Viikko hurahtanut taas nopeasti. Varasin parisen viikkoa sitten perjantain ja maanantain vapaaksi ja ajattelin, että tulee varmaan aikasta rauhalinen viikonloppu perjantaita lukuunottamatta, jolle oli jo ohjelmaa tiedossa. Ohjelmaa tuli yllättäin sitten vähän enemmänkin, mutta oikein mukavaa sellaista. Tässä jotain kuluneelta viikolta.
Olen kirjoittanut aikaisemminkin, että Filippiineillä näkee aseistautuneita vartijoita joka puolella. Se hämmentää varmasti monia täällä ensi kertaa matkaavia, ennen kuin niihin tottuu. Panssaroidut rahankuljetusautot aseiseistettuine vartijoineet ovat arkipäivää ja niitä näkee Manilassa päivittäin. Rahankuljetusfirmoja on monia ja vartijoiden varustus vähän vaihtelee, mutta joka tapauksessa ne tekee selväksi, että älkää edes miettikö. Minun työpaikan rakannuksessa on myös pankki ja sen edessä näkee rahankuljetusautoja useasti. Näillä kavereilla oli varustuksena myös luotiliivit ja kypärät. Täysi sotilasvarustus siis.
Perjantaina oli tiedossa pienimuotoiset olutfestivaalit työpaikan vieressä
Mckinley Hilsillä Venice Piazzalla. Sääkartoilla näkyi, että siellä on tulossa sopivasti taifuuni Santi samalle päivälle. Sen reitti näytti ennakkotietojen mukaan kulkevan Manilan pohjoispuolelta koko Luzonin saaren yli.
Perjantai-iltana tulikin vettä pitkin iltaa, mutta ei mitenkään erityisen kovasti ja tuulta ei ollut juurikaan, joten se ei haitannut menoa erityisemmin.
Kaveri otti Suomesta yhteyttä keskiviikkona, että hän tulisi käymään pikaisella viikonloppureissulla Manilassa. Koneen pitäisi laskeutua perjantaina 18:15. Sovittiin sitten, että kaveri tulee suoraan kentältä Venice Piazzalle ja nähdään siellä.
Jossain vaiheessa iltaa Jari tulikin paikalle. Viime näkemältä Singaporesta olikin kulunut aikaa jo lähes kolmisen vuotta. Cheers!
Jariin liittyen on pakko kertoa pieni tarina siitä, miten sattumalla voi olla suuri merkitys asioiden järjestymisessä. Tulin tänne Filippiineille maaliskuussa viime vuonna 2012 ja nyt siis asun ja työskentelen täällä. Minun edeltävä reissu oli monella tavalla hyvin poikkeuksellinen. Lopetin sitä ennen Suomessa vakituisen työn, myin kämpän, auton ja moottoripyörän. Sitten ostin vain menolipun Japaniin ja suhailin Aasiaa ristiin rastiin vuoden ja 7kk. Lähdin tuolle reissulle 14.10.2009.
Olin siis aluksi Japanissa ja sieltä menin Thaimaahan, Laosiin ja takaisin Thaimaahan. Olin 2009 joulun Pattayalla ja siellä oli myös pari Helsingin moottoripyöräkaveria. Vietettiin
jouluaattoa porukalla yhdessä Suomibaarissa. Tutustuttiin saman illan aikana myös Jarin kans. Jari oli tehnyt Suomessa samanlaisen liikun kuin minä ja laittanut omaisuuden ns. lihoiksi vain parisen viikkoa minua aikaisemmin. Siinä jutellessa tuli myös esille, että oltiin molemmat kotoisin samalta alueelta. Kaveri naureskelikin meille, että mikä teitä pohjoisen poikia oikein vaivaa?
Jari asui tuolloin jo Singaporessa. Mulla oli tarkoitus löytää IT-alan hommia reissun aikana Singaporesta tai Malesiasta ja sovittiin, että nähdään Singaporessa myöhemmin. Jatkoin matkaa Thaimaasta Filippiineille ja tulin lopulta monen mutkan kautta Singaporeen noin 10kk myöhemmin lokakuussa 2010. Sporessa tuli oltua reilu pari kuukautta ja pyörittiin siellä Jarin kans kaupunkia ristiin rastiin. Samalla hain alueelta koko ajan töitä. Niitä ei kuitenkaan yrityksestä huolimatta löytynyt ja palasin reissulta lopulta takaisin Suomeen 14.5.2011.
Minun ollessa Suomessa Jari tiesi, että haen edelleen töistä Aasista. Sitten Jarilta tulikin Singaporesta viestiä, että paikallinen rekryfirma hakee suomalaisia IT-hommiin Manilaan Filippiineille. Lähetin CV:n välittömästi Singaporeen. Minuun otettiin rykryfirmasta pian yhteyttä ja sen jälkeen sähköposteja ja puheluita sinkoili tiuhaan Singaporen ja Tornion välillä. Jossain vaiheessa oli edessä työhaastattelu ja se hoidettiin Skypen kautta varsinaisen palkkaavan yrityksen kanssa. Vähän myöhemmin allekirjoitin työtarjouksen. Sen jälkeen tuli useita viiveitä ja tuntui, että tuleekohan tästä sittenkään mitään. Sitten sama yritys lopulta kysyi, että olisinko kiinnostunut muista tehtävistä? Juteltiin aiheesta lisää ja näin asiat loksahti lopulta kohdalleen ja aloitin työt Manilassa.
Mitä siis tästä opimme? Koskaan ei voi tietää, että mihin Pattayan Suomibaarissa käyminen voi johtaa. Voit "joutua" vaikka töihin Manilaan. Asiat voi olla joskus pienistä sattumista kiinni.
Perjantai-iltana pyörähdettiin olutfestien jälkeen vielä Makatin puolella Palladium Clubilla.
Sieltä jäi lähinnä mieleen tämä ledein ja laserein varustettu robottimies.
Valitettavasti näiden perjantai-illan kännykkakuvien laatu on surkea. Tarvis paremman aparaatin.
Perjantai-illan aikana tuli törmättyä olutfesteillä muutamaan suomituttuun. Henkka kertoi, että hänellä on seuraavana iltana tuparit Makatissa, joten lauantai-illalle tuli yllättäin ohjelmaa. Siispä tupareihin. Siellä olikin hyvät tarjoilut heti odottamassa.
Isäntä itse baarimikkona.
Porukkaa oli sopivasti ja juttua riitti.
Jari ja Jarin enkelit. Reissumiehellä oli jostain syystä hymy herkässä.
Henkka oli järkänny illan teemaksi Unlimited Tequila and Nachos. Sillä oli oma vaikutuksena illan rentoon fiilikseen.
Jollakin meinasi olla välillä vähän kuuma.
Tässä vielä Makatin yöllisiä maisemia. Kuvassa
The Gramercy Residences, joka on Filippiinien korkein asuinrakennus (250m) ja samalla maan toiseksi korkein rakennus heti
PBCom Towerin jälkeen (259m).
Sunnuntaipäivä menikin kämpillä ihan rauhallisissa merkeissä. Jari tuli käymään vielä kylässä ennen illan paluulentoa takaisin Suomeen ja käytiin uiskentelemassa minun altaalla. Viimeksi nähtäessä uitiinkin
Jarin altaalla Singaporessa.
Nyt maanantaina oli vielä vapaapäivä ja tuli hoidettua vähän asioita. Iltapäivästä kävin kämpän yläkerrassa olevassa kahvilassa istuskeleen parvekkeella ja naatiskelemassa päivästä.
Kahvila on hyvä paikka myös lentokoneiden bongaukseen.
Kuwaitin A340-300 vähän lähempää.
Paikassa on suorastaan rikollisen hyviä Choco Lava -leivoksia. Sanotaanko, että toimii.
Tänään ei itse auringonlaskua näkynyt, kun taivaanrannassa oli juuri pilviä. Pari viikoa sitten käydessä oli tosi kirkas ilma ja silloin pystyi näkemään myös Manila Baylla olevia laivoja. Matkaa kämpän kahvilasta Manila Bayn rantaan tulee kartalta mitattuna 8,5km. Rannasta laivoille on vielä pikkusen lisää.
Mckinley Hillsiä ja taustalla Fort Bonifacion torneja maanantailta.
Minun vierestä kulkeva C5 Road. Vasemmalla Fortin torneja ja taustalla Ortigasin vastaavia.
Näihin kuviin ja tunnelmiin kämpän kahvilasta.
Terveisin Manilasta,
Mika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti