Moporeissu - Pililla Wind Farm

Olen kirjoittanut ja laittanut blokiin usemman kerran kuvia Filippiinien suurimmasta järvestä Laguna Lakesta. Minulla on pyörinyt ajatus mielessä jo jonkin aikaa, että pitäis ajaa koko järvi joskus ympäri päivän aikana. Lähtis aamulla varhain heti auringon noustua ja tulis sitten kämpille, kun reissu tehty.

Tutkin vähän asiaa googlailemalla, että löytyiskö Laguna Laken alueelta mitään erikoisempia nähtävyyksiä. Sitten yllättäin Rizalin alueelta Pilillasta putkahti esille, että siellä on suuri tuulivoimapuisto. Tänään sunnuntaina tuli käytyä tyttökaverin kans mopoilemassa Pilillan aluella.

Lähdettiin aamulla yhdeksältä liikenteeseen kämpiltä Fort Bonifaciosta Taguig Citystä, josta otettiin suunnaksi aluksi valtatie C5 ja sieltä Laguna järven vieressä menevälle C6:lle ja järven rantatietä pitkin kohti Pilillaa. Ilma oli puoli pilvinen, mutta tosi lämmin.

Noin 1,5h ajon jälkeen pidettiin pieni breikki jossain puoli välissä Lagunajärven rannalla.

Tauko paikalla.

Sitten lähdettiin jatkaan matkaa kohti Pilillaa. Matkan edistyessä taivas alkoi tummumaan ja taivaalta alkoi tulla myös pisaroita. Ilma oli kuitenkin lämmin ja jatkettiin ajoa pienestä sateesta huolimatta.

Jonkun ajan päästä kukkuloilla alkoi siintää jo suuria tuulimyllyjä. Kun meillä oli ajomatkaa enää muutama kilometri, niin taivaalta alkoi tulla vettä kunnolla. Pari sataa metriä aikaisemmin tien vieressä oli ollut ravintola ja tehtiin uukkari ja mentiin ravintolaan pitään sadetta ja syötiin samalla lounas. Vettä tuli välillä tosi rajusti ukkosen kera.

Syötiin kaikessa rauhassa ja sade alkoi jonkun ajan päästä hellittää. Pienen odotuksen jälkeen sade loppuikin ja Jammu uudelleen tulille. Lähdettiin kipuamaan ylöspäin menevää maantietä. Tie mutkitteli ylöspäin ja hetken päästä tuli levike, jossa oli monenlaista kojua ja pysähdyttiin siiten hetkeksi.

Tarjolla oli mm. tuoreita hedelmiä.

Varsinainen syy pysähdykseen oli kuitenkin, että levikkeeltä avautuivat myös hyvät näkymät järvelle.

Kuvien jälkeen kohti muutaman mutkan takana olevia tuulimyllyjä. Siellä meitä oli tosin vastassa pieni pettymys, koska paikalla olevat vartijat sanoivat, että paikka ei ole vielä auki ja alueelle pääsee vain paikalliset asukkaat. Alue avataan kaikille kuulemma noin 2kk päästä. Muilta pääsy kielletty. Tämän lähemmäs ei siis päästy.

Siinä tuulimyllyjä ihmetellessä tuli tämä Tex Willer hevosella ja pieni varsa seurasi vapaasti perässä.

Ajeltiin takaisin päätielle ja päätin, että ajetaan vielä vähän eteenpäin. Siellä nimittäin näkyi lisää tuulimyllyjä.

Hetken päästä tulikin toinen tiehaara ylempänä oleville tuulimyllyille. Siellä oli myös vartijat vastassa, mutta tällä kertaa lupa heltisi kävästä katsomassa myllyjä lähempää. Siinä niitä sitten olisi.

Tässä lisää. Yksi porukka oli tullut Jeepneyllä paikalle ihmetteleen.

Kun tuulimyllyt oli nähty, niin sitten takaisin mopon selkään ja maantielle. Jos maantietä olisi jatkanut eteenpäin, niin sieltä olisi voinut ajaa vaikka Filippiinien itärannikolle Tyynen Valtameren puolelle.

Lähdettiin kuitenkin suosiolla ajamaan kohti Manilaa. Paluumatkan loppuosa ajettiin eri reittiä seuraten suurempia valtaväyliä.

Matkaan mahtui ilmojen puolesta lähes kaikkea mahdollista. Ensin puolipilvistä keliä, sitten kunnon rankkasadetta ukkosen kera ja loppumatka ajettiin todella lämpimän auringon saattelemana.

Reitistä vois muuten sanoa, että välille jäi useampi tiuhaan asuttu alue ja porukkaa oli liikenteessä paikka paikoin erittäin runsaasti paikalliseen tyyliin. Pilillan lähellä liikennettä oli huomattavasti vähemmän ja siellä pystyi ajeleen vähän rennommin. Parasta ajamisen kannalta oli Pililasta ylös kukkuloille lähtenyt tie. Siellä pystyi jo vähän naatiskeleen mutkia kurvailessa.

Oltiin lopulta reissussa tasan 6h ja kilometrejä tuli 132. Paluumatkalla alkoi huomata hyvin, että ei ole tullut viime aikoina ajettua mopolla käytännössä muuta kuin pientä nurkkapyöritystä ja kauppareissuja. Sen verran tuntui muutaman tunnin ajo hanuriosastolla pitkästä aikaa. Oli kuitenkin mukava käydä ajelemassa ja näki samalla itselle täysin uusia paikkoja ja alueita. Vois tehdä vastaavia moporeissuja paljon useamminkin.

Mopoiluterveisin Manilasta
Mika

Manila Bike Festival & Trade Show 2015

Manilassa oli viime viikonloppuna vuosittainen maan suurin moottoripyörätapahtuma Manila Bike Festival & Trade Show 2015. Kävin tapahtumassa myös 2013 ja 2014, jolloin se järjestettiin vielä SMX Convention Centerissä Mall of Asian vieressä. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin World Trade Centerissä, joka on minulle ennestään tuttu paikka monista eri autotapahtumista.

Minun tullessa World Trade Centerille vähän ennen puolta päivää lauantaina sai huomata, että en ole paikalla yksin. Lippuluukulle oli reilun 100 hengen jono, mutta se veti onneksi nopeasti. Sen jälkeen vain ihmettelemään messujen tarjontaa.

Moottoripyörämerkeistä Yamaha oli panostanut messuihin tänä vuonna ylivoimaisesti eniten ja niillä oli myös suurin osasto. Tulin Jammun osastolle sopivasti, kun siellä oli vasta varsinainen tapahtuman avaus alkamassa ja pyörät oli vielä huputettuina.

Aluksi oli Manilan Baletin tanssishow, joka samalla paljasti pyörät suojahuppujen alta. Samalla mallitytöt tuli lavalle "lumisateen" saattelemana.

Yamahan maajohtaja toivotti messuyleisön tervetulleiksi ja julkisti samalla suurena uutisena, että Yamaha alkaa viimein maahantuomaan myös isoja moottoripyöriämalleja Filippiineille tämän vuoden aikana. Tarkemmista malleista ja ajankohdasta ei ollut vielä puhetta. Yamahan edustajan mukaan nyt kuitenkin messuilla kartoitetaan, että mistä malleista yleisö on kiinnostuneita ja se tulee vaikuttamaan myös maahantuotaviin malleihin.

Eniten meikäläistä kiinnostanut malli Jammulla oli käytännössä MT-09.

Yamaha on vasta julkaissut Filippiineillä kolmipyöräisen scootterin mallimerkinnältään TriCity. Näistä kuvista näkyy vähän ideaa, miten eturenkaat käytäytyy kallistettaessa ja ajettaessa epätasaisella alustalla.

Hauskan näköinen värkki.

Yamahan messuemäntä.

Tässä vähän vanhempaa kalustoa surffilautatelineen kera.

Jos Yamaha oli panostanut messuihin paljon, niin samaa ei voinut sanoa valitettavasti Hondasta. Niiden parasta antia oli käytännössä tämä ruiskumallin scootteri Honda Click. Vastaavaa Clickiä on ollut saatavalla Thaimaassa jo vuosia, mutta jostain syystä Filippiineille ei tuoda scootterimalliston parhaimpia malleja. Sama koskee myös Yamahaa.

Hondasta tulee samalla Yamahan ilmoituksen myötä ainoa japanilainen moottoripyörävalmistaja, joka ei maahantuo suurempia moottoripyörämalleja Filippiineille. Mikä tekee asiasta vielä erikoisemman, niin Honda ja Yamaha ovat olleet jo pitkään kaksi maailman suurinta moottoripyörien valmistajaa. Ei tarvi olla mikään ennustajaeukko, jos Honda alkaa yllättäin myös tuomaan suurempia pyörämalleja maahan. Aika näyttää.

Uutta osaa pyörään?

Kawasakilla oli esillä uusi H2, joka on yksi tämän vuoden suurimmista pyöräuutuuksista maailmassa. Laitteesta on kaksi eri versiota, joista molemmat on varustettu ahtimella. Kuvan katuversiossa on tehoa 200hv ja rataversiossa 300hv. Hintaa katuversiolla Filippiineillä on kuulemma 1,300,000PHP/26,800€. Ei siis mikään ihan halpa peli.

