sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Bayanihan - Paraati ja pukuloistoa Fort Bonifaciossa

Lähdettiin käymään kävelemässä tänään sunnuntaina muutaman korttelin päässä olevalla High Streetin kävelykadulla. Ei ehditty kävellä kuin parin korttelin matka, kun alkoi kuulumaan rumpujen pauketta ja pärinää. Samalla näkyikin jo edessä, että siellä oli jonkunlainen paraati käynnissä.

Paraatin aiheena oli Bayanihan, joka käytännössä esittelee filippiiniläistä kulttuuria ja perinteitä.
Erilaisia rumpuja oli paljon ja paraatissa olikin monin paikoin hyvät sambat käynnissä.
Paraatissa oli mukana myös muutamia hevosia kärryineen.
Samoja hevosvankkureita näkee päivittäin Manilan kaupungissa ja siellä niitä on erityisesti Roxas Bulevardin ja Rizal Parkin alueella. Fort Bonifacio on osa Taguig Cityä, joka kuuluu Metro-Manilaan, mutta Manilan kaupunki on siis vain yksi 16:sta itsenäisestä kaupungista Metro-Manilassa.

Lisää rumpuja ja sambaa.
Paraatissa oli mukana myös useampia sotilassoittokuntia.
Päivän paras ilme.
Vähän erilaisempia asuja.
Rumpuja, rumpuja. Niitä riitti.
Tällaiset eräänlaiset kannettavat ksylofonit ovat Filippiineillä todella yleisiä soittimia paraateissa ja niiden ääni kuuluu kauas.
Monet ryhmät esittivät erilaisia tansseja.
Laivaston soittajat.
High Streetin alueelle oli viritelty myös vähän reilumpi joulukuusi paikalliseen tyyliin.
Tarjolla oli myös monenlaista syötävää.
Oma valinta osui sawarmaan, joka on paikallinen versio kebabista.
Kävely- ja kauppareissulle tuli siis yllättäin paljon enemmän nähtävää kuin osasi odottaakkaan. Fortissa asuessa on se mukava puoli, että High Streetin alueella on tosi useasti erilaisia tapahtumia. Ne voi olla jotain ruokiin ja juomiin liittyviä, konsertteja, eläimiin tai harrastuksiin liittyviä, jne.

Tiistaina kalenteri kääntyy jo joulukuuksi ja on enää reilu 3vk jouluun. Täällä joulua on tosin hehkutettu jo viimeiset pari kuukautta. Jopa siinä määrin, että television pääuutisten lopussa on ollut jo päivittäin ainakin viimeisen kuukauden loppuhöpinät, että montako päivää on vielä jouluun. Sen ymmärtää kohtuu helposti, jos siinä mainittais, että "Enää kolme päivää jouluun". Täällä on kuitenkin jäänyt mieleen, kun on marraskuun alussa hehkutettiin tyyliin "Enää 50 päivää jouluun". Jep, jep.

Kaikesta huolimatta - Oikein mukavaa joulun odotusta kaikille blokin lukijoille! :)

Paraatiterveisin Fortista,
Mika

lauantai 14. marraskuuta 2015

Manila Auto Salon 2015

Manilassa järjestetään tällä viikolla 12. - 15.11 Manila Auto Salon 2015. Paikkana toimii Mall of Asian vieressä oleva SMX Convention Center. Tapahtuma keskittyy lähinnä autojen tuunaamiseen. Kävin paikan päällä torstaina.

Sisääntuloaulassa oli siistin näköinen rodi.
Sisältä löytyi lisää vanhempaa kalustoa varsinkin pick-upien muodossa.
Hienosti oli entisöity tämäkin autovanhus.
Messutytöt.
Tapahtumassa oli esillä useampia kalliimman luokan autoja, jotka olivat saaneet LB Worksin korisarjat. Tässä esimerkkinä Ferrari 458 Italia, jossa auto laskettu ilmajousituksen avulla täysin maahan kiinni.
Sivuprofiilia.
Päivän häijyimmästä vastasi tämä vastaavalla korisarjalla varustettu Corvette.
Mattamusta väri vielä korosti Veten ilmettä.
Niin kuin olen aikaisemmin kirjoittanut, niin Porschet, Ferrarit ja Lamborchinit ovat tuttu näky sunnuntaisin Burgos Circlellä Fort Bonifaciossa. Sen sijaan McLareneita en ole toistaiseksi nähnyt liikenteessä vielä yhtään ainoaa. Tapahtumassa oli näytillä Macin 12C Spider.
Toyota GT86 on suosittu tuunauskohde Filippiineillä ja niitä on paikalla aina useita kaikissa autotapahtumassa. Juttelin tämän yksilön omistajan kans ja tähän oli laitettu koneeseen turbo ulkoisten muutosten lisäksi. Autosta irtoaa nyt 400hv etanolilla ja 360hv vastaavasti tavallisella bensalla. Vakion 200hv nähden teho on siis tuplaantunut. Kaveri kertoi, että käyttää autoa joka päiväisessä liikenteessä. Väri oli luonnossa tosi hieno.
Smile!
Jos Toyota GT86 on yleinen malli sporttisemmista autoista, niin samaa voi sanoa myös uusista Mustangeista. Niitä näkyy liikenteessä yllättävän paljon. Ulkonäkö on kyllä kieltämättä onnistunut.
Ei ollut hassumman näköinen tämä Lexus RC350:kään.
Mini Countryman S oli saanut väriä pintaan.
Lisää messutyttöjä.
Tapahtumassa oli esillä myös paljon erilaisia maastureita. Moniin oli laitettu korkeampaa jousitusta ja järeämpää rengastusta.
Tämä oli aikasta hieno, eikä jää kiinni ensimmäiseen töyssyyn.
Autohifiä oli tällä kartaa hyvin vähän esillä. Tällä pakulla voi laittaa bileet pystöön.
Tarjolla oli myös autoaiheisia kelloja. Osa oli aikasta asiallisia.
Loppuun vielä messutyttö.
Sellainen Manila Auto Salon tällä kertaa. Jotain uutta oli tällä kertaa ylempänä Ferrarissa ja Corvetessa nähdyt LB Worksin korisarjat. Muuten tapahtuma noudatteli aikasta tuttua kaavaa aikaisemmilta kerroilta.

Tuningterveisin Manilasta,
Mika

maanantai 9. marraskuuta 2015

Viikonloppu Sabangilla Mindorolla - Sukellusta ja chillailua

Viime viikonloppuna tuli käytyä neljän hengen porukalla reilun puolen vuoden tauon jälkeen Sabangilla Mindorolla. Ensin tuttuun tyyliin parin tunnin bussiajelu Buedian asemalta suoraan Batangaksen satamaan hintaan 167PHP/3,30€. Sen jälkeen tunnin veneily (260PHP/5,12€) suoraan Sabangille.

Sabangille tultua maisemat oli taas kohillaan ja vesi oli läpi viikonlopun tosi kirkasta.
Meillä ei ollut mitään majapaikkaa varattuna ja mentiin tällä kertaa Big Apple Dive Resortiin kokeileen, että löytyisikö heiltä vapaita huoneita. Heillä oli tarjolla sekä 1100PHP/21,70€ hintaista perushuonetta, että 2000PHP/39,40€ hintaista Superior-huonetta. Päädyttiin halvempaan huoneeseen, josta sieltäkin löytyi kaikki tarvittava. Majapaikan nimestä huolimatta ei tarvitse olla mikään sukeltaja majoittuakseen Big Appleen. Heiltä löytyy myös erittäin suosittu 24h/7 ravintola bilispöytineen.
Kun oli saatu huoneet alle, niin vuokrattiin heti scootterit alle ja lähdettiin käymään White Beachillä. Ensin kuitenkin pysähdyttiin Sabangin ja Puerto Galeran välillä olevalle näköalaravintolalle. Kelpaa!
Kello oli myös jo sen verran, että syötiin samalla lounas. Tuli testattua paikan Gordon Blue -kanaa perunamuusilla ja oli kyllä erittäin hyvä setti.
White Beach tieltä nähtynä.
Tyttökaveri halusi testata liitovarjoilua. Hyppäsin samalla veneen kyytiin räpsiin muutamat kuvat. Tässä on saatu jo alkuvalmistelut tehtyä ja varjo levitettyä.
Sitten vain mimmit taivaalle.
Hyvin liitää!
Varjoilujen jälkeen oltiin vielä hetki rannalla, jonka jälkeen kurvailtiinkin takaisin hotellille Sabangin puolelle.

Hotellin allasaluetta iltavalaistuksessa.
Illalla käytiin vielä syömässä ja vähän pyörähtämässä Sabangin yössä. Perinteiset B52:set.
Lauantaiaamulle olin varannut sukelluskeikan South Sea Diversin kans. Ensimmäisenä paikkana meillä oli Sky Dive. Sukellukselta jäi merkinnöiksi 25.3m ja 50min. Sukelluksella nähtiin mm. tällainen pieni rapu merivuokossa.
Toinen sukellus oli puolen päivän paikkeilla ja kohteena oli The Hill. Paikka jää osittain samalle alueelle, joka näkyy ylempänä olevasta näköalaravintolan maisemasta. Ennen sukellusta kerrottiin, että paikka on hyvä makrokuvaukselle. Merkinnöiksi sukellukselta jäi 18.2m ja 53min. Sukelluksella näytiinkin monenlaista pientä. Myös tämä merihevonen löytyi hiekkapohjalta.
Sukelluksista lisää juttua ja kuvia minun sukellusblokissa Reef Divessa.

