Mopoillen Boholilla

Maanantai tuli viettettyä rennosti rannalla, eikä tullu turhia hötkyiltyä koko päivänä. Ilta menikin rennosti ulkoilmabaarissa bändiä kuunnellen, kun edellisen työpaikan tiimikaveri Klasu tuli käymään samalla saarella. Klasun hotelli on eri rannalla, mutta taksilla pääsee hetkessä ja lähes ilmaiseksi 2-3km. Ilta suju leppoisasti jutellen mukavia ja kuunnellen hyvää musiikkia.

Eilen tiistaina oli vuorossa mopoilupäivä ja mukava päivä olikin. Kävelin aamupäivästä mopovuokraajan juttusille ja sieltä lähti mukaan uudehko ja hyväkuntoinen Honda XRM 125. Hintaa päivälle sovittiin 500PHP/7,80€. Palautusajaksi sovittiin 18:30, joten reilu 6,5h aikaa ajella, mutta soittamalla saa lisäaikaa, jos tarvii.

Ajoin ensin majapaikkana olevan Panglaon saaren halki ja sillan yli Tagbilaran kaupunkiin, joka on myös Boholin pääkaupunki. Sieltä lähin ajeleen rantatietä pitkin oikealle ja suunaksi Loayn kaupunki. Ennen Loay'ta huomasin tien vieressä ison vanhan kirkon. Stopin jälkeen jatkoin matkaa ja käännyin Loay'sta sisämaahan kohti Lobocia. Siellä mulla oli päivän pääkohde ja halusin ehdottomasti nähdä Boholin eläinerikoisuudet, tarsierit! Ne ovat yksiä maailman pienimpiä kädellisiä nisäkkäita. Monesti puhutaan maailman pienimmistä apinoista, mutta todellisuudessa tarsierit ei kuulu apinoihin. Se mikä niissä on koon lisäksi erikoista, ovat niiden omaan fyysiseen kokoon nähden ylisuuret silmät. Vähän ennen Lobocia keskellä ei mitään olavalla maaseututiellä tuli tien vieressä kyltti vastaan, että täällä tarsiereita. Pysähdys heti siihen paikkaan ja kattoon näitä kummajaisia. Tästä kuvasta selviää, mitä tarkoitan niiden silmillä! Aikasta hauskan näköisia kavereita, eikö? Tarsierin kokoa pystyy hahmottaan, kun sitä vertaa minuun. Todella hienoja eläimiä! Kun olin kuvailemassa eläimiä, niin kuulin "Mika" huudon ja kas, Klasuhan oli eksynyt kans samaan paikkaan. Pieni maailma!

Tarsiereiden jälkeen jatkoin matkaa eteenpäin kohti sisämaata ja tulin Lobocin kaupunkiin. Siellä on todella hieno ja vihreä joki, jossa tehdään myös risteilyitä. Jätin risteilyt väliin, mutta tässä kuvaa joesta.Lobocin jälkeen jatkoin kohti Bilaria ja pysähdyin jossain siellä paikkeilla lounaalle. Currykanan jälkeen jatkoin läpi erittäin mutkaisen tien kohti Batuania ja Carmenia. Mutkia ja mäkiä oli siihen malliin, että joutu mopolla vähän kanttaileen reilummin ja meinasi ajaminen mennä välillä naatiskelun puolelle. Noh, se sallittakoon. Päivän toinen pakollinen rasti oli Carmenin kupeessa olevat Chocolate Hills'it. Alueella on pitkälle toista tuhatta 30-50m korkeita pyöreähköja kukkuloita. Korkein on noin 120m. Erikoinen paikka ja samalla Boholin saaren tärkein nähtävyys.Kun kukkulat oli nähty, niin sitten käännyin takaisin ja suunnaksi Panglaon saari ja siellä kotiranta Alona Beach. Välillä pysähdyin pienelle breikille. Tässä taukopaikalla tuli mieleen mainoksestakin tuttu kommentti ja se näkyy myös kuvasta: "Nou Lumilapio"! :) Takaisin Alona Beachilla olin aika tarkoin ilta kuudelta. Reissussa tuli oltua pikkusen reilu kuusi tuntia ja kilsoja Hondaan tuli aika tarkoin 140km.

Illalla nähtiinkin taas sovitusti Klasun kans, joka tuli naapurirannalta tänne Alonan Beachin puolelle. Käytiin vähän syömässä ja sen jälkeen kuunteleen bändiä. Oikein mukava ja mielenkiintoinen päivä!