Manilan arkea

Pari viikkoa vierähtänyt viimeisestä blokikirjoituksesta ja nyt päästy jo syyskuun puolelle. Syyskuussa Suomessa kesä on käytännössä ohi ja alkaa pukkaan syksyä päälle. Täällä Manilan suunnalla tähän aikaan vuodesta vastaavasti sadekausi alkaa lähennellä puolta väliä. Tilastojen mukaan elokuu on sateisin ja syyskuu tulee hyvänä kakkosena. Nyt on tosin ollut elokuun tulvien jälkeen yllättävän hyvät kelit ajankohtaan nähden. Paljon aurinkoisia ja hienoja päiviä. Tosin tilanne voi olla jo huomenna toinen. Aika näyttää.

Tässä jotain välähdyksiä sieltä täältä viimeiseltä parilta viikolta.

Yks päivä mopoilin lähialueen pikkuteitä ja kujia kohti Laguna Lakea ja oma kompassi hetken päästä täysin sekaisin, että missä tarkalleen ottaen olin. Meikäläisen sisäinen GPS ei tunnetusti ole mikään maailman paras, joten sikäli ei mitään uutta. Hetken päästä tulin kuitenkin järvelle tutun sillan kupeeseen. Aikaisemmin en ole huomannutkaan, että siellä on jollakin kunnon ankkafarmi järven reunalla.

Tämän näköisiä tirpusia. Näyttää suomalaisittain sorsilta vai mitä sanoo metsämiehet?

Viikko sitten lauantaina tuli käytyä muutaman työkaverin porukalla vähän ulkoilemassa Manilan yössä. Tällä kertaa otettiin suunnaksi Makati ja siellä Padre Burgosin baarialue.

Alueella paljon baareja laidasta laitaan.

Jossain vaiheessa illan ohjelmaan kuului myös bilistä.

Iltaelämästä tuttu peli varsinkin Thaimaan matkailijoille. Täällä tullut harvemmin vastaan.

Ryhmäkuva toimistolta ja fiilikset korkealla. Sitä se perjantai teettää.

Meillä töissä tapana, että päivän synttärisankarille ostetaan pikku kolehdilla aina suu makeaksi. Täällä viikolla oli sitten minun vuoro.

 Thanks guys! Salamat !

Kotona töistä tullessa oli sitten vähän isompi kakku odottamassa.

Aikaisemminkin ollut juttua, että Filippiineiltä löytyy paljon maailman mittakaavassakin suuria kauppakeskuksia. Minun lähiostari on Taguigin Fort Bonifaciossa oleva Market Market. Kokonsa puolesta se ei kuulu ollenkaan suurimpiin, vaan on lähinnä keskikokoinen. Valikoimaa sieltäkin löytyy ihan mukavasti.

Ostarin leffateattereiden läheltä löytyy mm. kiipeilyseinä.

Shoppailijoita tauolla ostarin keskellä olevalla sisäaukiolla. Palmujen vieressä on myös suuri lava, jossa lähes joka viikonloppu jotain ohjelmaa.

Työkaveri kehui Fortissa olevaa Persian Grilliä ja tuli tänään sunnuntai-iltana käytyä syömässä siellä illallinen. Otettiin listalta kebab platter, jossa oli monenlaisia vartaita. Siihen saman tyylin riisiä, pitaleipää ja asiaan kuuluvaa dippikastiketta.

Ei kehunut kaveri turhaan. Oli kyllä tosi hyvää settiä. Jos vikaa oikein hakemalla haetaan, niin tuli syötyä hiukkasen liikaa...Helppo suositella arabialaisen ruuan ystäville.

Manilan humusta,
Mika

Puoli vuotta Filippiineillä täynnä

Tulin Filippiineille maaliskuun 5. päivä, joten nyt keskiviikkona 5.9.2012 tulee puoli vuotta maassa täyteen. Edellisillä reissuilla olen ollut Filippiineillä yhteensä noin 10kk eli sellaiset vuosi ja 4kk on tullut nyt pyörittyä täällä tähän mennessä. Tulevana maanantaina tulee 5kk Manilassa töissä täyteen.

Tässä jotain menneeltä viikolta.

