Lauantaipäivä olikin sarjassamme välipäivä ja ei tullu tehtyä oikeastaan yhtään mitään. Ihan rennosti vain.
Sunnuntaina oli vuorossa MotoGP:n osakilpailu täällä Kuala Lumpurissa Sepangin radalla. Suunta siis sinne. Aluksi KL Sentralin asemalle, jonne sovittiin poikien kans treffit. Siellä hypättiin kisabussiin, joka meni suoraan Sepangin radalle. Aikaa välilä meni noin tunti.
Kun rata alkoi lähestyyn, niin ruuhkat moottoritiellä kasvoi sitä mukaa. Samoin oikeita moottoripyöriä alkoi näkyyn ja kuuluun ilahduttavasti sujahdellen ja murahdellen autojonojen välistä. Oikeillä moottoripyörillä tarkoitan, että liikenteessä ei ollu pelkästään täällä Aasiassa niin yleiset 125cc piikit ja scootterit. Erilaisia 600-1300cc pyöriä oli tosi paljon liikenteessä. Tässä ollaan jo Sepangin rata-alueella, jonne pyöriä tuli yhtenä letkana.
Meillä kaikilla kolmella oli ostettu 100MYR/25€ liput pääkatsomoon netin kautta ja kaikilla printattu lippu mukana. Lippua näytettiin vain portilla, jossa sen viivakoodi scannattiin ja tarkastettiin ja sen jälkeen porttien sisäpuolelle. Siellä oli kaikenlaisia moottoripyöriin liittyviä kojuja ja toki kaikilla tuotteilla piti olla myös asianmukaiset tuote-esittelijät. Tässä olis ollu tarjolla Petronaksen öljyjä.
Rata-aluelle tultiin joskus vähän ennen yhtätoista. 10:40 alkoi 125cc lämmittelyajot. Sen jälkeen Moto2:n vastaavat 11:10 ja viimein viimeisenä MotoGP-luokka 11:40. Tässä Mika Kallio juuri lähdössä vielä testaan ennen kisaa.
MotoGP-pyörien äänet oli kyllä tosi voimakkaat. Tiesin, että ne on kovemmat kuin katupyörien äänet avarilla putkilla, mutta ne silti yllätti. Ducatissa oli ehkäpä hienoimmat soundit.Lämmittelyajojen jälkeen vuorossa oli ajelua kaksipaikkaisella Ducatilla, jossa itse Randy Mamola antoi kyytiä muutamalle onnekkaalle. Vai onnettomalle? Se on ainakin varmaa, että saivat elämänsä kyydit. Tässä Randy tulossa yhden kyyditettävän kanssa ja loppuun pakollinen stoppie.
Kello 13:00 oli vuorossa ensimmäinen kisastartti. Kisan aloittivat 125cc.
Joskus kuullut kaverilta, että formuloita pystyy katsomaan paljon paremmin omalta kotisohvalta kuin paikan päällä. Sama pätee kyllä myös mopokisoihin. Riippumatta missä katsomossa on, niin mopoja ei näe kovin pitkää matkaa. Onneksi isot videoscreenit auttaa asiaan ja sieltä näkee saman kuvan, kuin mikä näkyy televisiossakin. Fiilis paikan päällä on hiukan eri, kun pyörät ulvoo kunnolla ja vilahtaa lähes 300km/h ohi.
Tässä vielä loppuun tunnelmia pääkatsomosta, kun Rossi tuli maaliin ja voitti MotoGP-luokan. Osa lukijoista voi tunnistaa kuvasta tutun hahmon.
Kisoissa näki hyvin, että kuka on lajin todellinen kuningas. Rossin lippalakkeja ja t-paitoja oli katsojilla tosi paljon ja muutenki Rossi sai aina aikaan kovat aploodit ja huudot.Kisan loputtua oli kaupunkiin takaisinpaluun aika. Jos tulomatka meni käytännössä niin hyvin kuin se on mahdollista, paluumatkalla ei oikein mikään menny putkeen. Ensin porukkaa jonotutettiin tyhjän bussin vieressä tosi pitkään. Viimein päästiin bussin kyytiin, mutta bussi ei liikkunut ainakaan puoleen tuntiin mihinkään. Siinä alkoi porukka jo vähän hiiltyyn, että mikä ihme tässä maksaa. Syyksi sanottiin, että moottoritiellä on niin kovat ruuhkat, että ei kannatte lähteä vielä. Silti jonot mateli koko ajan hitaasti. Yritettiin sanoa, että se etenee kuitenki koko ajan vähän. Siinä meinas jo alkaa ajojärjestelijäkin hiiltyyn meille matkustajille. Olipa siinä joidenki ajojärjestelijöiden kesken jokin pieni tappelun nujakkakin. Paikalla oli hetkessä vaikka kuinka paikallisia. En tiedä, että mistä oikein ottelivat. Ilmeisesti jotkin piirikunnalliset. Ihme säätöä oli kyllä.
Kun viimein lähdettiin liikenteeseen, niin kuski päätti jostain kumman syystä lähteä moottoritiellä väärään suuntaan kääntymään jossain muutaman kilometrin päässä olevalla liikenneympyrällä, että päästään oikeaan suuntaan menevälle kaistalle. Oltiin oltu bussilla jo liikenteessä ainakin tunti, kun yhtäkkiä huomattiin, että ollaan nyt vasta Sepangin radan kohdalla menossa oikeaan suuntaan. Kaikki oli kyydissä olijat oli oikein tyytyväisiä...Moottoritie oli totaalisen tukossa. Käsittämätöntä, miten tukkoon se voidaanki saaha, vaikka kaistoja meni koko ajan 3-5 rinnakkain. Samalla tuli nähtyä sellainen erikoisuus, että vastaantulijoiden kaistalle oli laitettu keiloja niin, että kaupunkiin päin avattiin kaksi kaistaa lisää. Siis parhaimmillaan kaupungin suuntaan meni seitsemän kaistaa. Yhdestä kahteen kaistaa oli käytössä edelleen niille, jotka ajoi siihen suuntain, kuin sitä pitääkin ajaa. Nyt vain siellä pantiin lisäksi myös autoja ajamaan moottoritiellä vääräänsuuntaan. Lopulta moottoritien sumppuna näytti olevan yksi neljän suuren tien liikenneympyrä. Kun siitä päästiin ohi, niin tie alkoi vetämään. Matkustajat osoittivat sen antamalla raikuvat aploodit! :) Lopulta tultiin KLCC:hen eli Petronas tornien eteen 21:25. Paluumatka kesti noin kolmisen tuntia.
Siitä taksilla suoraan hotellille ja suihkuun. Illemmalla tavattin vielä poikien kans minun hotellilla Chinatownissa, jonka jälkeen vähän syömään ja ottamaan parit rentouttavat raskaan ja tosi lämpimän päivän päätteeksi.
Bensaa suonissa,
Mika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti