Näytetään tekstit, joissa on tunniste oranki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oranki. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. helmikuuta 2017

Borneon uskomaton luonto ja eläimet - Sepilok, Labuk Bay ja Kinabatangan River

Suuntana Aasia | Borneon uskomaton luonto ja eläimet - Sepilok, Labuk Bay ja Kinabatangan River | Hukkapiilo

Borneo kuuluu tunnetusti maailman parhaimpiin luonto- ja eläinkohteisiin maailmassa. Borneon sademetsät kätkee sisäänsä todella monipuolisen luonnon ja eläimistön, josta löydetään edelleen uusia lajeja.

Borneosta Sandakanin alueelta löytyy kolme erittäin mielenkiintoista luontokohdetta, joita on helppo suositella kaikille iästä riippumatta:

  • Sepilok Orangutan Rehabilitation Centre
    • Sepilok on orankien suuri kuntoutuspaikka keskellä sademetsää. Siellä olevat eläimet ovat joko orpoja, ovat olleet loukkantuneita, lemmikkeinä (nykyään kielletty) tai muuten avuntarpeessa. Sepilokissa on noin 200 eri ikäistä ja kuntoista orankia. Kun niiden kunto on tarpeeksi hyvä, niin ne päästetään takaisin luontoon. Alueella näkee myös makakiapinoita.

  • Labuk Bay Proboscis Monkey Sanctuary
    • Labuk Bay on vähän vastaavanlainen suuri alue nenäapinoille, kuin mitä Sepilok on orankeille. Labuk Bayssa näkee myös mm. töyhtölangureita, makakiapinoita ja erikoisen näköisia sarvinokkalintuja.

  • Kinabatangan River Tour
    • Kinabatanganin venereissulla pääsee keskelle Borneon sademetsää ja viidakkoa. Venereissuilla pääsee näkeen erilaisia apionoita, liskoja, lintuja. Hyvällä tuurilla jopa lauman villejä elefantteja. Venereissu on tyypillisesti joko yksi- tai kaksipäiväinen ja niitä tehdään yleensä joko aamuisin ja iltapäivällä ennen auringonlaskua, jolloin eläimet ovat aktiivisimmillaan.

Kaikkein helpoin tapa käydä kyseisissä paikoissa on kysyä retkistä paikallisista hotellista ja matkatoimistoista Sandakanissa. Itse kävin Sandakanista Sepilokissa ja Labuk Bayssä yhtenä päivänä ja sitten erikseen Kinabatanganin jokiveneilyllä toisena päivänä.

Tässä pieni yhteenveto kaikista kolmesta paikasta omalta reissulta.


Hienoja hetkiä Borneosta, joita ei unohda.

Eläinterveisin,
Mika

tiistai 26. lokakuuta 2010

Singapore Zoo

Muutama päivä taas vierähtänyt. Päivät mennytkin kohtuu rauhallisissa merkeissä, eikä mitään kovin erikoista ole tapahtunu tai tullu tehtyä.

Eilen maanantai-iltana tuli lähdettyä käymään kävelemässä tarkoituksena vähän kuvailla, mutta olin liian myöhään liikenteessä ja varsinainen kohde olikin jo "kiinni". Kävelin kierrellen takaisin kohti hotellia ja päätin kävellä Chijmesin kautta. Otin siellä muutamia kuvia ja kuuntelin, että jostain läheltä kuuluu soittamista. Samasta kompleksissa on Cascade niminen ravintola, jossa pari jannua soitti akustisilla kitaroilla coverbiisuja ja hyvin vetivätkin. Nämä jannut oli paikallisia ja soittavat samassa ravintolassa aina maanantaisin. Paikassa on joka päivä livemusaa, paitsi sunnuntaisin, jolloin koko paikka on kiinni. Täytyy käydä toistekkin. Rento ja mukava paikka kuunnella musiikkia.Tänään tiistaina lähdin käymään Singaporen eläintarhassa eli Singapore Zoossa. Kuullut paikasta kehuja monelta suunnalta, joten pakkohan se oli käydä kattomassa. Nyt kun siellä tullut päivä talsittua, niin ei ole kyllä turhaan ihmiset kehuneet paikkaa. En nyt kovin monessa eläintarhassa ole käyny, mutta tämä on kyllä ehottomasti kaikista käydyistä paras ja monipuolisin.

Lippu paikkaan oli aikuisilta 18SGD/10€. Heti lipunoston jälkeen porteista sisälle, niin lähes välittömästi yhdessä puussa muutamia pikku apinoita, tamariineja (Cotton-top tamarin). Nämä eivät olleet missään häkissä sisällä tai mitenkään aidatussa paikassa, vaan hyppelivät muutamissa puissa, jossa oli myös niiden häkki. Ilmeisesti pysyvät hyvin oman häkkinsä lähellä, kun saavat olla noin vapaasti. Hauskan näköisiä pikku veijareita.Yhden ison puron ympärillä oli muutamia tällaisia kohtuu isoja krokotiileihin (False Ghavial) kuuluvia otuksia. Nämä oli kooltaan noin nelimetrisiä jötkäleitä. Otuksilla oli tosi kapea nokka ja ne näyttivät enemmän kaimaaneilta kuin tavallisilta krokotiileiltä. Luonnossa näitä löytyy Thaimaasta, Malesiasta ja Indonesiasta.Eläintarhassa oli aikasta paljon erilaisia villikissoja. Oli Leijonia, puumaa, mustaa pantteria, leopardia, gepardia, jaguaaria...ja sitten valkoisia tiikereitä. Olin paikalla niiden ruokinta-aikana. Tässä niille heitetään parhaillaan kokonaisia broilereita. Tiikerit otti koppeja kuin koirille olis heitelty palloa. Tässä yksi tiikereistä vedessä ja hyppää ottaan broiskua ilmasta.Erilaisia apinoita ja kädellisiä oli myös kiitettävästi. Paviaaneja oli iso yhteisö. Eläintenhoitaja sanoi, että viimeisen laskennan mukaan 99 yksilöä. Oma suosikki oli kuitenkin jo Borneolta Sepilokista tutut orankit. Niitä eläintarhassa oli 25 yksilöä. Osa juuri Borneolta ja osa Sumatralta. Muualta niitä ei juuri luonnonvaraisena löydykkään. Orankeilla oli "oma saari", jossa niillä oli kiipeilytelineet, puut ja lavat nukkumista varten. Sieltä tosin lähti lähialueelle puista köysiä ja ne pääsi kans käytännössä menemään mihin niitä huvitti. Niitä kiipeilikin lähialueen puissa ja köysiä pitkin siellä täällä saaren ulkopuolella. Tässä yksi kiipeilee parhaillaan korkealla köysissä saaren ulkopuolella pikkuinen mukana.Erilaisia liskoja ja käärmeitä oli myös jonku verran. Zoosta löytyi myös Komodonvaraaneja muutama. Tosin en nähnyt niitä yhtään isoa. Näin päivän aikana neljä monitoriliskoa eläintarhan alueella juoksentelemassa ympäriinsä, jotka elää siis alueella villinä. Niistä suurin oli ehkä vähän reilu metrinen. Samoin yhdessä pensaikossa näin yhden käärmeen hännän vilaukselta, mutta se hävisi sitten heti. Eläintarhan alueella olikin lappuja, että alueella elää puissa virheitä käärmeitä, mutta kiertää ne ja jättää rauhaan. Ovat sen verran yleisiä, että niistä ei tarvi raportoida/hälyyttää työntekijöille. Niitä vain sattuu asumaan sillä alueella. Tässä jokin iguaani tms.Tulin paikalle, kun maakilpikonnat päättivät pitää esityksen teemasta "tikkaa kuin kani". Noh, kyllä kanit on edelleen kaneja ja kilpikonnat kilpikonnia. Kovaa ääntä ne silti pitivät esityksen aikana. Kilppareitten puolustukseksi täytyy kuitenkin sanoa, että näillä yksilöillä oli ikää jo noin 80 vuotta ja painoakin 280kg per konna!! Ihan pienistä otuksista ei ole siis kyse.Eläintarhasta jäi hyvä fiilis. Paikka on laaja, se on tehty hienosti ja hienoksi rahaa säästämättä ja eläimiä on paljon, joten mitenkään pikaisesti siellä ei voi lähteä käymään. Paikka on muutenkin keskustan ulkopuolella, joten sinne menee kulkupelistä ja ajasta riippuen noin 30-75min/suunta. Eläimistä löytyy myös mm. norsuja, sarvikuonoja, kirahveja, zeeproja, kenguruita, emuja, strutseja, jne. Kannattee kattoa jutun alussa laittamani linkki. Jos on vähääkään kiinnostunut eläimistä, niin pakollinen käyntikohde Singaporessa iästä riippumatta!!

Tullu mainittua useamman kerran, että Singaporesta löytyy hyvää ruokaa joka paikasta. Tässä tämän päivän päivällinen. Lautasella oleva pötkylä on mausteinen kebab, sitten kolme kanapalaa (chicken tikka) ja vähän rehuja ilmeisesti jollain minttukastikkeella. Tuohon otin lisäki valkosipulinaanleivän ja tölkin Coca-Cola Zeroa. Mitenkään kovin halpaa syöminen täällä ei ole. Tuollainen setti makso 12,4SGD/6,85€.Erilaisista food gardeneista ruokaa saa halvemmalla ja niissä on aina useita pieniä firmoja ja niistä saa monenlaista ruokaa. Ne onkin tosi hyviä paikkoja käydä syömässä.

Picasawebbiin lisätty neljä uutta kuvagalleriaa.

* Puerto Princesan pilottivalas- ja valashaireissu, Filippiinit
* Samal Island, Filippiinit
* Kuala Lumpur, Malesia
* MotoGP, Malesia

Eläinterveisin,
Mika

maanantai 17. toukokuuta 2010

Karvaiset serkkumme

Tänään tuli käytyä parissa mielenkiintoisessa paikassa ihmettelemässä karvaisia serkkujamme. Ensin menin Sepilok Orangutan Rehabilitation Centreen, joka on siis orankien kuntoutuskeskus. Siellä olevat useimmat eläimet ovat joko orpoja, loukkaantuneita, lemmikkeinä olleita (nykyään kielletty) tai muuten avuntarpeessa olleita orankeja. Aikansa paikassa oltuaan ne vapautetaan takaisin metsiin. Orang utan tarkoittaa malesiankielellä "metsän miestä" ja niitä on kuntoutuskeskuksessa noin 200 eri ikäistä ja kuntoista yksilöä. Paikka on samalla Borneon Sabahin alueen suosituin turistikohde.

Tässä on saatu just vähän ruokaa ja on päivälevon aika.Sitten jaksaakin lähteä taas vähän jojoileen.Sepilokista menin Labuk Bay Probiscis Monkey Sanctuariin. Se on vähän vastaava nenäapinoiden suojelualue. Jos orankien käytös on rauhallista ja ne on muutenkin hellyyttävän näköisiä, niin nenäapinat on lähinnä hullunkurisen näköisiä. Lauman johtajauroksella on tyypillisesti hervottoman kokoinen klyyvari. Kuulemma mitä isompi nenä uroksella on, niin sitä viehättävämpi se on naaraiden mielestä.Tässä tuota pikkusta ja lähes huomaamatonta nenua vähän toisesta vinkkelistä.Samassa paikassa oli myös toisenlaisia apinoita, töyhtölangureita (Eng. Silvered Leaf Monkey). Ulkonäössä ja varsinkin päässä on hyvin paljon samaa kuin gibboneissa. Nämä olivat nenäapinoita huomattavasti rohkeampia ja tulivat hyvinkin lähelle rakennukseen, kun nenäapinat pysyivät kaukana ihmisistä. Näillekin apinoille annettiin jotain ruokaa alueella. Kummassakaan paikassa ei ollut mitään aitoja ja eläimet niin halutessaan pääsivät samoihin paikkoihin kuin alueella olevat ihmisetkin. Minuakin yksi keskikokoinen oranki kävi nykäisemässä sandaalista.Molempien alueiden metsissä oli villeinä myös makakeja isot laumat ja ne kärkkyi kuin hyenat ruokaa sekä orankien, että nenäapinoiden ruokinta-aikoina. Labukissa oli apinoiden lisäksi myös vähän erikoisempia lintuja. Alueella lenteli muutama sarvinokka (Eng. Hornbill), joilla on nimensä mukaisesti tosi erikoinen nokka. Näille annettiin banaania ja se näytti olevan niiden herkkua.Nenäapinoista vielä sen verran, että niitä elää luonnossa vain täällä Borneon sademetsissä ja orankejakin Borneon lisäksi vain Sumatralla Indonesiassa. Ne kuuluvat molemmat suojelun piiriin. Jos apinat kiinnostaa ja on täällä päin reissaamassa, niin kannattee käydä molemmissa paikoissa!

Kuvia tuli otettua päivän aikana tosi paljon. Täytyy laittaa parhaimpia myöhemmin Picasawebbiin.

Serkkuterveisin,
Mika
Ps. Kiitokset sinne jonnekkin eräälle lukijalle, joka löysi oikeat nimet töyhtölangurille ja sarvinokalle.