Yks päivä tuli huomattua toimiston vieressä 7-11:ssa Pepsin logoilla oleva pullo, mutta väri ei näyttänyt colalta ollenkaan. Pepsi Pogi. Uteliaisuus oli liian kova ja oli pakko testata. Maku oli aikasta mielenkiintoinen. Lähinnä mausta tuli mieleen suomalaisille tuttu Pommack.Mainittin pari juttua aikaisemmin, että ollu vähän mopokuumetta ilmassa. Työkaverilla on uuden karhea Yamaha Mio 125 MX ja tuli käytyä kokeileen sitä mielenkiinnon vuoksi. Ihan ok tuntoinen perusscootteri.Lauantaina tuli käytyä Market Marketin lähiostarilla ja siellä oli tuttuun tyyliin hulabalot käynnissä. Tällä kertaa aiheena oli Dance Supremacy - 1st National Collegiate HipHop Dance Competition. Isot tanssikilpailut siis. Tanssiryhmiä oli paljon kisaamassa ja katsojia sen mukaisesti. Tuli kateltua muutama esitys. Hyvä meininki ja hyvää musiikkia.Tapahtumaa sponsoroi Shell erittäin näkyvästi ja näytille oli tuotu myös Ferrarin F1.Minun 2,5v vanha Nokian luuri alkoi temppuilla oikein kunnolla muutama päivä sitten. Se saattoi yhtäkkiä pimentyä ihan täysin. Välillä sen sai käynnistettyä kikkailemalla, mutta siihen ei voinut luottaa enää ollenkaan. Nyt siihen ei meinaa saada virtoja päälle enää ollenkaan.

Otin perjantaina käyttöön varaluurina laukussa olleen noin 5v vanhan Nokian N73:en. Se toimii jotenkin, mutta ei täysin kunnolla enää sekään. Tässä ollu jo useamman kuukauden mielessä, että pitäis päivittää luuri tähän päivään. Laitoin hintarajaksi noin 10,000PHP eli sellaiset 200€. Parhaat mallit maksaa noin triplat, joten ne jäi heti pois laskuista. Muutamia luureja kokeiltuani päädyin lopulta Samsungin Galaxy Ace Duos'iin. Kyseessä siis Sampan perus Android. Jos siitä haluaa jotain speciaalia hakea, niin siinä on paikka kahdelle SIM-kortille. Ykköspaikkaan paikallinen ja kakkoseen Suomen SIM. Puhelimella pystyy nyt vastaanottamaan ja soittamaan puheluita molemmista numeroista yhdellä laitteella.

Hintaa tuollaisella oli 9,990PHP/189€. Toistaiseksi tullut käytettyä vain vanhoja Sympparipohjaisia luureja, joten joutuu aluksi vähän opiskeleen käyttöä. Tosin eipä tuossa silti mitään kovin ihmeellistä ole käytön kannalta. Vaikuttaa oikein näppärältä.Puhelinta ostaessa palvelu oli hyvää. Siinä ei ollut mitään valittamista.Kun kapula oli saatu päivitettyä, niin tuli mieleen, että löytyisköhän mistään liikkestä järkevän hintaisia kuulokkeita. Tähän asti tullut käytettyä reissuilla Kossin Porta Pro'ta, joihin olenkin ollu erittäin tyytyväinen. Pienet läppäkuulokkeet hämmästyttävän hyvällä bassotoistolla. Niitä tullut käytettyä nyttenkin, mutta kuulokkeiden pehmusteet ovat rispaantuneet täysin säpäleiksi ja niitä ei ole enää. Kuulokkeet kyllä muuten toimivat edellenkin, vaikka niitä on tullut käytettyä jo useampi vuosi myös reissukäytössä. Etsin niihin muutama viikko sitten uusia pehmikkeitä, mutta en löytänyt niitä mistään, vaikka jossain olenkin nähnyt niitä myytävän.

Kävin ensin kahdessä viihde-elektroniikkaa ja tietokonetarvikkeita myyvässä liikkeessä. Kerroin niille, että haen kuulokkeita, joissa pitää olla kunnon äänenlaatu ja niiden pitää toistaa hyvin myös matalia ääniä. Kuuntelin Pioneerin, Philipsin ja Logitechin kuulokkeet ja ei niistä ollu yhdetkään sellaiset, mitä olin hakemassa. Varsinkin Logitechin "basso" oli, kuin olis hakattu pienellä kepillä jotain onttoa pahvilaatikkoa. Samoin istuvuus ei ollut yksissäkään kuulokkeissa ollenkaan mitä halusin.

