tavalla kävi viime reissulla Hongkongissa. Jätin laukun säilöön ja kävin käveleen hotellin lähikatuja ristiin rastiin ja samalla vähän syömässä. Huoneeseen onneksi pääsin jo 12:30 jälkeen ja tätä naputtelen huoneesta. Huoneessa oli verkkokaapeli ja se vain kiinni. Japanissa näyttää olevan samanlainen sähköpistoke kuin Filippiineillä ja kun oli Filsuilta ostettu adapteri mukana, niin kaikki lähti pelittään heti laakista.

Yhteen monien tietämään "japanilaisuuteen" tuli jo törmättyä ja kyllähän se laitto välittömästi hymyilyttään. Kun olin jättänyt laukut respaan, niin ajattelin kävästä ensin aulan veskissä ennen pientä kävelyä. Kun aukasi vessan loossin oven, niin vessanpytyn kansi nousi automaattisesti! Samoin istuinrinkula on lämmitetty! Ei olis huono idea Suomen talvessakaan, ku tulee ulkoa perse huurussa suoraan huussiin! :)) Samoin nappeja oli niin paljon pöntön vieressä ohjainyksikössä, että niitä ei uskaltanu alkaa heti käyttään. Täytyy kokeilla niitä myöhemmin. :)

Tästä tämä reissu alkaa! 

Terveiset Nagoyasta Japanista,
Mika