Viimeinen pari viikkoa on mennyt kohtuu rauhallisissa merkeissä täällä Manilassa. Arkipäivät normaalisti töissä ja viikonloput vapaalla. Tässä jotain menneeltä parilta viikolta.
Töissä samasta tiimistä löytyy pari kaveria, jotka kiinnostuneita myös valokuvauksesta. Minulla on ollut nyt noin pari vuotta järkkärinä Canonin EOS 60D ja tiimikamuilta löytyy sopivasti myös Canonin järkkäreitä. Itellä on telezoomina Canonin perus 55-250mm putki. Työkamulla on Tamronin vastaava 70-300mm ja tuli otettua sillä muutamia testiräpsyjä. Lähinnä teki mieli kokeilla, että miten ylimääräinen 50mm putkessa vaikuttaa ja toki, että miten Tamron toimii Canonissa. Siispä kämpän yläkerrassa 23-kerroksessa olevaan kahvilaan.
Kilometrin päässä on Taguig Cityn Heritage Park. Siellä on hienoja rakennuksia, mutta valitettavasti se ei ole avoin puisto. Kerran kokeilin käydä siellä, mutta alueelle ei ole valitettavasti pääse normaalisti sisälle ollenkaan.
Manilan lentoaseman yks neljästä terminaalista.
Kämpiltä lähimmälle kiitoradalle on linnuntietä aika tarkoin 3,5km.
Paikallinen jäätelöauto.
Kämpän parkkihallista otettu kuva muurien ulkopuolella olevaan parturikampaamoon, jossa tulee myös itse käytyä. Paikan henkilökunta on vähintääkin sekalaista seurakuntaa. Kaikki Thaimaassa käyneet tietävät, että siellä on paljon ladyboyta. He ovat siis syntyneet poikina, mutta meikkaaminen ja hameenkäyttö kiinnostaa keskivertojannua enemmän. Sama koskee myös osaa tämän minun hiustenleikkuupaikan henkilökunnasta. Aluksi en tiennyt kuinka älyttömän yleistä se on täällä Filippiineilläkin. Muutenkin täällä on seksuaalivähemmistöihin kuuluvia todella paljon ja täysin avoimesti. Niin miehiä kuin naisiakin.
Tuli käytyä lauantaina kuuden hengen työporukalla pyörähtämässä Manilan yössä. Suunnaksi otettiin Ermita, jossa on tunnetusta paljon erilaisia baareja ja ravintoloita laidasta laitaan. Aluksi mentiin Bar Badonkadonkiin, jossa lehmitytöt vastasi tarjoilusta.
Gerald, Paulo ja Tommy valmiina illan urakkaan.
Paikassa oli yläparvella myös showta.
Seuraavaksi mentiin illan pääpaikkaan, joka oli Mabini Streetillä sijaitseva Cowboy Grill. Cheers!
Paikassa voi tilata olutta pöytään normaalien pullojen sijaan myös kannussa, tynnyrissä tai suurimmillaan tällaisessa kolmen litran eli 9 pullon vetoisessa oluttornissa. Tornissa on jäähdytin, joka pitää juoman viileänä ja tornit on muutenki käteviä kaveriporukan kesken. Artur testaa ns. tuotteen koostumusta.
Geraldilla hiukopalaa.
Cowboy Grillin suurin vetonaula on kuitenkin bändit. Paikassa on yleensä joka ilta kolme bändiä soittamassa ja paikkaan on vapaa sisäänpääsy.
Kitaristi vauhdissa.
Rock, rock!!
Baari-illan ollessa Ermitassa ohi jäljellä oli vielä yksi pakollinen kohde. Se oli Salasille jäävä arabialainen ravintola nimeltään Shawarma Snack Center. Paikassa on laaja menu erilaisia arabialaisia ruokia ja kebabeja. Lajissaan ehkä Manilan paras. Suosittelen erittäin lämpimästi! Me keskityttiin paikassa pelkkään ruokaan, mutta paikassa on tarjolla arabialaiseen tyyliin tietysti myös shishaa.
Minua lähinnä olevan kauppakeskuksen Market Marketin viereen avattiin pari kuukautta sitten toinen kauppakeskus nimeltään SM Aura. Tosi monen liikkeen ikkunoissa on vielä isot mainospaperit kertomassa, että mikä liike mihinkin tulee. Läheskään kaikki liikkeet ei ole siis aloittanut vielä toimintaa.
Kauppakeskuksen viidennen kerroksen pihalle on tehty iso Sky Park. Se onkin suosittu paikka varsinkin iltaisin.
Laitetaan loppuun vielä parit kuvat yhdestä hankinnasta. Talouteen tuli nimittäin hommattua iPadin uusin versio. Laitetta tullut testattua toki eri tavoilla, mutta lähinnä olen keskittynyt sen käytössä pelaamiseen. Real Racing 3 vaikuttaa ihan hauskalta autopeliltä.
iPadille tehty Angry Bird Rio on ihan eri planeetalta verrattuna oman peruskännykän Angry Birdsiin.
Se tulee iPadia käytettäessä nopeasti selville, että ei se tietokonetta korvaa. Sen rinnalla ja tavallisessa surffaamisessa se on kuitenkin erittäin näppärä laite.
Guys, thanks for the evening photos! Salamat! Obrigado!
Suuri päälava - Kahdeksan pienempää esiintymislavaa - Yli 100 bändiä - Yli 10 tuntia livemuaa - Ei pääsymaksua. Näin mainostettiin Manilassa Makatin alueella lauantaina järjestettyä suurta musiikkitapahtuma nimeltä Fête de la Musique.
Vastaavia tapahtumia järjestetään useissa maissa ympäri maailmaa. Myös Suomessa. Siellä se tunnetaan nimellä Kansainvälisen nykymusiikin festivaali. Tapahtumassa oli yksi iso päälava ja sitten mukana oli nippu lähialueen ravintoloita, joissa oli esiintyjät musiikkityyleittäin. Yhdessä ravintolassa jazzia, toisessa bluesia ja soulia, jossain rokkia tai vaikkapa elektronista musiikkia. Esiintyjät oli pääosin paikallisia, mutta esiintymässä oli myös ranskalaisia. Tapahtuman yksi järjestäjistä on Ranskan suurlähetystö.
Tässä jotain tapahtumasta.
Mainoksen mukaan tapahtuman piti alkaa 16:00 ja kestää aina 02:00 asti. Otin kämpiltä ensin suunnaksi Makati Avenuen ja sieltä Polaris Streetin kupeessa olevan Café Curieux. Siellä olisi tarjolla bluesia ja rockia. Tulin paikalle joskus 17:30 ja ravintolassa sanottiin, että bändi alkaa soittamaan noin 19:00.
Sieltä kävelin lähes naapurissa olevaan H&J:hin, jossa olisi tarjolla bluesia ja soulia. Ei onnistanut sielläkään. Sanottiin, että bändit aloittaa noin 18:30.
Jatkoin kävelyä parin korttelin päässä olevalle pääesiintymispaikalle, joka jäi Makati Avenuen ja Guerreron risteykseen A.Venue Mallin viereen. Siellä olikin jo eri meininki päällä. Alueella oli iso katettu alue, jossa oli jo mukasti porukkaa paikan päällä. Tarjolla oli myös kiitettävästi erilaista sapuskaa. Varrastikut tekee aina takuuvarmasti kauppansa.
Tarjolla oli myös kreikkalaista ruokaa. Tulikin syöpästyä kunnon pitaleipä lihavartaalla.
Sitten oli toki tarjolla erilaisia virvokkeita. Pullo olutta maksoi sopivat 40PHP/0,70€.
Minun tullessa paikalle esiintymisen aloitti Bayang Barrios feat. Julianne. Musiikki oli tyyliltään perinteistä filippiiniläistä.
Toisena lavalle tuli Lady I feat. Papa U-Gee. Musassa oli sekoitettu paljon reggaeta ja hiphoppia.
Japanilainen Papa U-Gee myös lavalla Lady I:n kans ja Papalla olikin hyvä meno.
Papa U-Geeltä näyttää löytyvän asiallista reggaeta myös Youtubesta.
Festariyleisöä.
Festarialueella ei ollut ulkohuusseja ollenkaan. Ne asiat piti käydä hoitamassa ihan vieressä olevassa A.Venue Mallissa. Siellä oli myös jotain, joka herätti yllättäin huomion. Hootersin avajaiset.
Aikaisemmin en ole törmännytkään Hootersiin Filippiineillä, vaikka Pasayssa näyttää sellainen olevankin. Singaporessa pidempään ollessa tuli käytyä muutaman kerran Clarke Quayn paikassa.
Seuraavana tuli lavalle Quest feat. Nimbusnine. Quest oli positiivinen uusi tuttavuus. Kaverilla on hyvä lavaesiintyminen ja hyvä soundi äänessä. Muutenkin toimivia biisuja.
Quest näyttää tekevän musaa niin englanniksi kuin tagalogiksi. Tässä esimerkki jälkimmäisestä. Mitään en ymmärrä, mutta kuullostaa hyvältä ja myös Manilassa kuvattu video näyttää asialliselta.
Questin jälkeen lavalle nousi tyttöbändi Flying Ipis.
Flying Ipiksen jälkeen otin suunnaksi uudelleen H&J:n. Siellä aloitti lähes heti soittamaan bändi nimeltä Chocolate Grass. Biisit oli fiilistelevää soulia.
Tunnelman luomisessa kosketinsoittaja oli laulajan lisäksi suuressa roolissa.
Chocolate Grassin setin jälkeen lähdin käytännössä heti kohti Café Curieuxia. Kävelin tien reunassa aidan vierustaa, kun joku länkkäri rapsutteli aidan välistä jotain eläintä. Jotenkin kauempaa oletin, että siellä on kissa. Kun tulin viereen, niin ei se ihan ollukkaan. Se oli jonkun lemmikkinä oleva makaki. Ei ollu tätä kaveria pidetty ainakaan nälkäisenä. Sen verran oli hyvässä lihassa. Sanonta "lihavat on leppoisia" pätee ilmeisesti myös apinoihin. Sen verran oli rento kaveri.
Café Curieuxiin päästyä lavalla oli The Jerks. Kaverit soittivat rentoa rokkia ja bluesia.
Juttelinkin tämän kaverin kans hetken ja kertoi, että bändi on ollu olemassa jo noin 35 vuotta.
Nuiden kolmen paikan lisäksi en muualla käynytkään. Kavereilta kuulinkin, että tapahtuma järjestettiin myös viime vuonna samalla tavalla Makatissa. Toivottavasti myös ensi vuonna. Sen verran jäi hyvät fiilikset.
Tänään sunnuntaina tuli käytyä ruokakauppareissun yhteydessä syömässä Market Marketin Sushi Kingissä. Meikäläisellä Sushi Kingissä pistäytyminen tarkoittaa aina, että pitää tilata lohta jossakin muodossa. Tällä kertaa perus sushia.
Sitten myös tuplalohimakeja, jossa ulkopuolella lohta raakana ja sisällä grillattuna.
Hyvää oli. Ei nuo ihan kaikki mulle ollu, mutta lähes...Slurps ja röyh!
Laitetaan tähän loppuun pari tarinaa erittäin huonosta tuurista.
Kaksi viikkoa sitten perjantaina 31.5.2013 sattui erikoinen ja ikävä onnettomuus minun kämpiltä noin kolmen kilometriin päässä Fort Bonifaciossa ihan Market Marketin ostarin naapurissa. Ostarin heti toisella puolen tietä on Serendran kalliit condorakennukset huippusijainnilla. Serendra 2:n yhdessä huoneistossa sattui erittäin voimakas räjähdys perjantai-iltana noin klo 20:00. Käytännössä siis yhtenä viikon kaikkein vilkkaimpana hetkenä.
Räjähdys oli niin voimakas, että kulmahuoneiston molemmat ulkoseinät lensi taivaantuuliin. Kuvassa vasemman puoleinen seinä lensi noin 15 metrin matkan rakennuksesta. Väliin jäi leveä jalkakäytävä ja kaksi talon puoleista kaistaa. Seinäelementti lensi aina ulommalle kaistalle ja osui siellä lähettikuorma-autoon tuhoten sen täydellisesti ja surmaten samalla kaikki kolme auton sisällä ollutta henkilöä. Räjähdyksessä loukkaantui lisäksi viisi henkilöä.
Rakennuksessa ja alueella asuu paljon hyvätuloisia ja vaikutusvaltaisia paikallisia ja myös ulkomaalaisia. Pelkästään jo siitä syystä räjähdys tutkittiin erittäin tarkasti. Heti muutaman päivän päästä alkoi tullakkin tietoa, että ainakaan pommista ei olisi kyse. Rakennuksessa on keskitetty kaasujärjestelmä ja räjähdyksen viralliseksi syyksi on nyt paljastunut kaasuvuodosta johtunut räjähdys.
Kirjoitin maaliskuussa blokiin jutun Donsolista ja Legazpista. Legazpissa ollessa käytiin ajeleen mönkijöillä Mount Mayonin tulivuoren lähellä. Käytiin kääntymässä laavakentän näköalapaikalla. Kertoivat silloin, että sitä lähemmäs ei saa mennä, vaikka jotkut järjestääkin kiipeilyreissuja tulivuoren aivan huipulle kraaterin juurelle.
Mount Mayon on yksi Filippiinien aktiivisimmista tulivuorista. Mayon purkautui 2009-2010 ja sen jälkeen se on ollut rauhallinen. Savua se tupruttaa silti koko ajan. Kuukausi sitten toukokuun 7. päivä Mayonin rinteillä oli ollut kiipeilijäryhmä. Mayon oli ollut täysin rauhallinen, kuten jo nyt pidemmän aikaa. Ilman mitään ennakkovaroitusta se oli alkanut yhtäkkiä purkautua rajusti. Purkaus oli kestänyt vain 73 sekunnin ajan. Tuona aikana Mayon oli syöksenyt ilmaan useiden kuutioiden kokoisia tulikuumia laavakiviä. Vaikka purkaus kesti vain vähän toista minuuttia, se oli silti liikaa. Purkauksessa sai surmansa viisi kiipeilijää. Paikallinen opas, kolme saksalaista ja yksi espanjalainen.
Seuraavaksi tässä aletaankin odottamaan tulevaa viikonloppua eli Juhannusta. Se olisi tarkoitus viettää aikasta samanlaisissa merkeissä kuin vuosi sitten.
Näillä näkymin tämä on viimeinen blokikirjoitus ennen Juhannusta, joten oikein hyvää Jussia kaikille blokin lukijoille!!
Blokissa ei olekkaan tullut mainittua omasta uudesta "aluevaltauksesta". Mulla on ollut mielessä jo useampi vuosi, että haluaisin hommata akustiisen kitaran ja opetella soittamaan. Välillä se on ollut enemmän mielessä ja sitten unohtunut joksikin aikaa. Ajatus on kuitenkin kytenyt taustalla.
Olen soittanut koskettimia enemmän ja vähemmän aktiivisesti ala-asteelta lähtien. Nyt viimeisten neljän vuoden aikana ei ole valitettavasti tullut soitettua käytännössä ollenkaan. Ensin reissasin reilu puolitoista vuotta ympäri Aasiaa ja nyt vastaavasti olen asunut täällä Manilassa vähän toista vuotta. Soitin on kyllä edelleen Suomessa. Soittamisesta yleisesti on siis taustaa.
Maaliskuun puolivälissä tuli käytyä kiertelemässä Market Marketin kitaroita myyvät liikkeet läpi. Hintarajaksi asetin 5000PHP/93€ eli keskihintainen peruskitara. Halvimpia saa jo noin 1000PHP/18,50€ paikkeilla. Kaikissa liikkeissä tarjottiin soittimia kokeiltavaksi. Kitara on soittimena itselle uusi, joten sitä on ihan turha yrittääkään rämpyttää. Tahdoin joka liikkeessä, että voisko joku soittaa, niin kuulee vähän, että minkälainen soundi missäkin kitarassa on. Lopulta valitsin sen, jonka soundi oli minun mielestä paras. Merkiksi valikoitui lopulta Thomson.
