Lomareissu, osa 3 - Sukellusta ja mopoilua Puerto Princesassa

Modessan saaripäivän jälkeen olin vielä yön Roxaksessa, mutta seuraavana päivänä torstaina otin minibussikyydin takaisin Puerto Princesaan ja Moana Hotelliin. Koko reissun piinannut nuha oli käytännössä ohi ja varasin samalla heti perjantaille sukelluspäivän.

Perjantaiaamuna herätys oli heti kuuden jälkeen ja seiskalta tarkastamaan sukellusvarusteet Moanassa sukelluskouluttajana toimivan paikallisen Danin kans. Dani on minulle erittäin tuttu kaveri ja ollaan sukellettu viimeisen neljän vuoden aikana yhdessä useita kymmeniä sukelluksia Puerton alueella. Rento ja hyvä tyyppi. Kun kaikki oli kunnossa, niin kamat autoon ja kohti Pristine Beachiä. Rannalla kamat veneeseen ja merelle.

Sukeltamassa meitä oli tällä kertaa Danin ja minun lisäksi ranskalainen Sarah ja myös paikallinen sukeltaja Jonathan. Ensimmäinen kohde meillä oli Crossing. Sitten vain laitteet selkään ja laidan yli kohti syvyyksiä.

Sukelluksen kesto oli 54min ja syvyys 18,9m. Siitä jäi erityisesti mieleen tämä rausku. Vastaavat sinitäplärauskut on aikasta arkoja ja lähtevät herkästi pakosalle. Ei aina, mutta useasti. Tätä kaveria sen sijaan pääsin kuvaileen ihan vierestä ja ottaan kuvia eri kuvakulmista, eikä se näyttäny juuri välittävän.

Toisena sukelluskohteena meillä oli Maris Rock. Lokitiedot sukelluksesta on hyvin samanlaiset kuin ensimmäiselläkin. 52min ja 20,1m. Dani pääsi lähelle tätä piikkisiilikalaa, jonka seurauksena fisu otti heti puolustusmekanismin käyttöön ja pullisti itsensä käytännössä palloksi. Huvittavan näköinen, kun suuret silmät, pieni suu ja piikikäs pallo. Tulee mieleen lähinnä piirroshahmo.

Enemmän juttua ja kuvia sukelluksilta minun Reef Divessa. 

Sukellusten ollessa ohi takaisin Pristine Beachille. Sitten vain kamat veneestä takaisin autoon.
Venekuski Elinel roudaa kaverina pulloja. Elinel on siitä mielenkiintoinen kaveri, että se ei käytä mitään GPS:ää, vaikka osa sukelluskohteista on kaukana rannasta. Sillä on maamerkit aina joka kohteelle, joiden risteyksessä veneen pitää olla. Paikat löytyy aina tarkasti.

Onnistuneen sukelluspäivän palkitsin hotellilla kunnon pitzalla. Moanalla on italialainen omistaja, joten paikan ravintolasta löytyy hyvät pitzat ja pastat.

Seuraavalle päivälle lauantaille vuokrasin mopon käyttöön. Mopoksi otin Hondan XRM125. Se on minusta paras vaihtoehto Puerton vaihtelevakuntoisille teille.

Sillä pyörähtämään aluksi Printine Beachillä.

Tyypillistä Palawania.

Veneet mangroverannan kätköksissä on nostettu suuren vuorovesivaihtelun vuoksi reilusti irti maasta.

Mangrovealue voi olla erittäin tiheää ja läpitsepääsemätöntä ryteikköä. Sitä on vaikea edes käsittää, kuinka tiheää se voi olla. Tässä pientä esimerkkiä.

Mangrovea istutetaan joka vuosi Palawanille lisää eri paikkoihin. Se toimii kaloille hyvänä suojapaikkana ja kasvupaikkana. Mangrovesta on suurta hyötyä alueen kalakannalle.

Päivä oli lämmin ja tämä kaveriporukka oli viettämässä päivää mangroven suojassa ruuan ja juoman merkeissä. Jälleen kerran yksinäiselle kaverille tarjottiin niin ruokaa kuin juomaakin. Paikalliset on kyllä erittäin ystävällistä ja vieraanvaraista porukkaa.

Filippiineillä järjestetään jostain syystä erilaisia kulkueita ja paraateja paljon. Varsinkin Puertossa on tullut nähtyä niitä useasti ja vaikka minkälaisia. Ne liittyy useasti jotenkin kirkollisiin kuvioihin. Niin myös tämä, joka lähti Puerton katedraalilta. Ei mitään hajua, että mikä tämän kulkueen aiheena oli.

Baywalkilla oli paljon erilaisia kojuja ja kuulinkin, että siellä olisi seuraavana päivänä ainakin jotkut pienien bancaveneiden nopeuskisat. Baywalkin vieressä laiturialueella oli paljon myös isompia veneitä.

Baywalkin jälkeen kurvasin käymään muutaman kilometrin päässä BM Beachillä. Paikassa ei ole mikään kummoinen ranta uimiseen. Varsinkin laskuveden aikaan vesi on tosi kaukana ja ihmiset on silloin lähinnä keräämässä kotiloita ja rapuja. Sen sijaan paikka on loistava grillailuun ja chillailuun kaveriporukalla. Samoin paikka näyttää minusta erittäin hyvältä katsottaessa ylös. Alue on täynnä suuria ja korkeita palmuja.

Paikan omistajalla onkin siellä kunnon kookospähkinäpisnes.

Sunnuntaina olikin paluu TigerAirin siivin kämpille Manilaan. Puerton kentällä oli samaan aikaan myös tämä ZestAirin (nykyinen AirAsia) kone. Se ei ole tosin mikään uutinen, mutta kuvassa taempana näkyvä MAS Wingsin kone sen sijaan on. Malesialainen MAS Wings on nimittäin aloittanut suorat lennot marraskuussa 2013 Kota Kinabalusta Borneoasta Puerto Princesaan ja Puertosta on sen myötä tullut kansainvälinen kenttä.

Minusta tämä on erittäin hyvä uutinen ja matkailijat varmasti kiittävät ja ottavat lentoreitin käyttöön. Nyt on helppo yhdistää Palawan ja Borneo ilman, että tarvitsee käydä Manilassa vaihtamassa konetta.

Toukokuussa 2010 tuli pyörittyä kuukausi Borneossa ja silloin tuli lennettyä muutama MAS Wingsin lento Borneon sisällä. 

Sitten vain Tigerin koneeseen.

Sellainen yhdeksän yön lomareissu Cebuun ja Palawanille. Alunperin oli tarkoitus sukeltaa 2-3 päivää, mutta tällä kertaa täytyi tyytyä yhteen päivään alkureissussa vaivanneen kovan duhan vuoksi. Onneksi kuitenki pääsi taas pulikoimaan laitteilla muutaman kuukauden tauon jälkeen. Reisusta jäi itselle mieleen erityisesti uutena kohteena ollut Modessa Island.

Sinne pitää palata joku kerta uudestaan. Suosittelen!

Terveisin Manilasta,
Mika