Sukelluksien jälkeen vain käymään hotellissa pikasuihkussa, jonka jälkeen syömään. Tonnikalakebab ja kyllä oli hyvää.
Sitten pyörähtämässä vähän Bikini Barissa, joka Sabangin toinen kelluvista baareista. Sieltä avautuu hyvät näkymät koko Sabangin alueelle.
Ostin noin viikkoa aikaisemmin järkkärin yleislinssiin pyöröpolarisaatiosuotimen ja sen avulla pystyy poistamaan heijastumia mm. veden pinnasta. Samalla se lisää kuvien värikylläisyyttä, kuten lisää taivaan sinisyyttä ja antaa samalla maisemakuviin mukavasti lisäpotkua.
Kelluvan baarin yhdellä nurkalla on todella iso kivi, jonka päällä kasvaa vähän korallia ja muuta kasvillisuutta. Kiven yläosa on noin 1,5m syvyydessä. Veden ollessa kirkas ja suotimen avulla näyttää kuitenkin, että kiven pinta on paljon lähempänä.
Illalla tuli käytyä vielä syömässä porukalla, jonka jälkeen mentiin lopuksi kuunteleen bändiä Venueen. Bändipaikoissa voi tapahtua Filippiineillä ihan mitä tahansa. Nyt oli taas hyvä esimerkki siitä. Aluksi bändi soitteli omaa settiä läpi. Samalla se jutteli kovasti yleisön kans ja otti vastaan biisitoiveita, kuten täälläpäin on tapana.
Lavalla kävi myös noin puolen tusinaa hongkongilaista jannua laulamassa bändin säestäessä jotain kiinalaista laulua. Ei mitään hajua, että miten bändi voi tietää biisin ja osaa soittaa sen.

Vähän myöhemmin meidän viereiseen pöytään istui pari noin 60v miestä. Hetken päästä toinen miehistä vinkkasi rumpalille, että voiko hän tulla soittaan. Rumpali näytti, että tule vaan. Rumpalin vaihdon jälkeen laulaja kävi kysymässä, että mitä hän osaa soittaa. Siihen jannu, että mitä vaan. Sen jälkeen päräytettiin jokin rokkibiisu kehiin ja samalla Hollywoodista kotoisin ollut Kenny todisti heti ensi tahdeista, että ei ollu rumpukapulat ekaa kertaa kädessä. Jannu sai kovat abloodit ja laulaja tahtoi kaveria soittamaan vielä pari biisiä lisää bändin kans.

Näiden biisujen jälkeen bändin oma rumpali palasi takaisin jatkamaan bändin omaa settiä. Samalla kysyttiin lisää biisitoiveita. Kirjoitin kans lapulle, että jotain AC/DC:tä. Se sopi bändille ja samalla tahdottiin uudestaan vanhempi jannu takaisin rumpujen ääreen ja todella hyvin vetikin. Hauskoja juttuja, mitä ei juuri Suomessa näe.

Sunnuntaina oli aktiviteetit vähissä, koska se oli jo paluupäivä Manilaan. Aamiaisen jälkeen käytiin ostamassa liput 11:30 veneeseen, jonka jälkeen hotellille pakkaamaan laukut kuntoon. Hotellin altaalla näkyi olevan jollain sukelluksen peruskurssi menossa ja tuli katseltua niiden touhua vähän aikaa.
Sen jälkeen vain huoneiden luovutus ja veneterminaaliin. Päästiin veneeseen käytännössä heti ja se lähti heti kohti Batangasta.
Batangakseen päästyä vain ensimmäiseen bussiin kohti Manilaa ja siellä Buendian asemaa. Lopuksi vielä taksilla kämpille ja reissu oli paketissa. Paluumatka hotellilta kämpille kesti aikasta tarkoin neljä tuntia kaikkinensa. Ihan kohtuullinen.

Sabangilla on tullut käytyä vuosien varrella aikasta montaa kertaa. Nyt Manilassa asuessa siellä on tullut käytyä 2-3krt/vuodessa. Sinne on helppo ja halpa mennä ja pääsee samalla vähän harrasteleen vetenalaisia vehkeilyjä.

Saariterveisin Manilasta,
Mika