Seuraavaksi vieressä oli soitinliike ja päätin kysäistä sieltäkin löytyykö minun spekseillä luureja. Myyjä sanoi heti, että löytyy. Tarjolla oli kahta eri mallia ja ne heti myös näyttivät oikeilta kuulokkeilta. Merkki tosin oli täysin outo ja nimestä tuli mieleen lähinnä jokin halpa ja huono vitsi. Superlux. Siinäpäs vasta laadukkaalta kuullostava merkki! Super ja vielä Lux. Just. Päätin kuitenki kuunnella ja laitettiin ensimmäiset luurit kiinni myyjän puhelimeen. Ääni yllätti täysin ja oli juuri sitä, mitä olin hakemassa. Tuli heti mieleen minun vanhat Suomeen jääneet Sennheiser HD570. Kokeilin myös toista mallia. Äänimaailma oli käytännössä sama, mutta istuvuus vielä parempi kuin ensimmäisissä. Jälkimmäisissä korva jäi kunnolla täysin kupin sisään ja istuvuus oli muutenkin tosi miellyttävä. Kaveri kertoi, että ko. luureja käytetään mm. äänitarkkailussa ja studiotyöskentelyssä. Halvempi tarjolla ollut malli oli hinnaltaan 2000PHP/38€ ja kalliimpi 2300PHP/43,50€. Ei ollut kummatkaan siis hinnalla pilattuja. Ostin lopulta nuo kalliimmat luurit mallimerkinnältään Superlux HD661. Nyt muutaman päivän nuita käyttäneenä täytyy sanoa, että hinta-laatusuhde nuissa on kyllä erinomainen. Minun vanhat Sennheiserit oli joskus vuosia sitten ostaessa reilu 100€ kalliimmat, mutta ääneessä ei ole juurikaan eroa.Maanantai-iltana töistä kotiintullessa mulla oli täytekakkua odottamassa. Tyttökaveri oli käyny päivällä ostoksilla minun tiistain synttäreitä varten. Kun oli kerran kakkua, niin pitihän sitä vähän myöskin maistaa. Vaikka hieman etuajassa.Tänään tiistaina töissä työkaverit järjestivät hauskan yllärin. Menin käymään jossain vaiheessa päivää tauolla. Kun tulin takaisin omalle paikalle, niin siellä odotti kaksi erilaista kakkua laatikoissa ja näytölle oli laitettu paperi "Onnea Mika!!!".Hyvää oli. Kiitoksia paljon kaikille! Maraming Salamat!

Laitetaan tähän loppuun vielä myynti-ilmoitus minun Hondasta. Se olis nyt tarjolla valmiiksi tingittyyn syyshintaan 5950€. Kyseessä siis kuvan Honda CBF600S ´08 ja kilometrejä siihen on kertynyt luokkaa 11,800km. Honda kaikin puolin huippukunnossa. Lisätietoja Nettimoton ilmoituksesta tai sitten ottamalla yhteyttä suoraan minuun: mikazz (at) gmail (piste) com.Siitä sais nyt joku uudenkarhean ja luotettavan mopon erittäin sopivasti. Jos olisin edelleen Suomessa, niin Honda ei olis kaupan ollenkaan. Mukava yleismopo monenlaiseen ajoon.

Manilasta,
Mika

Hammaslääkärissä ja mopokuumetta

Tässä ollut jo jonku aikaa mielessä, että pitäis käydä hammaslääkärissä poistattamassa hammaskiveä ja samalla tsekkauttamassa muutenkin leekot. Meillä on firman puolesta kaikilla työntekijöillä terveydenhoitoon liittyvät kortit, joita voi käyttää tietyissä lääkäreissä ja hammaslääkäreissä ympäri Filippiinejä. Kuulin työpaikan terveydenhoitajalta, että minua lähin hammaslääkäriasema on Market Marketin ostoskeskuksessa.

Viikko sitten lauantaina ostoksilla käydessä tuli yhtäkkiä mieleen, että missähän se hammaslääkäri täällä onkaan. Kysyin ostarin vartijalta ja kertoi, että paikasta löytyy ainakin kaksi eri hammaslääkäriasemaa. Menin käymään ensimmäisessä. Kerroin asiani ja työpaikkani ja sehän oli heti oikea. Aikaa tosin ei voinut varata siellä käydessä ollenkaan, vaan annettiin lappu ja sanottiin, että ajan voi varata vain soittamalla sunnuntaisin lapun numeroon. Mielenkiintoista. Miks just vain sunnuntaisin...? Noh, täällä on paljon asioita, joihin ei löydy mitään järkevää selitystä.

Sunnuntai oli seuraavana päivänä ja soitin numeroon. Sovittiin aika heti keskiviikolle ja menin silloin käymään siellä. Lekuri tsekkasi leekot, poisti hammaskiven ja noin 30min myöhemmin pääsin piinapenkistä pois. Reikiä ja muutakaan akuuttia ei ollut, joten ei tarvi taas vähään aikaa miettiä hammaslääkäriä. Kustannukset hammaslääkäristä oli pyöreä nolla pesoa firman kortin ansiosta. Kysyin, että mitä vastaava käynti maksais normaalisti, niin kuulemma pelkkä hammaskiven poisto on aina minimissään 1000PHP/19€. Jotain hyötyä siis firman kortista.

Samalla tuli ostettua ostarin käytävällä olleesta myyntikojusta muutama ns. yumpanada. Se näyttää päälle päin vähän kuin pieneltä lihapiirakalta. Jossain paikassa vastaavia myydään myös nimellä Puff. Esim. Chicken Curry Puff. Täytteitä tässä paikassa oli useita ja tuli ostettua kolmea erilaista. Chunky Chicken 17PHP/33c, Chili Beef 18PHP/34c ja Ham & Cheese 18PHP/34c. Chili Beef oli nuista eniten omaan makuun. Aikaisemmin mainitsemani Chicken Curry Puff on myös hyvä. Hyviä pikku nälkään tai välipalaksi.Tullu kateltua viime aikoina mielenkiinnosta, että minkälaisia mopoja tässä maassa on tarjolla. Kaikilla neljällä japanilaisella näyttäis olevan useampia malleja kokoluokassa 100-150cc. Sekä scoottereita, että kevareita.

Suskalta ja Kawalta näyttäis löytyvän nettisivujen mukaan muutamia malleja luokassa 600cc ja siitä ylös päin. Tosin huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa. Honda ja Yamaha on vielä kysymysmerkki. Niiltäkin löytyy sivut, josta näkyy jotain piikkejä, mutta ei muuta. Hinnat varsinkin suuremmissa malleissa on lähes Suomen luokkaa. 100-150cc maksaa haarukassa 1000-2300€. Noin 1200€ näyttäis saavan valita monenlaista perusscootteria. Ainakin netin mukaan haarukassa 250-500cc tarjonta on erittäin huonoa. Manilan ympäristössä joku 250cc scootteri tai vastaavasti vaikka tavallinen 400-500cc perusmopo vois toimia oikein hyvin. Sellaisella vois tehdä helposti pieniä reissuja kaupungin ulkopuolellekkin. Noh, aika näyttää tuleeko hommattua mitään. Veikkaan kuitenki, että ennen kuin vuosi on vaihtunut, niin vähintäänki joku 125cc scootteri on tullu hommattua. Sillä pääsis jo aikasta mukavasti pörräämään kaupungin lähialueella.

Kuulin, että Fort Bonifacion keskustassa oleva Motor World myisi monenlaista mopoa. Lähdin käymään tänään sunnuntaina siellä. Ensin se tosin piti löytää. Taksilla ensin kämpiltä noin 4km päässä olevaan Fortiin 32nd Avenuelle. Kuulin, että Motor World olis jossain siellä. Näin sunnuntaipäivänä kylillä oli aikasta rauhallista.Parin kysymisen jälkeen paikka löytyikin. Pettymys oli tosin suuri, kun ei siellä ollu yhden ainoata mopoa/scootteria. Paikka myy vain ajovarusteita. Sain heiltä kuitenkin tiedon Makatin puolella olevasta liikkeestä, jossa pitäis olla monenlaista ja merkkistä mopoa. Täytyy käydä pyörähtämässä joku toinen kerta siellä.

Kello oli tuossa vaiheessa noin 16:00 ja ei ollu kiire yhtään mihinkään. Tuli sitten käveltyä Fortia ristiin rastiin ja nautiskeltua iltapäivästä. Paikka paikoin Fort oli todella hiljainen. Kuten kuvistakin näkee, niin Manila ei todellakaan ole aina yhtä kuin likainen, ruuhkainen ja rähjäinen. Se voi olla myös nuiden kaikkien täydellinen vastakohta. Fort Bonifacio Global City on siitä hyvä esimerkki. Tosin kyllä sielläkin aina välillä ruuhkia on.Kävellessä osuin paikkaan nimeltä The Mind Museum at Taguig. Tuli mieleen, että minkälainen paikka on Mind Museum…? En jaksanu tällä kertaa lähteä tutkimaan.Bonifacio High Streetin maisemissa oli porukkaa tuttuun tyyliin, kuten aina viikonloppuna. Alueella on paljon kahviloita, ravintoloita, muoti-, kännykkä-, kameraliikkeitä, jne.Paikka on selkeästi myös Fortin näyttäytymispaikka päiväsaikaan. Alueella on aina monenlaista fifin ulkoiluttajaa.Alueella on myytämävä myös monenlaisia unelmia. Niitä tarjoaa esimerkiksi Lamborghini Manila. Sama liike näyttää yllättäin myyvän myös Stuttgartin kilpailijaa. Liikkeessä oli tarjolla molempia merkkejä uutenä suoraan rivistä.Nestemäinen jälkiruokavinkki. En tiedä löytyykö näitä Suomesta, mutta jos löytyy, niin kannattee kokeilla. Juomasekoituksen nimi on Mudshake ja se on vodkapohjainen. Juoma on kuitenki tosi mieto. Vain 4%. Makuina on Chocolate, Cappuccino ja Caramel. Paria ensimmäistä on tullut kokeiltua, mutta viimeistä ei. Maku on oikein pehmeä ja Baileys tyyppinen. Jos tykkää Baileyksestä, niin tykkää myös varmasti tästä. Jääpala vain lasiin kaveriksi ja se on siinä.Viime aikoina jääny valokuvaus harmittavan vähiin. Erilaisia tilannekuvia toki on tullut räpsittyä pokkarilla siellä täällä, mutta muuten vähemmän. Muutama ilta sitten tuli kikkailtua macrolla pitkästä aikaa. Tällä kertaa ihan kotona sisällä.

Seinällä oli pieni noin 3mm:n kokoinen joku lentävä öttiäinen. Se ei liikkunut seinältä mihinkään, jos sitä ei oikein häirinny. Siihen oli sopiva myös harjoitella lähikuvia. Laitoin järkkäriin EF 100mm macrolinssin kiinni ja rungon väliin vielä nipun Kenkon loittorenkaita, että sai kohdetta hieman normaaliakin isommaksi. Syväterävyys tuollaisella setillä on todella kapea. Jos kattoo ötökkää, niin turpavärkki on terävä, mutta jo keskimmäiset jalat on epäterävät. Ötökän koko siis vain tuo noin 3mm.Tuli kokeiltua samalla setillä myös, että miltä näyttää tavallinen kuulakärkikynän kärki. Siinä sai myös konkreettisesti huomata, mikä on kameran ja silmän ero. Kynän kärkeä katsellessä itse kuulaa ei näe kunnolla ollenkaan. Toisin on, kun kamerassa on macrolinssi ja loitot.Kerroin pari juttua aikaisemmin, että tuli ostettua kolmet lentoliput syksylle. Ensimmäinen niistä oli tulevalle perjantaille Puerto Princesaan Palawanille, jossa oli tarkoitus kävästä pienellä viiden päivän minilomalla. Sitä ennen olis kuitenki vielä neljä työpäivää. Perjantaita odotellen!