Hintaa kitaralla oli 5400PHP eli tasan 100€. Paikassa oli kuitenkin kaikista akustisista -20% alennukset, joten hintaa jäi lopulta 4320PHP/80€. Kitarassa on myös liitäntä vahvistimelle ja perus equ, jolla pystyy säätään sävyjä.
Kitara on ollut talossa nyt noin 2kk. Soittamisen aloittamisen kaikkein vaikein juttu alussa oli sormien tottuminen kielien painamiseen. Ensimmäisen parin viikon aikana sormen päät oli todella arkoina, eikä voinut harjoitella ollenkaan niin paljon, kuin intoa olisi ollut. Pahimmillaan vain muutamia minuutteja. Sen jälkeen sattui jo sormenpäihin niin paljon, että ei pystynyt enää jatkamaan. Joskus 2-3vk päästä aloittamisesta kolmesta sormenpäästä lähti nahkakin. Se auttoi ja sen jälkeen kielien painaminen ei ole ollut enää ollenkaan niin tuskallista. Nyt iho sormenpäiden kohdalta on tottunut ja kestää jo rämpyttää kohtuu pitkään.
Edelleenkin opettelen ihan perussointuja ja varsinkin sulavaa vaihtamista soinnuista toiseen. Se vaatii paljon treeniä. Nyt osaa ja muistaa vasta muutamia perussointuja ja opettelu on vasta alkumetreillä. Opeteltavaa siis riittää. Youtubessa on tosi paljon erilaisia kitarakursseja ja sieltä on saanu todella paljon hyviä vinkkejä. Tosi mielenkiintoista puuhaa. Hienoa myös huomata, kun aluksi jokin tosi vaikealta vaikuttava homma alkaakin pikku hiljaa onnistua. Sillä tavalla myös palkitsevaa. Saas nähdä, että koska osaisi soittaa soinnuilla ensimmäisen biisun kokonaan. Hiljaa hyvä tulee.
Tämä viikonloppu on mennytkin nopeasti, ku Pete tuli perheineen Cebusta käymään Manilassa. Sovittiin perjantai-iltana treffit Fort Bonifacioon Craft Bariin ja siellä myös nähtiin.
Craftissa on perjantaisin Trinidad Band soittamassa ja fiilis korkealla.
Jossain vaiheessa iltaa hypättiin taksiin ja mentiin kuunteleen lisää livemusaa Ermitan puolelle Cowboy Grillille.
Lauantaille sovittiinkin, että Pete tulee käymään porukalla meillä kylässä. Odottelin kämpillä pihalla heidän tuloa ja kattelin samalla, että mitkä juhlat mahtaa olla viereisen talon lobbyn alueella. Paikassa on ollut syntymäpäiviä, ristiäisiä ja milloin mitäkin. Tällä kertaa siellä oli häät.
Pete tulikin pian ja käytiin pienellä kierroksella condon alueella. Tässä minä ja muut tytöt.
Sofiasta tuli samalla nuorin vieras, joka on käynyt meillä kylässä. Pitäähän sitä kummisedän tykönä käydä kylässä.
Illan päälle mentiin käymään Makatin puolella Peten majapaikassa One Pacific Place Residences. Paikassa on asuntoja, mutta niitä myös vuokrataan hotellien tyyliin. Erittäin asiallinen paikka ja tuollaisessa huoneistossa asuisi oikein mielellään.
Illan päälle käytiin kahdestaan vielä pienellä kierroksella katsahtamassa Makatin yöelämää. Tässä ollaan Ringsidessa, jossa joka päivä erilaisia show-otteluita. Huomatkaa tyttöjen käyttämien hanskojen koko. Himpun verran normia reilummat!
Sellaista tänne. Näillä näkymin nähdäänkin Peten kans seuraavan kerran Juhannuksen merkeissä Cebussa samalla tavalla kuin viime vuonnakin.
.JPG)