Messutyttö.

Ducatilla oli esillä mm. kuvan Diavel ja parit Monsterit.

Odotin Ducatilta näkeväni uuden Scramblerin, mutta se ei ollut valitettavasti ehtinyt vielä messuille. Scramblerista kerrottiin, että ne tulee maahan noin parin viikon päästä. Scramblerin halvimman Icon -mallin hinnaksi tulee 550,000PHP/11,360€. Tiedot maailmalta kertoo, että esimerkiksi Englannissa Scramblereita on myyty lyhyessä ajassa jo suuria määriä.

KTM:llä oli esillä useita eri Duke-malleja. Manilassa moottoripyörien pitää olla minimissään 400cc, jotta sillä saa ajaa moottoriteillä. Siinä mielessä Duke 390 ABS olisi erittäin mielenkiintoinen malli. Sillä saa ajaa moottoriteillä, mutta samalla se olis mukavan kevyt ja ketterä kaupunkipyöritykseen. Hintaa pyörällä on 299,000PHP/6175€. Suomessa sama mopo näyttää olevan tällä hetkellä aika tarkoin tonnin halvempi.

Samaa ei voi sanoa tämän laitteen painosta ja ketteryydestä. Vilkaisin ensin nopeasti pyörän keulaa kauempaa ja mietin, että onko kyseessä Honda Goldwing. Ei sinne päinkään. Kyseessä on Victory Vision Tour. Pyörä on todella massiivisen näköinen riippumatta mistä kulmasta sitä katselee.

Värillä on väliä. Myös vanteiden värillä ainakin, jos tältä valmistajalta kysyy.

Tämä on mielenkiintoisen näköinen erittäin pelkistetty mopo, jossa on silti jotain.

Koson messutytöt.

Messuhallin ulkopuolella oli myös pieni alue, jossa pystyi kokoilemaan muutamalta valmistajala joitain malleja. Olisin halunnut käydä kokeileen mielenkiinnosta Yamahan TriCityä, mutta se ei ollu just minun lähtiessä kokeiltavana.

Manilan moottoripyörämessuista jäi erittäin positiivinen fiilis. Messut on kehittyny selkeästi oikeaan suuntaan, jossa on näytillä "oikeita" moottoripyöriä laidasta laitaan, eikä pelkästään pikkumopoja, joita on muutenkin kaikki kadut täynnä. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia messuja!

Mopoterveisin Manilasta,
Mika

Manila Seaside Boulevard, BGC Summer Concert ja mopoilua

Viime kerralla tuli kirjoitettua yhdestä Manilan suurimmasta autotapahtumasta Trans Sport Showsta. Meillä oli työkavereiden kans tiimi-illallinen samana päivänä Vikingsissa, joka jää Mall of Asian (MOA) viereen jäävälle Seaside Boulevardille. Kävelin autatapahtumasta suoraan rantaboulevardille ja siellä tuli vastaan kaksi tuttua hahmoa suoraan Blues Brothers -elokuvasta.

Rantaboulevardilla näytti olevan menossa jonkinlainen skeittitapahtuma, jossa lähdettiin tiimeittäin matkaan.

Ja menoksi.

Filippiineillä ylivoimaisesti suosituin grilliruoka on kokonaan grillattu possu. Jos jollain perheellä on jokin suurempi juhla, niin erittäin suurella todennäköisyydellä siellä on tarjolla myös tuollainen kokonainen possu eli Lechon Baboy. Yleisesti puhutaan vain Lechonista. MOA:n vieressä oleva rantaboulevardi on käytännössä täynnä hyviä buffetravintoloita tyyliin, maksa “tonni” ja syö mitä tahansa ja niin paljon kuin jaksat. Yhden sellaisen ravintolan takana näkyi vartaassa kokonainen nauta. Tällainen ei ole tullut aikaisemmin vastaan.

Vikingsissa buffetruokailun hinta lauantaina oli 1099PHP/18,45€. Hintaan sisältyi kaikki mahollinen syötävä alkuruuista jälkiruokiin ja juomat oleen asti. Jos otti viiniä tai muuta, niin se oli erikseen. Tarjolla oli suoraan buffetista mm. kiinalaista, japanilaista, korealaista, intialaista, italialaista, pihvejä, jne. Loistavaa ruokaa! Tässä alkaa olla syönyt jo syöty ja tyytyväistä porukkaa.

Viikko sitten lauantaina käytiin syömässä lähiostarin vieressä Fort Bonifacio High Streetin maisemissa. Ruokailun jälkeen kello alkoi lähestyä iltakuutta ja aurinko alkoi painua horisonttiin.

High Streetillä kävellessä tuli mieleen, että sillä alueella pitäisi olla luontaistuotekauppa nimeltään Healthy Option. Kuulin suomikamulta, että sieltä saisi lakritsia. Paikka olikin ihan vieressä ja käynti ei tuottanut pettymistä. Sieltä löytyy aitoa Suomessa tehtyä Pandan lakua ja sitä on kuulemma aina tarjolla. Mitään halpaa se ei ole, mutta jos harvoin hakee, niin ei hinnalla väliä. 200g paketti maksoi 275PHP/4,60€.

Seuraavaksi meillä oli tarkoitus käydä vielä yhdessä kaupassa samaisella High Streetillä. Huomattiin, että siellä oli alkamassa suuri ilmaiskonsertti. Illan pääesiintyjänä olisi The Voice of Philippinesin yksi valmentajista nimeltään Bamboo.

Käytiin sitten nopeasti kulman takana kaupassa ja loppuilta menikin konsertin merkeissä.

Porukkaa oli mukavasti paikan päällä ja leppoisa tunnelma, joten mikä oli kuunnellessa bändejä.

Yksi alueen vartijoista oli liikenteessä vähän erikoisemmalla pelillä eli Segwayllä.

Mopossa tuli kuluneella viikolla 4000km täyteen.

Se tarkoitti, että pitää käydä määräaikaishuollossa. Mopo on ollut nyt noin puolitoista vuotta ja sillä tulee ajettua lähes päivittäin. Kilometrejä kertyy vain kohtuu vähän, kun ajot on etupäässä lyhyttä työmatkaa ja kauppareissuja.

Hintaa huollolla oli 600PHP/10€ sisältäen työn, uudet öljyt ja suodattimen. Ostin myös pikku purkin ketjuöljyä ja hintaa sellaisella oli 50PH/0,85€. Kallista tämä mopoilu...

Ostin LS2-merkkisen kypärän samana päivänä kuin moponkin. Kypärä tuntuu edelleen tosi hyvältä päässä, mutta sen lukkomekanismia ei ole voinut kehua. Se on viime kuukausina tuntunut tosi löysältä. Lopulta se löystyi niin paljon, että lukon sisään menevä klipari ei pysynyt enää lukittuna.

Lukituksen alkaessa oireileen kävin jo kuukausia sitten kysymässä kypäräliikkeessä, että löytyykö niillä varaosia lukkomekanismiin. Yllättäin ei ollut, vaikka asiaa tarkastettiin myös maahantuojalta. Kysyin silloin myös, että voisiko siihen vaihtaa vaikka jonku toisenlaisen lukkomekanismin, kunhan se toimii kunnolla ja luotettavasti. Heillä ei ollut siihen mitään tarjolla.

Mietin, että miten sen voisi fiksata. Mielellään vielä niin, että kypärässä olisi edelleen alkuperäiset remmit molemmin puolin. Sitten tuli mieleen, että Arain kypärissähän on todella simppeli ja toimintavarma kaksois-D-kiinnitys. Päätin soveltaa. Väänsin ensin pihdeillä alkuperäisen lukkomekanismin kiinnikkeet poikki, jolloin sain poistettua lukon. Samalla itse kypärässä ollut kiinnike lukkomekanismia varten jäi täysin ehjäksi.

 Ostin sitten kaksi avaimenperää, joissa oli isot ja vahvat rinkulat avaimia varten. Poistin rinkulat avaimenperistä ja pujotin ne molemmat vierekkäin kypärän kiinnikkeeseen. Sen jälkeen poistin kypärän toisesta remmista yllä oikealla olevan kliparin ja Voilá. Nyt kypärässä on lähes vastaava kiinnitysmekanismi kuin Araissa ja toimii paremmin ja varmemmin kuin kypärän alkuperäinen lukko ikinä. Joskus toimivat ratkaisut voi olla hyvin yksinkertaisia.

Kuvaa työpaikan kampuksen parkkihallista. Tässä yksi mopoparkeista.

Eilen lauantaina meillä oli työpaikan jannujen kans ns. poikain ilta. Suunnaksi otettii Ermita.

Kokoontumispaikkana meillä oli saksalaisravintola Münich.

 Otatko olutta? E...eeen minä. No, jos ihan vain yhden.

Tänään sunnuntai tullutkin otettua ihan rennosta kämpillä ja vähän kokkailtua. Päivän menuna oli punacurrykookoskanaa, joka toimii allekirjoittaneella aina.

Vielä vois käydä altaalla iltauinnilla, niin se alkais olla tämä viikko paketissa. Alkavalla viikolla onkin vain kolme päivää töitä ja torstaina kohti Palawania pitkälle viikonloppureissulle. Sitä odotellessa.

Manilasta,
Mika