Manilasta,
Mika

Manila American Cemetery and Memorial

Sitä on viikko tullut oltu taas töissä. Eilen perjantai-iltana tuli käytyä muutaman työkaverin kans parilla Garage88:ssa Fort Bonifaciossa.Täällä Taguig Cityssä on toisessa maailmansodassa kaatuneiden amerikkalaisten sotilaiden muistomerkki ja hautausmaa. Viralliselta nimeltään paikka on Manila American Cemetery and Memorial. Aikaisemmin olen näynyt sen vain ilmasta lentäessäni Puerto Princesaan. Tänään tuli lopulta käytyä paikan päällä. Portista sisäänmennessä kysyttiin henkilötodistusta. Ensin mietin, että eipä tullut mukaan, mutta sitten muistin, että kyllähän mulla onkin passin kopio repun taskussa. Vartija oli siihen tyytyväinen ja kirjoitti tiedot ylös. Sitten katseleen itse aluetta. Heti porteilta avautuu suoran pätkä, jonka päässä on itse muistomerkki.Ristejä on paljon. Yhteensä 17,201 kappaletta.Esitteen mukaan amerikkalaisten Tyynenmeren operaatio japanilaisia vastaan kesti käytännössä syyskuusta 1941 syyskuuhun 1945.Koko alue on todella hienosti hoidettu puutarhamainen paikka. Muistomerkin lisäksi paikkaa hallitsee kaarevaan muotoon tehty kadonneiden seinä.Seiniin on kaiverrettu 36,286 taistuluissa kadonneiden nimet.Seiniltä löytyy myös useita isoja karttoja taisteluiden kulusta.Kun paikka oli nähty, niin töppöstä toisen eteen ja kohti Market Markettia. Taguig Cityn keskus Fort Bonifacio on täysin vastakohta sille, mitä suurin osa ihmisistä ajattelee ensimmäiseksi Manilasta. Yleensä ajatellaan, että Manila on likainen, siellä on hillittömät ruuhkat, paikka on turvaton tai jopa vaarallinen, paljon kerjälaisiä jne. Fort Bonifacion osalta mikään edellisistä ei pidä paikkaansa. Tässä normi katukuvaa Fortista. Kuvan valkoisessa rakennuksessa vasemmalla on mm. Lamborchinin liike. Ainakin pari autoa näytti olevan sisällä. Oliskohan saanu koeajoon...Tänään ollu lämmöt taas 35-36 paikkeilla, niin kuin ollu jo useamman viikon ajan. Kävellessä hiki virtasi ja eilinen iltakierros ei ainakaan vähentänyt hien muodostusta. Nälkäkin alkoi jo olla, joten kävelin suoraan Chuck's Deliin testaamaan niiden kehuttuja burgereita. Se mikä tässä burgerissa oli erikoista, niin siinä ei ollut oikeaa pihviä ollenkaan. Pihvin tilalla oli tacomaustettua jauhelihaa ja täytyy sanoa, että se toimi loistavasti. Slurpsis!!Market Marketilla oli vaihteeksi yksi tapahtuma menossa, kuten näyttää olevan käytännössä joka ikinen viikonloppu. Nyt aiheena oli Pahiyas Festival. Värikkäitä pukuja.Leena Hefner os. Herpeenluoma vois mainita, että "Ja niin oot nättinä".Ens viikolla onkin luvassa lyhyt työviikko, kun torstai on vapaapäivä Helatorstain vuoksi ja perjantain otin lomapäiväksi. Pitkä viikonloppu siis tiedossa. Sitä odotellessa.

Manilasta,
Mika

Loma loppui - Työt alkoi

Tänään lauantaina tuli pidettyä shoppailupäivä Market Marketissa.Aikaisemmin kerroinkin, että vuokrasin kämpän täysin kalustamattomana. Tullut nyt vähän reilu viikkoa asusteltua tässä kämpässä ja toistaiseksi täällä on ollut vain patja lattialla ja vaatenaulakon ostin viime viikonloppuna. Tänään tuli käytyä ostamassa jääkaappi, pöytä neljällä tuolilla, kunnon patja ja tyyny, keittolevy, pannu ja kattila, kokkiveitsi, leikkuualusta, yms. Tavarat pitäisi tulla huomenna sunnuntaina joskus iltapäivällä. Huomenna onkin tiedossa askartelua, että saa pöydän ja tuolit kasaan. Jospa sitä vois jo huomenna keittääkkin jotain ja sais juomat jatkossa kylmänä. Ihan halpa tämä päivä ei ollu, vaan koskapa se shoppailu olis. Melkein 500€ pölähti. Välillä menee.

Mukava, kun pääsee hankintojen jälkeen itsekkin kokkaileen pitkästä aikaa. Tori on sopivasti nurkan takana, josta saa tuoreita hedelmiä ja vihanneksia.

