lauantai 10. maaliskuuta 2012

Manila - Puerto Princesa

Manilassa kaupungilla kävellessä yksi asia pistää aina silmään ja sitä ei voi olla mitenkään huomaamatta. Täällä tuloerot ovat todella rajut. Kaupunkikuvassa näkyvät hienot kansainväliset hotellit, suuret kauppakeskukset ja toimistotalot.Vastaavasti kaduilla näkee ihmisiä, joilla ei ole mitään. Ei yhtään mitään.Toimeentulon vaikeus näkyy katukuvassa myös monenlaisena yritteliäisyytenä.Saisiko olla vihreää mangoa?Koripallo on Filippiineillä todella suosittu laji. Sitä pelataan joka paikassa. Myös kaduilla, kuten nämä kaverit.Kävellessä Malatessa huomasin vanhan kirkon. Sen ovet oli auki ja kun kurkkasin sisälle, niin siellä oli menossa häät.Tahdotko? Tahdotko ihan varmasti? Lukitaanko vastaus? Filippiinit on yksi niitä harvoja maita maailmassa, jossa ei virallisesti tunneta avioeroa.Torstai-iltana mietiskelin huoneessa, että kun huomiselle ei ole mitään menoja, niin pitäiskö vaihtaa maisemaa. Tsekkasin, että löytyisikö vielä lentoja seuraavalle päivälle Palawanille Puerto Princesaan. Löytyihän sellaiset ja ostin liput Cebu Pacificiltä. Sitten vain nopeasti käymään printtaamassa liput viereisessä nettikahvilassa ja perjantain pläni olikin sillä selvä. Lento 11:15 Cebu Pacificin käyttämästä Terminaali 3:sta.

Perjantaina aamulla tsekkaus hotellista pihalle ja taksilla kentälle. Kone lähti puolisen tuntia myöhässä kohti etelää. Koneen päästyä ilmaan näkyi hyvin amerikkalaisten sotilaiden suuri hautausmaa. Viralliselta nimeltään Manila American Cemetery and Memorial. Paikkaan on haudattu 16636 amerikkalaista ja 570 filippiiniläistä toisessa maailmansodassa kaatunutta.Kun oltiin päästy noin puoliväliin lentoa, niin huomasi, että ollaan lentämässä kohti Palawania. Eri kokoisia saaria ja riuttoja näkyi vaikka kuinka paljon.Koneessa minun vieressä istui paikallinen nuori nainen. Juteltiin siinä niitä näitä. Kävi ilmi, että hän on tanssija ja näyttelijä ja oli tulossa esiintymään Puertoon illalla olevaan showhun. Kertoi, että hänen taiteilijanimensä on Luningning. Kun kysyin illalla paikalliselta kaverilta, että tietääkö hän kuka on Luningning, niin kuului iloisesti, että totta kai hän tietää. Näytin sitten kuvaa ja sanoi, sama henkilö. Jonkin sortin kuuluisuus Filippiineillä tanssimisen vuoksi ja myös tuttu joistakin tv-ohjelmista.Puerto Princesaan laskeutuessa tuntui melkein kuin olis kotiin tullut. Pidemmällä reissulla täällä Palawanilla vierähti yhteensä noin 7kk ja siitä noin 5kk olin pelkästään Puertossa. Kohtuu tuttu paikka siis.Kun olin saanu laukun ruumasta, niin sen jälkeen traikkitaksi alle ja kohti Amelia Pensionnea, josta huone yhdeksi yöksi. Kyselin huonetta jo aikaisemmin minun käyttämästä Moana Hotellista, mutta se oli täynnä tulopäivänä, joten piti ottaa eka yöksi toinen majapaikka.

Illalla tuli käytyä vielä syömässä suosikki ruokapaikassa Kinabuchs:ssa yhtä Filippiinien parasta ruokaa Bistek Tagalog'ia. Siinäpä se perjantai olikin.

Tänään lauantaina vaihdoin majapaikkaa tien toiselle puolen Moana Hotelliin. Kyllä tämä taas tästä.

Rennosti Puerto Princesasta Palawanilta,
Mika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti