Hammaslääkärissä ja mopokuumetta

Tässä ollut jo jonku aikaa mielessä, että pitäis käydä hammaslääkärissä poistattamassa hammaskiveä ja samalla tsekkauttamassa muutenkin leekot. Meillä on firman puolesta kaikilla työntekijöillä terveydenhoitoon liittyvät kortit, joita voi käyttää tietyissä lääkäreissä ja hammaslääkäreissä ympäri Filippiinejä. Kuulin työpaikan terveydenhoitajalta, että minua lähin hammaslääkäriasema on Market Marketin ostoskeskuksessa.

Viikko sitten lauantaina ostoksilla käydessä tuli yhtäkkiä mieleen, että missähän se hammaslääkäri täällä onkaan. Kysyin ostarin vartijalta ja kertoi, että paikasta löytyy ainakin kaksi eri hammaslääkäriasemaa. Menin käymään ensimmäisessä. Kerroin asiani ja työpaikkani ja sehän oli heti oikea. Aikaa tosin ei voinut varata siellä käydessä ollenkaan, vaan annettiin lappu ja sanottiin, että ajan voi varata vain soittamalla sunnuntaisin lapun numeroon. Mielenkiintoista. Miks just vain sunnuntaisin...? Noh, täällä on paljon asioita, joihin ei löydy mitään järkevää selitystä.

Sunnuntai oli seuraavana päivänä ja soitin numeroon. Sovittiin aika heti keskiviikolle ja menin silloin käymään siellä. Lekuri tsekkasi leekot, poisti hammaskiven ja noin 30min myöhemmin pääsin piinapenkistä pois. Reikiä ja muutakaan akuuttia ei ollut, joten ei tarvi taas vähään aikaa miettiä hammaslääkäriä. Kustannukset hammaslääkäristä oli pyöreä nolla pesoa firman kortin ansiosta. Kysyin, että mitä vastaava käynti maksais normaalisti, niin kuulemma pelkkä hammaskiven poisto on aina minimissään 1000PHP/19€. Jotain hyötyä siis firman kortista.

Samalla tuli ostettua ostarin käytävällä olleesta myyntikojusta muutama ns. yumpanada. Se näyttää päälle päin vähän kuin pieneltä lihapiirakalta. Jossain paikassa vastaavia myydään myös nimellä Puff. Esim. Chicken Curry Puff. Täytteitä tässä paikassa oli useita ja tuli ostettua kolmea erilaista. Chunky Chicken 17PHP/33c, Chili Beef 18PHP/34c ja Ham & Cheese 18PHP/34c. Chili Beef oli nuista eniten omaan makuun. Aikaisemmin mainitsemani Chicken Curry Puff on myös hyvä. Hyviä pikku nälkään tai välipalaksi.Tullu kateltua viime aikoina mielenkiinnosta, että minkälaisia mopoja tässä maassa on tarjolla. Kaikilla neljällä japanilaisella näyttäis olevan useampia malleja kokoluokassa 100-150cc. Sekä scoottereita, että kevareita.

Suskalta ja Kawalta näyttäis löytyvän nettisivujen mukaan muutamia malleja luokassa 600cc ja siitä ylös päin. Tosin huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa. Honda ja Yamaha on vielä kysymysmerkki. Niiltäkin löytyy sivut, josta näkyy jotain piikkejä, mutta ei muuta. Hinnat varsinkin suuremmissa malleissa on lähes Suomen luokkaa. 100-150cc maksaa haarukassa 1000-2300€. Noin 1200€ näyttäis saavan valita monenlaista perusscootteria. Ainakin netin mukaan haarukassa 250-500cc tarjonta on erittäin huonoa. Manilan ympäristössä joku 250cc scootteri tai vastaavasti vaikka tavallinen 400-500cc perusmopo vois toimia oikein hyvin. Sellaisella vois tehdä helposti pieniä reissuja kaupungin ulkopuolellekkin. Noh, aika näyttää tuleeko hommattua mitään. Veikkaan kuitenki, että ennen kuin vuosi on vaihtunut, niin vähintäänki joku 125cc scootteri on tullu hommattua. Sillä pääsis jo aikasta mukavasti pörräämään kaupungin lähialueella.

Kuulin, että Fort Bonifacion keskustassa oleva Motor World myisi monenlaista mopoa. Lähdin käymään tänään sunnuntaina siellä. Ensin se tosin piti löytää. Taksilla ensin kämpiltä noin 4km päässä olevaan Fortiin 32nd Avenuelle. Kuulin, että Motor World olis jossain siellä. Näin sunnuntaipäivänä kylillä oli aikasta rauhallista.Parin kysymisen jälkeen paikka löytyikin. Pettymys oli tosin suuri, kun ei siellä ollu yhden ainoata mopoa/scootteria. Paikka myy vain ajovarusteita. Sain heiltä kuitenkin tiedon Makatin puolella olevasta liikkeestä, jossa pitäis olla monenlaista ja merkkistä mopoa. Täytyy käydä pyörähtämässä joku toinen kerta siellä.

Kello oli tuossa vaiheessa noin 16:00 ja ei ollu kiire yhtään mihinkään. Tuli sitten käveltyä Fortia ristiin rastiin ja nautiskeltua iltapäivästä. Paikka paikoin Fort oli todella hiljainen. Kuten kuvistakin näkee, niin Manila ei todellakaan ole aina yhtä kuin likainen, ruuhkainen ja rähjäinen. Se voi olla myös nuiden kaikkien täydellinen vastakohta. Fort Bonifacio Global City on siitä hyvä esimerkki. Tosin kyllä sielläkin aina välillä ruuhkia on.Kävellessä osuin paikkaan nimeltä The Mind Museum at Taguig. Tuli mieleen, että minkälainen paikka on Mind Museum…? En jaksanu tällä kertaa lähteä tutkimaan.Bonifacio High Streetin maisemissa oli porukkaa tuttuun tyyliin, kuten aina viikonloppuna. Alueella on paljon kahviloita, ravintoloita, muoti-, kännykkä-, kameraliikkeitä, jne.Paikka on selkeästi myös Fortin näyttäytymispaikka päiväsaikaan. Alueella on aina monenlaista fifin ulkoiluttajaa.Alueella on myytämävä myös monenlaisia unelmia. Niitä tarjoaa esimerkiksi Lamborghini Manila. Sama liike näyttää yllättäin myyvän myös Stuttgartin kilpailijaa. Liikkeessä oli tarjolla molempia merkkejä uutenä suoraan rivistä.Nestemäinen jälkiruokavinkki. En tiedä löytyykö näitä Suomesta, mutta jos löytyy, niin kannattee kokeilla. Juomasekoituksen nimi on Mudshake ja se on vodkapohjainen. Juoma on kuitenki tosi mieto. Vain 4%. Makuina on Chocolate, Cappuccino ja Caramel. Paria ensimmäistä on tullut kokeiltua, mutta viimeistä ei. Maku on oikein pehmeä ja Baileys tyyppinen. Jos tykkää Baileyksestä, niin tykkää myös varmasti tästä. Jääpala vain lasiin kaveriksi ja se on siinä.Viime aikoina jääny valokuvaus harmittavan vähiin. Erilaisia tilannekuvia toki on tullut räpsittyä pokkarilla siellä täällä, mutta muuten vähemmän. Muutama ilta sitten tuli kikkailtua macrolla pitkästä aikaa. Tällä kertaa ihan kotona sisällä.

Seinällä oli pieni noin 3mm:n kokoinen joku lentävä öttiäinen. Se ei liikkunut seinältä mihinkään, jos sitä ei oikein häirinny. Siihen oli sopiva myös harjoitella lähikuvia. Laitoin järkkäriin EF 100mm macrolinssin kiinni ja rungon väliin vielä nipun Kenkon loittorenkaita, että sai kohdetta hieman normaaliakin isommaksi. Syväterävyys tuollaisella setillä on todella kapea. Jos kattoo ötökkää, niin turpavärkki on terävä, mutta jo keskimmäiset jalat on epäterävät. Ötökän koko siis vain tuo noin 3mm.Tuli kokeiltua samalla setillä myös, että miltä näyttää tavallinen kuulakärkikynän kärki. Siinä sai myös konkreettisesti huomata, mikä on kameran ja silmän ero. Kynän kärkeä katsellessä itse kuulaa ei näe kunnolla ollenkaan. Toisin on, kun kamerassa on macrolinssi ja loitot.Kerroin pari juttua aikaisemmin, että tuli ostettua kolmet lentoliput syksylle. Ensimmäinen niistä oli tulevalle perjantaille Puerto Princesaan Palawanille, jossa oli tarkoitus kävästä pienellä viiden päivän minilomalla. Sitä ennen olis kuitenki vielä neljä työpäivää. Perjantaita odotellen!

Manilasta,
Mika