maanantai 26. marraskuuta 2012

Mopo-ostoksilla Manilassa

Viime kuussa kirjoitin juttua paikallisen ajokortin hommaamisesta. Ideana koko kortin hankkimiselle oli se, että  ei tarvi selitellä mitään mahdollisissa ajokorttiratsioissa, jos maassa nyt vierähtää vähän pidempään. Minun on pitänyt vuosien varrella mopolla ajaessa näyttää Suomikorttia pari kertaa Palawanilla ja kerran Boholilla. Kertaakaan en ole saanu sakkoa, mutta kovasti ovat pyöritelleet korttia kädessä. Ovat sitten kyselleet paikallista tai kansainvälistä, niin olen aina selittänyt, että se on kansainvälinen. Oikeassa reunassa lukee myös ajokortti englanniksi ja takaa näkyy ajokorttiluokat. Virallisestihan se ei toki ole mikään Aasiassa yleisesti hyväksytty kansainvälinen kortti.

Toinen suuri syy paikallisen ajokortin hankkimiselle alunperinkin oli se ajatus, että jos tässä maassa meinaa asua pidempään, niin kyllä jonkulainen mopokin pitää hankkia. Olen katellut ja miettiny vaihtoehtoja paikallisista perusmopoista ja mieli on vaihdellut kuin tuuliviirillä. Filippiineille ei jostain syystä tuoda yhtään ainoaa Japanilaismerkkien 100-150cc perusmopoa, jossa yhdistyis sekä nestejäähdytys, että ruiskutus. Nestejäähdytteisiä löytyy muutamia, mutta ruiskulla olevat ovat erittäin harvassa. Yamahalta tuli juuri uusi Mio Soul i, mutta se on vain 115cc. Ei kiitos. Alunperin listan kärjessä minulla oli Honda PCX 150i ja Yamaha Nuovo Elegance (135cc), mutta niitä kumpaakaan ei tuoda Filippiineille. Thaimaastahan näitä löytyy.

Lopulta mietin, että olikosko se sitten Yamaha Sniper MX. Kyseistä malliahan kokeilinkin pikaisesti syyskuussa Yamaha International Motor Showssa Mall of Asiassa Pasayssa. Kyseessä monessakin suhteessa valtavirrasta poikkeava vekotin. Kuutioita nestejäähdytteisessä koneessa 135cc, vaihteita on viisi ja niitä hämmennetään käyttäen käsikytkintä. Vaihteet on samalla tavalla kuin isoissa oikeissa moottoripyörissä eli yksi alas ja loput ylös. Tyypillisestihän täällä vaihteellisissa ei ole käsikytkintä ollenkaan ja kaikki neljä vaihdetta on alaspäin.  Moottoriteho Sniper MX:ssä on myös hieman suurempi kuin suurimmassa osassa kilpailijoita. Tehoa löytyy "huikeat" 12,5 heppaa.

Kävin Pasigin Yamahan jälleenmyyjän liikkeessä jo muutama viikko aikaisemmin selvittämässä tärkeimpiä asioita. Hinta, varkausvakuutus, pystyykö rekisteröimään suoraan ulkomaalaisen nimiin ja mitä siihen vaaditaan, miten huollot, miten maksun voi suorittaa, jne. Tärkeitä peruskymyksiä siis.

Menin käymään samassa Pasigin Yamahan liikkeessä nyt lauantaina uudestaan. Olin päätynyt kyseiseen Sniper MX:ään. Varmistin kyselemällä samoja asioita uudestaan. Väriksi halusin metallivalkoisen. Sitä ei kuitenkaan löytyny edes soittamalla Yamahan varastoon. Liikkessä oli heti tarjolla pari kappaletta kakkosvaihtoehtona ollutta mustaa ja päätin sitten, että ostetaan sellainen. 

Kun kerroin, että minä ostan sen, niin ensimmäiseksi kysyttiin jotain henkilötodistusta. Paikallinen ajokortti kävi. Mopon rekisteröinnistä sen verran, että ulkomaalainen voi rekisteröidä suoraan ajoneuvon omiin nimiin. Minulta ei kysyttä ajokortin lisäksi yhtään mitään muuta paperia tai korttia. Käteiskaupassa ei kuulemma tarvita mitään muuta. Listahinta Sniper MX:llä oli 94200PHP/1771€. Siitä sai alennusta jopa kokonaiset 500PHP/9,40€! Se tekee 0,5%. Ei siis käytännössä yhtään mitään. Tämä tosin olikin tiedossa. Suomessahan mopokaupoissa tippuu yleensä noin 5-6% maahantuojan listahinnoista pois. Loppuhinta oli siis 93700PHP/1762€. Varkaus- ja kolarivakuutus vuodeksi maksoi 3820PHP/71,80€. Vakuutuksen kans hinta tuli siis 97520PHP/1834€. Maksuvaihtoehtona oli vain joko käteinen tai osamaksu. Luottokortit ei käyny. Tämä oli tiedossa ja olin varannut valmiiksi tukun seteleitä reppuun. Suurin seteli täällä on 1000PHP/18,80€ ja vastaavasti tyypillisesti suurin kertanosto automaatilla on 10,000PHP/188€. Joutui tekeen 10kpl nostoja, että sai rahat mukaan. Kauppahintaan kuului visirillä varustettu avokypärä.

Halusin mopon toimitettuna kämpille ja se minulle luvattiinkin aikaisemmin. Toimituspäiväksi sovittiin ma 26.12. Se päivä oli tänään. Condolle tuli pari kaveria mopoilla, joista toinen oli minun uusi Jammu. Firmalla ei ollu kuulemma omaa kuljetuskalustoa, joten ajaminen oli ainoa vaihtoehto. Käytiin kaverin kans vielä mukana oleet paperit läpi. Kokeilin myös pihalla, että kaikki toimii moitteettomasti ja homma oli siinä. Kypärän kaverit olivat toki unohtaneet ja se pitäis tulla tiistaina. Kilvet mopoon tulee joskus 2-3kk päästä. Nyt mulla on vain paperi mukana, jostä käy ilmi, että kyseessä on uusi mopo ja kilvet tilattu.

Mopohommista kun on kysymys, niin uudesta moposta pitää Aina ottaa kuvat välittömästi. Ne menee kuitenki jossain vaiheessa nurin. Jos ei itse ajaen ja kaataen, niin vähintäänkin jossain parkkipaikalla jonkun toisen toimesta. Siinä se sitten on. Yamaha Sniper MX.
 Edestä katsottuna katteen muodot on saanu selvästi vaikutteita Jammun sporttimalleista R1/R6.
Mittaristo on kohtuu perus. Nopeusmittarin numeroasteikko on "himpun" verran optimistinen. Vaikka Sniper MX onkin yksi nopeimpia luokassaan, niin huiput jää noin 120km/h.
Heti mopokauppojen jälkeen menin käymään Fort Bonifaciossa sijaitsevassa MotoWorldissä. Siellä tuli kokeiltu kypäriä laidasta laitaan ja mukaan tarttui lopulta LS2 -merkkinen umpikypärä. Hintaa tuolla oli 3200PHP/60€. Se mikä tuossa on hyvää istuvuuden lisäksi, niin siinä on vivulla alas laskeutuva erillinen puolikas aurinkovisiiri. Varsinainen päävisiiri voi siis olla ylhäällä, mutta silmien tasolla voi olla aurinkovisiiri alhaalla. Samoin sisusta oli irroitettava ja pestävä kalliimpien kypärien tyyliin.
Päätin ostaa ajohanskat myös. Sikäli hauska, että mulla ei ole ollu noin vasittuja ajohanskoja edes Suomessa isompien mopojen kans. Merkkinä Taichi ja hintaa hanskoilla oli 2700PHP/51€.
Alennusta nuista ei saanut kovasta tinkaksesta huolimatta. Se ei tosin yllättäny. Näyttää olevan maan tapa tavallisissa liikkeissä.

Laitetaan tähän muutamia sekalaisia kuvia menneeltä viikolta. Työpaikan lähellä on ruokapaikka nimeltään Pancake House. Ei mikään erikoinen paikka, mutta Taco Salad on sellainen, jota tulee käytyä siellä välillä syömässä.
Pasigin Yamahan liikkeen vieressä oli iso kirkko ja käytiin ihmettelemässä sitä.
 Takaosassa oli erilaisia käytäviä.
Se mikä oli erikoista ja mitä en ole aikaisemmin nähnyt kirkoissa, niin siellä oli myös eräänlainen "hautausmaa". Siellä oli vaikka kuinka paljon tällaisia nimilaattoja seinissä, joiden takana oli uurnat säilytyksessä.
Lauantaina Fortin Ferrarin ja Maseratin liikkeen edessä oli rekkalastillinen unelmia, joita siirrettiin liikkeeseen sisälle. Oli kyllä hienoa kalustoa.
High Streetillä Fortissa on vähän erikoisempi suihkulähde. Ihan kuin iso graniittimöhkäle olisi nostettu tolppien keskipisteeseen.
Eilen sunnuntaina tuli käytyä kämpän yläkerran kahvilassa katsahtamassa auringonlaskua. Kyllä se edelleen laski. Ei jääny näkyviin. Auringonlaskun paikka oli taas muuttunut lisää vasemmalle edellisestä kerrasta. Nyt sen eteen jäi yksi Manilan lentoaseman terminaaleista.
Auringon painittua horisonttiin alkoi näkyä hyvin laskeutuvien koneiden valoja. Kiitoradalla on parhaillaan yksi kone ja neljän koneen valot näkyy finaalissa.
Viimeiset kolme päivää on vaivannu kova flunssa. Perjantaina mennessä töihin ei ollut yhtään mitään oireita, mutta päivän aikana alkoi pukkaan nuhaa päälle. Loppupäivästä merkit oli jo sellaisia, että tästä ei hyvää seuraa. Tänään maanantaina olin töistä pois ja nyt ollu toistaiseksi kaikkien huonoin päivä. Olis ollu mukava käydä kurvaileen mopollakin, mutta täytyy odottaa, että olo paranee ensin edes siedettäväksi.

Movemberin viimeinen viikko lähti nyt myös käyntiin. Laitetaan tähän loppuun vielä viime hetken tilannekuva.
Mursut siis kasvaa vielä tämän viikon. Kuukauden vaihtuessa ne kyllä lähtee aikasta nopeasti. Ei tule minusta viiksivallua pysyvämmin. Sen on ainakin huomannut näiden viikkojen aikana.

Mopoterveisin Manilasta,
Mika

tiistai 20. marraskuuta 2012

Viikonloppureissu Cebuun

Edellisessä jutussa mainitsin, että seuraavana viikonloppuna olis tarkoitus käydä pyörähtämässä suomalaisen kaverin tykönä Cebussa. Viikonloppu oli ja meni ja Cebun reissu tuli tehtyä.

Alunperin meillä piti olla Tiger Airwaysin lento Manilasta varhain lauantaiaamuna klo 05:30. Lentoyhtiöltä tuli kuitenkin sähköpostia ja lentoa aikaistettiin vielä hieman lisää. Uusi lähtöaika oli 04:45. Kohtuu aikaisin siis. Herätys oli keskellä yötä 02:00 ja tuntiä myöhemmin taksiin ja kohti lentokenttää.

Tigerin uusi Airbus A319 nousi ilmaan hyvin aikataulussa 04:50. Tuolloin oli vielä pimeää. Päivä alkoi valjeta jossain vaiheessa lentoa. Auringonnousu ilmasta näyttää kyllä todella hienolta, kun muuten on täysin pimeää. Taivaan ranta värjäytyy aluksi kapeana viiruna täysin oranssiksi, kunnes valoa alkaa ilmestyy lisää.
Tässä vaiheessa ollaan jo tekemässä viimeisiä kurvailuja Cebun kaupungin päällä. Sen jälkeen vain lasku Mactanin saarelle, jossa Cebun kenttä sijaitsee.
Mactanin kentällä laskeuduttiin 15min etuajassa klo 05.45. Soitin heti laskeutumisen jälkeen Petelle ja hän olikin jo autolla kulman takana tulossa. Suoraan siis auton kyytiin ja kohti Peten taloa Mactanilla. Yöunet kämpillä oli jääny noin pariin tuntiin, joten perille päästyä muutamaksi tunniksi nukkuun.

Jossain vaiheessa päivää lähdettiin käymään vähän erikoisemmassa marketissa. Kyseessä on S&R:n markettiketju, jonne pääsee ostoksille vain jäsenet. Jäsenmaksu vuodessa on 700PHP/13,30€. Petellä on jäsenyys kauppaan ja yksi jäsen voi ottaa 3-4 kaveria mukaan ostoksille. Minua lähin S&R on Fort Bonifaciossa reilun 3km päässä. Ketju yrittää profiloitua laadulla ja monien tavaroiden pakkauskoot on tosi isoja. Monet tuotteet on jenkeistä ja se näkyy juuri nuissa pakkauskoossa. Syötiin siellä myös ostoskierroksen jälkeen pitzat ja oli kyllä erittäin hyvät lätyt. Ennen tilausta kateltiin, että 549PHP/10,40€ on kyllä aikasta kallis. Sovittiin, että otetetaan pitza puokkiin Peten kans. Lopulta meillä jäi vielä puolet kotiin viemisiäkin, ku se oli niin iso. Erittäin hyvä kyllä. Sanoisinpa, että tämän maan paras lätty tähän mennessä.

Tässä tilannekuva liikennevaloista. Kaveri on joutunut kirjaimellisesti sikaosastolle.
Illalla meillä oli tiedossa illanviettoa suomijannujen kesken. Cebussa sattui oleen pari minun suomituttua ja kutsuttiin ne myös istuun iltaa meidän kans. Raine oli tullut Suomesta Cebun toimistolle muutamaksi kuukaudeksi töihin ja Teemu oli muuten vain reissaamassa Cebun aluella. Sovittiin treffit yhdelle Mactanin ostarille ja käytiin hakemassa pojat sieltä kyytiin. Sitten vain Peten tykö ja istuun iltaa Peten kämpän klupitalon terassille. Kuvassa Raine, Pete, Teemu ja minä.
Rainen kans oltiin aikanaan useampi vuosi työkavereita Espoossa. Terveiset vanhalle "M-rakennuksen" porukalle!
Klupitalon vieressä on uima-allas ja välillä piti käydä vähän vilvottumassa.
Jossain vaiheessa takaisin Peten kämpälle ja luvassa oli toki mm. karaokea. Teemu vetää tunteella.
Raine ja Teemu lähti illan päätteeksi molemmat Cebuun ja muut laitto päätä tyynyyn Mactanilla.

Sunnuntaipäivä otettiin rennosti. Iltapäivästä lähdettiin käymään pyörähtämässä Cebun näköalakukkulalla eli Cebu Topsilla. Minä olin porukasta ainoa, joka oli käynyt siellä aikaisemmin, joten tuli samalla uutta nähtävää muille. Minunkin käynnistä oli kulunut jo 2,5 vuotta. Huipulla ryhmäpotretissa minä, Pete ja muut tytöt.
Aurinko laski samoihin aikoihin, kun tultiin huipulle. Hyvin pian se häipyi kokonaan ja Cebun kaupungin valot tuli hyvin esille.
Ylhäällä on myös kaareva rakennelma, josta saa pientä syötävää ja juotavaa.
Tässä rakennelman sisältä.
Sunnuntai-ilta meni rauhallisessa merkeissä. Seuraavana aamuna oli kuitenki lento klo 07:15 takaisin kohti Manilaa, joten piti herätä  jo viiden pintaan. Lentoyhtiönä oli Tiger Airways, kuten tullessakin.
Nämä oli samalla viimeiset käyttämättä olevat superhalvat liput, jotka tuli kesällä ostettu. Maksoin näistä Manila-Cebu-Manila lipuista kahdelta hengeltä yhteensä 1014PHP/19,25€. Siis alle 5€/hlö yhteen suuntaan! Tallaisia tarjouksia vois tulla jatkossakin, niin vois ostaa taas muutamat viikonloppureissut.

Lentoihin liittyen. Olen pitänyt kirjaa omista lennoista Flight Memory nimisillä webbisivuilla. Kätevä tapaa seurata omia lentoja ja niistä kertyvää statistiikkaa. Sivuilla on käytännössä kaikki minun lentämät lennot matkustajakoneilla ikinä. Sivuilta näkee omat käytetyimmät lentolentät ja -reitit, lentoyhtiöt, konetyypit, jne. Lisäsin nyt Cebun reissun lennot sivuille ja oma lentohistoria matkustajakoneilla näyttää nyt tältä.

Kuten kuvistakin näkyy, niin viikset senkun vain komistuu ja mies siinä sivussa Movemberin jatkuessa. Movemberia olis vielä 1,5vk jäljellä.

Sellainen reissu ja viikonloppu tällä kertaa.

Manilasta,
Mika

lauantai 10. marraskuuta 2012

Musaa ja Movemberia

Kuukausi pyörähtänyt jo marraskuun puolelle. Suomessa kelit menee kohti talvea ja täällä Filippiinien suunnalla sadekausi alkaa olla ohi. Kelit on ollu viimeisen kuukauden aikana käytännössä täydelliset. Päivälämmöt liikkuu haarukassa +31C…+33C.

Viikko sitten keskiviikkona yksi kaveri oli Suomesta täällä Manilassa ja pyörähdettiin illalla kuuntelemassa bändiä Craft Barissa Fort Bonifaciossa. Samana päivänä oli Halloweenit ja porukkaa oli liikenteessä tosi paljon.
Marraskuun myötä myös Movember on pyörähtänyt käyntiin. Meillä on töissä useampi kaveri Movemberissa mukana ja tyylejä löytyy. Tässä kuva parin päivän takaa. Joey, Juho ja minä.
Tässä meikäläinen tältä päivältä. Kahvat kasvaa kohtuu rivakkaa tahtia ja tässä on vielä kolme viikkoa aikaa. Silloin on jo melkoiset mursut!
Viikon päästä pitäis lähteä käymään kaverin tykönä Cebussa kylässä. Meikäläiselle se tietää käyntiä nuuskaostoksilla Howzatissa Makatissa. Nyt olis taas lasti ostettu, joten Cebun suunnalla pysyy huulet tötteröllä myös jatkossa. Kolmenlaista Generalia olis tulossa.
Nuuskaostoksilla törmäsin vahingossa erittäin miellyttävään yllätykseen. Sieltä löytyi ihan rehellistä lakritsia. Valmistusmaa Australia, mutta maku on ehtaa aitoa lakua. Hintaa 200g pussilla oli sopivat 110PHP/2,10€.
Ostoksien jälkeen tuli käytyä syömässä vähän sushia japanilaisessa raflassa Rockwellin Power Plan Mallissa. Minun sushisuosikit, lohta ja tonnikalaa.
Käytiin myös katsahtamassa uusin James Bond - Skyfall Rockwellin ostarilla. Osa viimeisimmistä Bondeista mulla on jäänyt katsomatta, mutta tämä uusin oli kyllä minusta tosi hyvä. Ehkäpä paras Bondi ikinä. Erittäin hienosti tehty ja kuvattu kaikin puolin.

Nyt on vasta marraskuun 10. päivä, mutta täällä on joka paikassa joulukoristeet jo täysin näkyvillä. Joululauluja on soitettu jo syyskuun alusta lähtien. Oikeasti! Kun lähdettiin tänään Power Plan Mallista Rockwellista, niin useamman kadun palmut oli koristeltu valoja täyteen. Oli aikasta hienon näköinen. Tässä huonolaatuinen kuva, mutta idea tulee selville.
Töihin liittyvä erikoisuus Filippiineiltä. Täällä nimittäin on ainakin toimistohommissa normikäytäntö, että ihmisille maksetaan ns. 13kk:n palkka. Se ei ole siis mikään bonus, vaan se maksetaan automaattisesti kaikille työntekijöille samalla tavalla kuin tavallinenkin palkka. Siihen ei siis vaikuta mitenkään, että onko suoriutunut tehtävästään hyvin tai huonosti, vaan se maksetaan kaikille. Joissakin yrityksissä maksetaan myös ns. 14kk:n palkka. Siinä on ihan samat maksuperusteet. 14kk:n palkka maksetetaan joissakin yrityksissä kaikille, kun taas joissakin firmoissa vain managereille. 13kk:n palkkaan kuuluu ainakin meidän firmassa sellainen mukava asia, että siitä menee pienempi veroprosentti kuin normaalista palkasta. Hyvä niin.

Tänään sattui aikasta erikoinen löytö lompakosta. Sieltä löytyi nimittäin minun ajokortti. Tuo tuskin on mikään erikoinen uutinen. Se mikä siitä tekee erikoisen, niin luulin hukanneeni kyseisen ajokortin maaliskuussa vuosi sitten eli 2011. Oltiin silloin kaverin kans ensin Floresissa Indonesiassa ja meillä oli mopot siellä vuokralla. Silloin tarvitsin varmuudella ajokorttia mopoa vuokratessa. Floresin jälkeen mentiin pariksi päiväksi Jakartaan. Sitten lennettiin Jakartasta Manilaan ja koneenvaihdolla suoraan Palawanille. Siellä ollessa en enää löytänytkään ajokorttia ollenkaan, vaikka etsin kuinka. Se oli siis tippunut Indoissa ollessa ihan viimisinä päivinä. Näin ajattelin ja olin asiasta täysin varma.

Menin takaisin Suomeen viime vuonna 2011 toukokuussa ja heti käymään poliisilaitoksella. Katoamisilmoitus ajokortista sisään ja uusi ajokortti vetämään. Uusi ajokortti tuli muutaman viikon päästä ja olen käyttänyt uutta korttia siitä lähtien. Tänään siis minun vanha kortti pullahti esiin lompakosta. Lompakon yhden korttitaskun pohja on repeytynyt ja siellä oleva kortti painuu liian syvälle. Tänään laitoin pari korttia takaisin lompakkoon ja satuin näkeen vilahduksen, että yhdessä korttitaskussa näkyi jokin kortti. Ajattelin, että se minun luottokortti. Otetaanpas se pois ja laitetaan ehjään korttitaskuun. Kun otin kortin pois, niin tuli heti ajatus, että ei voi olla totta!! Tämähän on se puolitoista vuotta sitten Indoissa "kadonnut" kortti!! En siis ollukkaan hukannut sitä mihinkään, vaan lompakko oli syönyt sen.

Laitetaan tähän vielä Hondan myynti-ilmoitus uusiksi. Se on siis edelleen kaupan. Joku sais täysin uutta vastaavan Honda CBF600S ´08 erittäin edullisesti. Ajettu vain 11,800km ja huollettu merkkiliikkeessä. Honda on myynnissä vain sen vuoksi, kun asun nyt täällä Filippiineillä. Muuten kurvailisin sillä itse Suomessa.
Hondassa vakiovarusteena korkeussäädettävä satula ja pleksi ja Hondan ajonestolaite. Lisävarusteina Hondan mallikohtainen peräteline isolla pyörän värisellä laukulla, sekä keskiseisontatuki. Valmiiksi tingittyyn hintaan 5700€. Honda löytyy Torniosta.

Jos sinä tai kaverisi on kiinnostunut Hondasta, niin laita mailia suoraan minulle: mikazz (@) gmail (piste) com. Voin lähettää tarvittaessa sähköpostilla myös lisää kuvia.

Blokissa ollut mukavasti taas lukijoita. Lokakuun tilastot kertoo, että nyt sivuttiin lähes kuukausiennätystä. 4569 hittiä. Kaikkien aikonen ennätys on tämän vuoden maaliskuulta, jolloin sivuilla oli 4596 hittiä. Palasin tuolloin maaliskuussa Suomesta takaisin tänne Filippiineille ja se näkyi heti myös blokin kävijämäärässä. Allekirjoittanut kiittää mielenkiinnosta!

Näihin kuviin ja tunnelmiin.
Manilasta,
Mika