Tänään perjantaina otin sitten suunnaksi KL Towerin. Vasta siellä kävi ilmi, että on kyseessä tosi speciaali tapahtuma. KL Towerista järjestetään neljäpäiväinen kansainvälinen basehyppytapahtuma vain kerran vuodessa ja se on juuri nyt torstaista sunnuntaihin. Itse KL Tower eli viralliselta nimeltään Menera Tower on mastoineen 421m korkea. Varsinaisen rakennelman katto on 335m korkeudessa.
Speciaali siellä myös niille, jotka eivät hyppää kuten mulle. Normaalisti KL Towerissa pääsee vain katselu- ja ravintolakerroksiin hintaan 39MYR/9,25€. Varsinainen katselukerros on 276m korkeudessa. Tällä kertaa oli mahdollista myös mennä näiden kerrosten yläpuolelle täysin avoimeen ulkoilmatilaan, josta varsinaiset hypyt tehdään. Hinta oli 2,5x normaaliin verrattuna eli 100MYR/25€. Ideana oli, että avoimeen ulkotilaan meneville puetaan valjaat päälle, jotka laitetaan turvaköyteen kiinni. Sitten sen jälkeen pääsi kurkistelemaan suoraan alaspäin hyppyjä. Ulkokerrokseen menijöiden piti myös kirjoittaa paperi, jossa mahdollisen onnettumuuden sattuessa KL Tower vapautetaan kaikista korvauksista. Normikäytäntö vähänki erikoisemmissa jutuissa, joten sinänsä ei mitään uutta. 100 rinkulan hintaan kuului kaikille pieni matkamuistopussi, jossa oli basehyppypäivään liittyvä t-paita, ylhäällä otettu valokuva ja puteli vettä.Juttelin hyppääjien kans, niin hypyt tehdään ihan normaalisti vetämällä kahvasta noin 5-6 sekunnin jälkeen. Ei siis niin kuin jossain oikein matalissa paikoissa, että ns. aputatti on valmiiksi kädessä heitettäväksi, joka sitten avaa varsinaisen laskuvarjon. Sääli, kun en päässyt ihan hyppääjien viereen ja en saanut kunnon hyppykuvia yhtään. Lopulta hyppysession katkaisi koventunut tuuli. Tässä juuri yksi kaveri hyppää.
Jokaisen hypyn jälkeen ylhäällä olevat katsoivat, että miten hyppy onnistui. Kuvasta näkyy myös, miten kaikkien valjaat on kytketty turvaköyteen kiinni.
Tässä vähän erilaisempaa maisemakuvaa Kuala Lumpurista. Istun huipulla reunakaiteella ja suoraan jalkojen alla on reilu 300 metriä ilmaa. Ihme kyllä, että tällä kertaa ei huimannut yhtään. Lokakuussa Tokyo Towerissa käydessä tuntui välillä aikasta paljon. Edes tuolla kaiteella istuessa ei tuntunut pahalta. Päinvastoin, sieltä oli mukava katella maisemia kaikessa rauhassa ja heilutella jalkoja.
Oli ihan mukava käydä katsomassa hyppyjä. Olis siellä tosin kauemminkin viihtynyt mutta kuten kerroin, niin koventuneen tuulen vuoksi hypäämiseen tuli tauko. Samalla kaikkien piti siirtyä ulkoa alempiin sisäkerroksiin.Yläilmoista,
Mika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti