Firman bileet ja sakot

Tällä kertaa sekalaista sälää viime viikolta ja osittain vähän pidemmältäkin ajalta.

Tässä heti kulman takana minun kämpältä on parikin autojen- ja mopojen pesupaikkaa. Tuli käytettyä mopoa pesulla ja täytyy sanoa, että teki kyllä pesupaikan kaveri äärimmäisen hyvää työtä. Ensin huuhteli letkulla, sitten pesi sienellä ja vaahdolla, sitten huuhteli ja kuivasi. Sen jälkeen jannu kävi läpi kaikki mopon mustat muoviosat erikseen yhdellä aineella ja sen jälkeen vielä renkaan sivut jollain toisella kumeihin tarkoitetulla aineella. Aikaa siinä meni joku lähemmäs 30min. Sen jälkeen mopo näyttikin kaikin puolin paljon paremmalta, kuin mitä se oli ostettaessa uutena kaupasta. Mitä tälläinen kunnon puunaus sitten maksoi? Molemissa paikoissa mopon pesu näytti olevat tasan 60PHP/1,10€. Luulis, että tuollaisessa puunauksessa menee pelkästään jo aineisiin enemmän rahaa kuin mitä koko homma maksaa. Oli kyllä niin hyvää palvelua ja heti condon vieressä, että ei tarvi miettiä seuraavaa pesupaikkaa.

Filippiineillä tulee hyvin nopeasti selville ruuanlaiton erot Suomeen nähden. Siihen riittää lyhyt lomamatka, jos syö paikallisissa ruokapaikoissa. Suomessa kun ostaa esimerkiksi lihaa tai kanaa, niin suurin osa meistä haluaa sen aina luuttomana. Täällä taas välillä tuntuu, että ruuassa ei muuta olekkaan kuin luita. Tästä esimerkkinä, kun käytiin tyttökaverin kans ruokakaupassa. Niin hyvää kuin possunliha onkin, niin tällaista ei ole tullut aikaisemmin ruokakassin mukana kämpille. Siansorkka!

Se on meillä vielä pakastimessa. Odotan mielenkiinnolla, että mitä siitä lopulta tulee.

Kaakkois-Aasiassa on tunnetusti paljon hedelmiä, joita ei Suomessa ole tarjolla ollenkaan, taikka vain hyvin rajoitetusti. Aasiassa tai Etelä-Amerikassa matkanneille tämä on varmaan suurimmalle osalle tuttu, mutta kuinka hyvin tätä on tarjolla Suomessa?

Kyseessä siis englanniksi dragon fruit eli "lohikäärmehedelmä". Wikipedian mukaan käytetään myös nimitystä pitahaya. Maku on mieto ja vähän kiwimäinen.

Viimeisen muutaman viikon aikana on tullut saatua useamman tuttavan toimesta Suomituliaisia. Niistä mm. ruisleipää on tullut viimeksi syötyä maaliskuussa Suomessa juuri ennen tänne lähtöä. Filippiineiltä kunnon ruisleipää ei valitettavasti löydy. Kyytipojaksi tuli paistettua lohta. Sitä on onneksi hyvin tarjolla kauppakeskusten ruokaosastoilla. Ei ollenkaan hassumpi yhdistelmä.

Suomesta on tullut tietysti myös lakritsia, salmiakkia ym. kompiaista.

Kiitokset tuliaisista Kenille, Jarille, Virvalle, Juholle, Samille ja tietysti myös kotijoukoille Suomeen!!

Tämän viikon keskiviikkona meillä oli firman juhlat. Lähinnä juhlittiin viime vuoden saavutuksia ja ihmisiä oman osaston kesken. Tunnelma oli koko illan erittäin leppoisa ilmen turhia jäykistelyitä. Tytöt odottelee jo illallisen alkamista.

Kun pakolliset kuviot oli hoidettu ja illallinen syöty, niin tultiin ulos istuskeleen. Nurmikolle oli roudattu sohvat ja pöytiä kynttilävalaistuksella. Mikäpä siellä oli istuskellessa mukavassa seurassa tähtikirkkaan taivaan alla.

Tarjoiluissa ei kitsasteltu ja koko illan oli ns. free flowing firman piikkiin.

Se vaikutti kummasti myös tunnelmaan tarjoilijoiden tuodessa koko ajan tarjoittimet shotteja täynnä.

Loppu illasta olikin jo aikasta hilpeää porukkaa!

Eilen lauantaina käytiin syömässä Fort Bonifaciossa marokkolaisessa ravintolassa nimeltään Kasbah. Paikassa tullut käytyä vain kerran aikaisemmin, kun siellä järjestettiin Movemberin lopettamiskekkerit. Silloin ei tosin tullut syötyä ollenkaan. Paikassa on tarjolla monenlaisia Marokon alueen ruokia. Tilattiin lammastäyttisiä pitaleipiä ja täytettyä kalmaria.

Hinnat on paikallisittain korkeat, mutta ruoka oli tosi hyvää.

Tänään tuli käytyä tavalliseen tapaan ostamassa Market Marketin ostarilla ruokaa viikoksi. Olen aikaisemminkin maininnut, että ostarilla on lähes joka viikonloppu jotain esityksiä. Niin oli tälläkin kertaa. Tällä kertaa esityksen aiheena oli Sinulog Festival, joka on erityisesti Cebussa suuri karnevaalitapahtuma. Ilmassa olikin samban kiihkeät rytmit.

Vajaa pari viikkoa sitten tuli saatua mopolla töihin mennessä sakot. Ajoin tuttuun tyyliin toimiston parkkihallin edessä olevaa yksisuuntaista väärään suuntaan, kuten hyvin monet mopoilijat tekee oikaistakseen. Tällä kertaa siellä olikin liikenteenvalvoja päivystämässä ja sakkohan siitä tuli. Sakkoa kirjoittaessa sanoi, että ei hän teidä tarkalleen summaa. Hän otti samalla kortin itselle jemmaan varmistakseen, että käyn varmasti maksamassa sakon Taguig Cityn LTO:n toimistolla. Tämä sattui siis keskiviikkona. Sakossa luki, että sakko pitää käydä maksamassa kolmen päivän aikana.

Menin käymään siellä seuraavana aamuna ennen töihin menoa. Siellä selvisi, että eihän se minun kortti ollut "yllättäin" vielä tullut sinne toimistolle. Siellä ystävällinen naisvirkalija soitti heidän toiselle toimistolle ja kortti oli kuulemma vielä siellä. Jatkoi samalla sakkolapun leimaa viikolla, jos kortin tulo kestää heidän toimistolleen. Samalla selvisi sakon suuruus. Työpaikalla paikalliset kaverit arvelivat, että ehkä 150P/2,75€, tuskin yli 500PHP/9,25€. Yksi kaveri tosin sano, että se voi olla vaikka 2000PHP/37€. Noh, minun tapauksessahan se oli tietysti juuri tuo 2000PHP. Sakkolista eri liikennerikkomuksista oli selkeästi seinällä kaikkien nähtävänä, joten se oli sikäli selkeä ja säännöt oli samat kaikille. Yksisuuntaista vasten ajo oli yksi kaikkein korkeimpia. Tietysti. Virkailija kirjoitti myös puhelinnumeron, johon voin soittaa seuraavana päivänä eli perjantaina ja varmistaa, että onko kortti jo toimistolla.

Soitin heille perjantaina ja eihän se ollu tullu sinne edelleenkään. Soitin sitten maanantaina heti aamusta ja silloin kortti oli kuulemma siellä. Tuli käytyä sitten kurvaamassa uusiksi noin 10km päässä olevalla toimistolla ja sain kortin takaisin sakon maksettua. Sakon maksamiseen toki liittyi pakollinen typerä lippu-lappu-luukku-show. Ensin sai siis lapun, joka käytiin maksamassa viereisessä rekennuksessa yhdellä luukulla ja sitten kuittia vastaan sai kortin. Lähes joka virastossa aina sama homma. Pitää vain muistaa, että maassa maan tavalla tai maasta pois. Ei siinä sen kummempaa.

Terveisin Manilasta,
Mika