Monista filippiiniläisistä kauppakeskuksista näyttää löytyvän sellainen ruokapaikka kuin Sbarro. Kyseessä italialalaiseen ruokaan keskittynyt ketju eli erilaisia pitzoja, pastoja, lasagne ja näiden monenlaisia yhdistelmiä. Tänään söin tällaisen Pepperoni Strombolin nimellä olleen pläjäyksen. Vähän kuin sisäänleivotun pitzan ja kunnon pepperonijuustosämpylän välimalli. Tosi hyvä. Hintaa tällä oli 145php/2,55€.Ennen reissuun lähtöä ostin 6 pussia Turkinpippureita mukaan. Eilen avasin juuri viimeisen pussin ja piti käyttää se hyvään tarkoitukseen ja tehdä tällainen musta herkullinen keitos odottamaan jääkaappia ja pakastelokeroa. Pikaisen testin jälkeen sanoisin, että toimii!Viikon ylivoimaisesti suurin juttu on ollut kuitenki, että lomat on nyt vähäksi aikaa lusittu ja arki koitti. Aloitin nimittäin työt täällä Manilassa tiistaina eräässä suuressa kansainvälisessä yrityksessä. Ihan yllätyksenä töiden alkaminen ei tullut, vaan aiheesta käytiin neuvotteluita jo loppuvuodesta. Singaporessa asunut suomalainen kaverini tiesi, että haen töitä Aasiasta ja sain vinkin töistä häneltä. Lähetin CV:n välittömästi Singaporeen rekrytointia hoitavaan yritykseen ja sen jälkeen puhelinlinjat ja sähköposti onkin käynyt kuumana ja erittäin tiheään Singaporen ja Suomen välillä. Varsinainen työhaastettelu hoidettiin Skypen kautta suoraan minun ja palkkaavan yrityksen välillä. Töiden piti alunperin alkaa jo paljon aikaisemmin, mutta asiassa oli joitain viiveitä. Lopulta kaikki kuitenki loksahti kohilleen ja nyt on siis ensimmäinen viikko tullut oltua toimistolla ja opeteltua uusia hommia. Yritys hoiti työluvat, pankkitilin avaukset, ym. paperiasiat, joten niistä ei tarvinnut itse huolehtia.

Manilassa asunnon sijainnilla on erittäin suuri merkitys työpaikkaan nähden. Kaupungin hillittömät liikenneruuhkat ovat arkipäivää ja pahimmat paikat on aivan tukossa joka päivä tiettyinä aikoina. Muutaman kilometrin matkaa saattaa kestää helposti toista tuntia. Itsellä työmatka on nyt ihanteelinen. Menomatka kestää taksilla noin 12min ja tullessa noin 6min. Hinta mennessä on 100PHP/1,80€ ja paluu vastaavasti 70PHP/1,25€. Hintaero meno- ja paluumatkan suhteen johtuu siitä, että mennessä joutuu ajaan pidemmän reitin liikennejärjestelyistä johtuen. Takaisin pääsee suorempaa reittiä. Alunperin ajattelin, että kulkisin töihin jeepneyllä. Taksilla työmatka menee kuitenkin niin vaivattoman nopeasti ja sopivaan hintaan, että tarkoitus on käyttää jatkossakin vain taksia.

Suuret kiitokset vielä Jarille duunivinkistä Shanghaihin, jossa hän nykyään asuu!!

Viimeiset pari viikkoa täällä on ollut tosi lämmintä. Sininen taivas ja pilviä ei käytännössä juuri ollenkaan. Mukava rentoutua aina altaalla töiden välillä!Duuniterveisin Manilasta,
Mika

Market Market ja Jollibee

Viimeksi kirjoitin muutosta condoon. Yhdessä näistä kolmesta tornista on penthousekerroksessa (23) pieni kahvila talon asukkaille. Kyseessä on sama kerros, jossa on myös edellisessä jutussa kertomani kuntosali. Ylhäältä avautuu hienot näkymät ympäri Manilaa. Kahvilan ulkopuolella on kahdella seinällä pitkät parvekkeet. Aluksi meinasi hetkittäin vähän huipata ja teki mieli ottaa parvekkeen kaiteesta kiinni. Nyt kun siellä on käynyt useamman kerran, niin alkaa jo tottua korkeuteen. Jännä, miten korkeat rakennukset ovat alkeneet viime vuosina tuntumaan pääkopassa.

Parvekkeelta vasempaan katsoessa reilun 3km:n päässä näkyy yks Manilan lentokentän kiitoradoista. Tässä juuri yksi laajarunkokone nousemassa, toinen laskeutumassa ja kolmas rullaamassa kohti kiitorataa.Oikealle katsoessa kuvan vasemmassa yläreunassa näkyy Fort Bonifaciota eli Global Cityä ja oikeassa yläreunassa Ortigasin korkeita rakennuksia.Vähän enemmän zoomatessa näkyy reilun 3km päässä oleva lähin ostoskeskus nimeltään Market Market. Kämpiltä sinne pääsee näppärästi muutamassa minuutissa jeepneyllä hintaan 8,5PHP/15c. Jeepneytä sillä välillä menee jatkuvana nauhana, joten helppo käydä ostoksilla.Market Marketin pihalla on bussiasema.Itse ostoskeskus on positiivisella tavalla erilainen. Ennen varsinaista sisäänkäyntiä on suuri katettu alue, jossa on monenlaisia torityylisiä myyntikojuja.Samoin paikallisia ruokapaikkoja on runsaasti.Tuli testattua tällainen kana-annos paikallista sapuskaa nimeltään chicken sisig hintaan 65PHP/1,15€ Ei hassumpaa.Tässä sisäänkäyntiä. Erittäin asiallinen ostari.Yks päivä tuli käytyä katsomassa yläkerran kahvilassa, että miltä maisemat näyttää myöhäisemmällä. Kello 18:07 ja mollukka on juuri laskeutumassa Manila Bayn suuntaan.Pimeys on jo laskeutunut, kun kello on 18:47.Lauantai-iltana tuli käytyä tsekkaamassa Market Marketin vieressä olevia iltaelämäpaikkoja. Varsinaiset baarit oli aika vähissä. Suurin osa vaikutti olevan jonkinlaisia ruokapaikkoja. Se sopi aluksi, kun vatsassa kurni. Tuli käytyä testaamassa meksikolainen ravintola nimeltään Mexicali.Taco on aina helppo ja varma valinta. Ei ollut valittamista tälläkään kertaa. Täytyy käydä paikassa toistekkin.Syönnin jälkeen tuli käytyä kävelemässä aluetta ja huomasin yhden harvoista paikoista, joka näytti pubilta. Paikan nimi oli Murray & D'Vine. Itse asiassa sekin oli ruokapaikka, mutta katutaso oli pubityylinen. Siellä menikin pitkä tovi jutellessa yhden irkun ja paikallinen jannun kans. Alue vaikutti muutenkin tosi rauhalliselta ja ainakin lauantaina meno oli yllättävän vaisua. Suuri osa porukoista on tosin vielä ympäri maata Pääsiäisen vuoksi, joka suuri juhla Filippiineillä.

Laitetaan ruokapaikoista vielä yksi ketju, jota ei voi olla huomaamatta Filippiineillä. Se on paikallinen Jollibee, joka on käytännössä filippiiniläisten oma "Mäkkäri". Paikallinen pikaruokapaikka ja myös erittäin suosittu sellainen. Osana suosioon vaikuttaa varmasti edullinen hintataso.Paikasta saa burgereita, ranskalaisia, hodareita, spagettia, piirakoita, yms. mutta suosituin ruoka vaikuttaisi silti olevan erilaiset uppopaistetut kanan koipi- ja rintapalat riisin kera ja mukana tuleva ruskeakastike. Ihan minun kämpän vieressä on myös Jollibee ja tältä näyttää siis kyseinen kana-annos. Hintaa kahdella rintapalalla tuli 115PHP/2,05€. Paikan burgerit ei ole kyllä kummoisia, mutta tällainen kana-annos on ihan ok. Mukana tuleva ruskeakastike on tosi hyvä.Laitetaan loppuun vielä yksi lutuinen tapaus. Yhdellä talon asukkaista on tällainen pieni shitzun pentu. Kovasti yritti jyrsiä minun sormia, mutta voimaa ei ollut leuoissa vielä tippaakaan. Tosi söpön näköinen kaveri. Joskus 30v sitten kotona oli samanlainen.Manilasta,
Mika