Edellisestä blokikirjoituksesta on vierähtänyt jo lähes neljä viikkoa. Joulu oli ja meni ja uusi vuosikin on päässyt jo mukavasti käyntiin.
Tulin Suomesta Filippiineille maaliskuun alussa 2012, joten Suomessa olosta oli vierähtänyt jo reilu vuosi ja 9kk. Tyttökaveri Lyn ei vastaavasti ollut käynyt Filippiineiltä Singaporea kauempana koskaan ja Pohjolan talvi oli käytännössä täysin tuntematon käsite. Nyt oli siis hyvä hetki käydä reilun parin viikon reissu Suomessa sopivasti joulun ja vuodenvaihteen aikaan. Viisumi Lynille hommattiinkin jo aikaisemmin. Tässä jotain juttua reissusta.
Manilan liikenne on aina vähän arvoitus, mutta iltapäivällä ja alkuillasta on tyypillisesti aina kovat ruuhkat. Meidän lento Manilasta oli to 19.12 klo 20:50 terminaali ykkösestä. Lähettiin kämpiltä kentälle noin 4,5h ennen lentoa, vaikka matkaa sinänsä ei olekkaan kuin muutama kilometri. Varattiin varmuudelta kunnolla aikaa myös terminaaliin, jos siellä on ruuhkaa tai muuten jotain odottamatonta härdelliä.
Taksimatka kesti lopulta noin 50min, joten se meni ihan kohtuu ajassa. Kentällä niin turvatarkastukset kuin check-inikin meni nopeasti. Samoin meni passintarkastuskin suureksi yllätykseksi. Sovittiin tyttökaverin kans ennen kentälle menoa, että mennään jokaiselle tiskille yhdessä ja minä annan aina meidän kaikki paperit kerralla tiskiin. Paikallisilla viranomaisilla kun on tapana kuulustella maasta lähteviä maamiehiä ja -naisia passintarkastuksessa ja ne voivat myös evätä koneeseen pääsyn jostain syystä, vaikka visa olisikin myönnetty. Nyt meiltä kysyttiin vain pari kysymystä molemmilta ja sen jälkeen leimat passiin ja kansainväliselle puolen. Kaikki meni lopulta tosi nopeasti ja meillä jäi aikaa vaikka kuinka lennon odotteluun. Parempi niin päin.
Manilan kentällä sattui hauska juttu. Lyn meni syömään ja minä istahdin kengänkiillottajan tuoliin. Siinä tuolissa istuessa huomasin, että yksi kaveri katsoo minua pitkään vähän matkan päässä. Hetken päästä kaveri tuli sanomaan suomeksi, että sinä olet varmaan Mika! Olin siinä ihmeissä, että Niin olen, mutta mistä sinä voit sen tietää? Kerto, että hän on lukenut tätä minun blokia viimeisen vuoden aikana aktiivisesti ja tunnisti kuvista! Pieni maailma ja hauska sattuma. Terveiset vaan sinne jonnekkin!
Sitten takaisin itse asiaan. Meillä oli ostettuna KLM:n lennot Manilasta Helsinkiin ja takaisin. Käytännössä ensin lento Manilasta Taipeihin, jossa piti käydä koneesta terminaalissa. Koneesta piti ottaa mukaan kaikki käsimatkatavat. Taipeissa pieni kierros terminaalissa ja uudelle portille ja sieltä samaan Boing 777:aan ja myös istumaan samoille paikoille. Koneeseen tuli samalla lisää matkustajia Taipeista.
Taipeista lento jatkui suoraan Amsterdamiin. Todellinen lentoaika oli lopulta 13h 10min. Pirun pitkä lento, kun ei osaa nukkua koneessa. Damiin tultiin aikasta hyvin aikataulussa perjantaiaamuna kuuden paikkeilla ja vaihtoaika Helsinkiin lähtevään koneeseen oli noin 2,5h. Siinä oli hyvää aikaa kierrellä vähän liikkeissä ja katella kentän toimintaa.
Helsinkiin lähtevä kone lähti 9:35 ja Helsinkiin laskeuduttiin 13:00. Nyt kolmen peräkkäisen lennon jälkeen oltiin päästy jo Suomeen, mutta ei vielä määränpäähän Tornioon. Seuraavaksi oli vajaan kolmen tunnin odotus Helsingistä Ouluun lähtevälle Norwegianin lennolle.
Ouluun laskeuduttiin 17:00 ja siellä oli Tornion kaverit vastassa meitä kentällä. Sitten vain kamat autoon ja kohti Torniota. Helsingissä ei ollut lumesta tietoakaan, mutta Oulussa sitä oli jo jonku verran ja maisema näytti ihan talviselta. Lopulta matka kesti Taguig Citystä kämpiltä Tornioon noin 34 tuntia. Samalla maisema näytti Torniossa siltä kuin suomalaisen joulumaiseman pitääkin näyttää.
Väsynyt reissaaja perillä.
Seuraavana päivänä hyvin nukutun yön jälkeen autolla vähän Torniota ja Haaparantaa ristiin rastiin ja näyttämässä paikkoja Lynille. Palawanin tyttö kaukana kotoa.
Petri ja Anne oli sopivasti myös Cebusta Suomessa ja tulivat käymään Oulusta Torniossa. Tarkoitus oli tehdä päiväreissu Rovaniemelle Napapiirille moikkaamaan joulupukkia. Sitä ennen käytiin kuitenkin Haaparannalla maailman suurimmassa karkkikaupassa Candy Worldissä hakemassa suut makeaksi.
Saisiko olla Tobleronea?
Sitten vain kohti Rovaniemeä ja Joulupukin pajakylää. Paikalla oli paljon väkeä ja ympärillä kuuli puhuttavan eri Euroopan kieliä kuin myös japania ja kiinaa. Tässä yksi päärakennuksista.
Hämärän laskeuduttua alueen valot pääsivät oikeuksiin.
Tässä hyvä esimerkki valojen käytöstä.
Vähän reilumman kokoinen lumiukko.
Petteri rekineen.
Sitten tietysti se tärkein eli mitä olisi joulupukin paja ilman joulupukkia? Ryhmäpotretti pukin kans.
Kuten aikaisemmin kerroin, niin Lyn ei ollut käynyt aikaisemmin Singaporea kauempana. Käytännössä se siis myös tarkoitti, ettei hän ollut myökään nähnyt lunta koskaan aikaisemmin. Samalla talven kaikki aktiviteetit oli täysin uusia luistelua lukuunottamatta. Sitä käytiin kokeilemassa kerran Mall of Asian ostarilla Manilassa.
Ohjelmana piti tietysti olla liukurilla laskua. Tässä meikäläinen näyttää mallia.
Ei mitään hajua, että koska on ollut viimeksi liukuri hanurin alla, mutta on siitä “muutama” vuosi vierähtänyt.
Sitten oli vuorossa jotain ihan muuta. Ei kuitenkaan pilkkimistä, kuten näillä kavereilla.
Sen sijaan pilkkijöiden vieressä oli tällainen paikka.
Idea avantouinnista lähti kaverin Mikan kans joskus kuukausi pari aikaisemmin. Juteltiin Skypessä ja tuli jostain syystä puhetta avantouinnista. Kumpikaan ei ollut kokeillut. Uhottiin siinä samalla parin oluen voimalla, että käydään kokeilemassa, kun tulen jouluna Tornioon. Nyt oli siis totuuden hetki ja ilman olutta. Tornion kaupunki on järjestänyt Torniojoen viereen lämmitetyn kopin, jossa voi vaihtaa vaatteet. Sitten vain uimakamppeet päälle ja menoksi!
Viimeksi Mikan kans uidessa olikin vähän lämpimämpi vesi. Toivottavasti myös ensi kerralla.
Lyn näytti samalla, että myös Palawanilta löytyy rohkeutta ja sopivaa hulluutta avantouintiin.
Käytiin kaikki kolme seuraavana päivänä kokeilemassa vielä uusiksi avantouintia. Uskokaa tai älkää, mutta vesi ei ollut yllättäin lämminnyt Torniojoessa yön aikana tippaakaan… Kohtuu raikas, mutta mielenkiintoinen kokeilu. Käykäähän testaamassa!
Sitten piti käydä tietysti kokeilemassa myös hiihtoa. Omasta viimeisestä hiihtokerrasta ei ollut vierähtänyt ihan niin pitkä aika kuin liukurilla laskemisesta, mutta kauas pitää mennä taaksepäin siinäkin asiassa. Sukset oli ensikertaiselle kohtuu liukas elementti ja muutaman kerran kävi myös tapapuoli maassa. Yllättävän nopeasti homma lähti kuitenki jo vähän meneen. Johtuneeko siitä, kun oli näin "kokenut" hiihtovalmentaja…?
Aktiviteettien päälle piti tietysti kokeilla muutamaan otteeseen suomalaista saunaa.
Torniossa ollessa piti käydä syömässä myös kunnon kebabit Turkinpippurissa. Lyn tykästyi myös tähän. Suomityylin kebabbeja kaipaa välillä Filippiineillä. Sellaisia en ole toistaiseksi vielä löytänyt. Jos jostain löytyy kuvan kaltaisia kebsuja Manilan alueelta, niin laittakaahan tietoa.
Torniossa tuli oltua 10 yötä. Sen jälkeen Oulun kentälle ja Finnairin siivin Helsinkiin. Kaveri tuli hakemaan kentältä ja pari yötä tuli vietettyä Espoossa. Siellä meni myös uusivuosi.
Viimeiset pari yötä tuli vietettyä toisen kaverin tykönä Kirkkonummella. Samalla tuli käytyä pyörähtämässä pariin otteeseen Helsingissä. Lyn ja Girlie isolla kirkolla.
Meillä oli paluulippu Helsingistä Manilaan KLM:llä pe 3.1. klo 18.05. Paluu oli samaa reittiä kuin tulokin eli Amsterdamin ja Taipein kautta. Amsterdamissa oli tiukka tunnin koneenvaihto, joka menisi perille Manilaan asti.
Helsingistä päästiin noin vartin myöhässä ilmaan. Amsterdamin kenttää lähestyessä näkyvyys oli ihan hyvä, mutta lentokeli oli kohtuu kuoppainen. Kone heilui ja huojahteli loppulähestymisessä sen verran rajusti, että kapu veti koneen lopulta matalalta uudelleen ylös. Sen jälkeen kuulutettiinkin, että “yritettään” laskeutumista uudelleen eri suunnasta. Se menikin ilman ongelmia. Silloinkin huomasi hyvin, että alueella oli kova sivutuuli. Kone laskeutui kunnolla vinottain kentälle ja kapu oikaisi koneen kentän suuntaisesti vasta, kun päätelineet oli asvaltissa kiinni.
Amsterdamissa on pitkät rullausmatkat terminaaliin. Erikoisuutena on myös, että moottoritie menee parissakin paikkaa rullausteidän ali. Koneesta näkee hyvin sillan päältä, kuinka liikenne sukeltaa koneen alla tunneliin. Terminaaliin tultiin lopulta 30min myöhässä. Käveltiin niin nopeasti kuin mahdollista passintarkastuksen kautta Manilaan lähtevälle koneelle. Tultiin portille 15min ennen koneenlähtöä Helsingissä saadut boarding passit kädessä ja kone odotteli tuubissa. Meidän paikat oli kuitenkin jo annettu muille matkustajille. Se tarkoitti käytännössä, että meillä loppui kiire siltä päivältä siihen.
KLM järjesti meille hotelliyön lentokentän läheltä Ibis Hotellista ja samalla saatiin uudet lennot seuraavalle päivälle China Southern Airlinesille Amsterdamista Guangzhoun kautta Manilaan. Lähtöaika Amsterdamista olisi 12:30 keskipäivällä. Meidän ruumassa olleet kaksi laukkua jäi yön yli lentokentälle, josta ne laitettaisiin suoraan seuraavan päivän lennolle. Saatiin molemmat pienet selviytymispakkaukset, jossa oli pesutarvikkeita, t-paitaa, sukkaa, jne. Samoin järkättiin kyyditykset kentältä hotellille. Hotellille päästyä mentiin syömään hotellilla tarjottu illallinen.
Aamiainen hotellilla ja sen jälkeen takaisin kentälle. Siellä kaikki meni nopeasti, koska meillä oli jo boarding passit. Käytännössä käveltiin suoraan kansainväliselle puolen.
Amsterdamin Schipholin kenttä on kyllä aikasta hieno. Lentokoneista ja ilmailusta kiinnostuneet huomaavat heti ainakin tämän pienoismalleja ja muuta ilmailuaiheista tavaraa myyvän kaupan. Käytävällä kaupan kohdalla on nimittäin matkustajakoneen suihkumoottori ja laskuteline.
Liikkeen yhtenä seinänä toimii oikean koneen nokka ohjaamoineen, jossa voi käydä myös sisällä.
Ostoksien jälkeen portille ja siellä jo odottikin China Southernin Airbus A330-200.
Portin turvatarkastuksessa törmäsin ensimmäistä kertaa kokovartaloscannaukseen. Kaikki matkustajat piti mennä yksitellen scannerin läpi. Leveä haara-asento kädet ylhäällä scannauksen ajaksi ja homma selvä.
Kone lähti kohti Kiinan Guangzhouta ajallaan. Lentoaika oli lopulta tasan 10h 19min. Lentoaika oli siis noin 3h lyhyempi kuin lento Taipeista Amsterdamiin. Se on suuri ero se. Guangzhoun kentällä oli ensin 45min jonotus tullin läpi ja sen jälkeen jäikin noin tunti aikaa ennen seuraavaa lentoa ihmetellä kenttää. Terminaalista löytyy jonku verran kauppoja, mutta hyvin vähän verrattuna vaikkapa Helsinkiin ja puhumattakaan Amsterdamin terminaalista.
Guangzhousta jatkettiin matkaa ajallaan Embraer 190:llä kohti Manilaa. Guangzhoun koneenvaihdosta jäi pitkän jonotuksen lisäksi mieleen lähinnä ilma. Aurinko paistoi täydeltä terältä, pilviä ei näkynyt, mutta aurinko ei silti näkynyt selkeästi. Taivaalla oli joka paikassa jonkinlainen utua. Tästä kuvasta näkyy hyvin mitä tarkoitan. Onko tämä sitä Kiinan kuuluisaa smogia, josta aina välillä kovasti puhutaan?
Lento Guangzhousta Manilaan kestää noin 2,5h. Jossain noin 45min ennen Manilaa Luzonin saarella näkyi lentokenttä ihan keskellä vuoristoa. Mikähän paikka mahtaa olla kyseessä?
Kone laskeutui Manilaan lopulta noin 11:00 paikkeilla aamupäivästä. Alkuperäisten lippujen mukaan meidän olisi pitänyt olla Manilassa jo edellisenä iltana. Viivettä tuli siis noin 16 tuntia. Täytyy raapustella aiheesta jonkinlaista kirjelmää KLM:lle lähipäivinä.
Oli mukava käydä Suomessa pitkästä aikaa ja nähdä kotijoukkoja ja kavereita. Kiitokset myös majatalojen isännille niin Espooseen kuin Kirkkonummelle!
Tällä hetkellä ei ole mitään hajua, että koska tulee mentyä käymään Suomessa seuraavan kerran. Aika näyttää. Tiedoksi kuitenkin kaikille, että koneet lentää myös tähän suuntaan, joten tervetuloa!
Hyvää Uutta Vuotta 2014 kaikille blokin lukijoille!!
Terveisin Manilasta,
Mika
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulupukki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulupukki. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 8. tammikuuta 2014
Joululomalla Suomessa
Tunnisteet:
190,
A330,
avantouinti,
B777,
China Southern Airlines,
Embraer,
Espoo,
Finnair,
Helsinki,
hiihto,
joulu,
Joululoma Suomessa,
joulupukin paja,
joulupukki,
Kirkkonummi,
KLM,
Norwegian,
Rovaniemi,
Tornio
perjantai 14. joulukuuta 2012
Joulu lähestyy
Meillä oli viikkoa aikaisemmin arvonta, että kuka joutuu ostaan lahjan itse kullekkin. Lahjan hinnaksi määriteltiin matala 300PHP/5,60€. Meillä oli käytössä myös lista, johon jokainen pystyi merkitsemään lahjatoiveen. Tuolla rahalla ei kovin kummoisia ostella, joten merkkasin vain, että sekalaisia pähkinöitä. Ne on yleensä aina hyviä ja niitä tulee muutenki välillä osteltua.
Sitä saa, mitä tilaa. Sain 737g purnukan sekalaisia pähkinöitä ja täytyy sanoa, että erittäin hyviä sellaisia. Beer Nuts. Näyttää olevan jenkkituote.
Aloitin työt täällä Manilassa huhtikuun 10. päivä, joten reilu 8kk tuli juuri täyteen työn merkeissä. Maahan tulin reilua kuukautta aikaisemmin. Tänään perjantaina oli viimeinen työpäivä ennen hyvin ansaittua joululomaa. Tarkoittaa käytännössä sitä, että me hypätään huomenna lauantaina Manilasta kohti Palawania ja lähetään sinne rentoutuun joulun yli.
Tämä on näillä näkymin viimeinen blokikirjoitus ennen joulua, joten Oikein Hyvää Joulua Kaikille Kavereille, Tutuille ja Blokin Lukijoille ja Erityisesti Kivirannalle Tornioon!
Kuvassa allekirjoittanut joulupukkina Torniossa jouluna 2008.
Blokin oikeassa reunassa on ollut jo pidemmän aikaa äänestys "Mikä maa on oma suosikkisi Kaakkois-Aasiassa"? Äänestys loppuu tämän vuoden viimeinen päivä, joten jos et ole vielä äänestänyt, niin käy klikkaamassa omaa suosikkiasi.
Hyvää Joulua! Merry Christmas! Maligayang Pasko!
Jouluterveisin Manilasta,
Mika
maanantai 6. syyskuuta 2010
Paluu Pattayalle
Muutama päivä taas vierähtänyt. Tiistaina tultiin siis Tornion kaverin kans Bangkokista tänne Pattayalle. Täällä meitä odottikin jo samaa kaveriporukkaa oleva toinen Tornion kaveri. Illalla tuli käytyä koko porukalla istahtamassa iltaa ja kun Pattayalla ollaan, niin täällä voi törmätä ihan keneen tahansa mistä päin maailmaa tahansa. Myös joulupukkiin! Pukki ei jostain syystä puhunut suomea, vaikka kuului olevan "Laplandiasta" kotoisin. Jano oli kuitenki melkoinen ja tokihan pukille piti huikka tarjota.
Pattayalle tulon jälkeen piti vuokrata heti toisena päivänä mopot alle. Tällä kertaa vuoralle tuli tuliterä Yamahan "isolonko" 135cc Nuovo Elegant. Hintaa 150THB/3,75€ päivältä. Hurautettiin poikien kans mopoilla Pattayan viewpointille katteleen maisemia kohti kaupunkia.
Torstai-iltana tuli käytyä suomalaisen Maikan Majatalon jo legendaarisessa tietovisassa. Visaan osallistutaan pöytäkunnittain ja kisan voittajapöytä saa palkinnoksi putelin kirkasta. Paikan isäntä Maikka vetää tietokilpailun läpi omalla rennolla tyylillään. Kysymyksiä on aina 40 ja puolessa välissä tietokisaa on erittäin hyvä puffetruoka 100THB/2,5€ korvausta vastaan. Puffeesta löytyy Thai- ja Suomiruokaa ja ruuat Maikalla on tunnetusti erittäin hyvät. Tietovisa oli nyt ensimmäisen kerran kesätauon jälkeen ja kisaan osallistui 6-7 tiimiä. Talvella huippusesongin aikana porukkaa voi olla jopa tuplat. Meidän pöytäseurue oli tällä kertaa kolmas.
Lauantaina tuli käytyä mopoilemassa toisen kaverin kans vähän Pattayan ulkopuolella toisen jäätyä parantelemaan hotellille kärähtänyttä ihoaan. Ensin ajettiin Silver Laken viinitilalle. Hieman erilaisempaa näkymää Thaimaasta.
Vain parisen kilometriä viinitilalta löytyy iso Viherna Sien temppelialue.
Alueen keskipisteenä on iso lampi, jonka reunoille jää erilaisia rakennuksia.
Oli oikein mukava pieni kolmen tunnin ajelu. Ilma oli koko ajon ajan täysin pilvessä. Taas huomasi kuitenkin sen, että vaikka oli täysin pilvistä ja välillä tuli muutama tippa vettäkin, niin taivaalla oleva mollukka vaikuttaa täällä ihan eri teholla kuin Suomessa. Käsivarret ja kasvot oli ajelun jälkeen saaneet taas punotusta ja after sunille oli käyttöä. Kilometrejä tuli noin 60km.
Lauantaina oli myös allekirjoittaneen syntymäpäivät. Niitä tuli vietettyä kavereiden kans ja hauskaa oli. Sambuca shotteja meni illan aikana "muutamat".
Sen huomasi ja tunsi myös seuraavana päivänä sunnuntaina.
Mopojen vuokraa tuli käytyä jatkamassa noin viikolla, joten menopelit on käytössä edelleen. Pääsee vähän tuulettuun ja kurvaileen ympäriinsä.
Pattayalta,
Mika
Lauantaina tuli käytyä mopoilemassa toisen kaverin kans vähän Pattayan ulkopuolella toisen jäätyä parantelemaan hotellille kärähtänyttä ihoaan. Ensin ajettiin Silver Laken viinitilalle. Hieman erilaisempaa näkymää Thaimaasta.
Lauantaina oli myös allekirjoittaneen syntymäpäivät. Niitä tuli vietettyä kavereiden kans ja hauskaa oli. Sambuca shotteja meni illan aikana "muutamat".
Mopojen vuokraa tuli käytyä jatkamassa noin viikolla, joten menopelit on käytössä edelleen. Pääsee vähän tuulettuun ja kurvaileen ympäriinsä.
Pattayalta,
Mika
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








