Maailman suurin suihkulähde

Tuli käytyä yks päivä Raffles Placen alueella ja siellä tuntee itsensä äkkiä aikasta pieneksi. Alue on talouselämän keskusta ja sieltä löytyy suurin osa Singaporen pilvenpiirtäjistä.Aasialaiset ovat vähän suuruudenhullua porukkaa, kun rahaa sattuu löytymään ja sen huomaa myös täällä Singaporessa. Täällä oleva kohtuu uusi maailmanpyörä on maailman suurin. Täältä löytyy myös Suntec Cityn tornitalojen keskelle jäävä maailman suurin suihkulähde. Fountain of Wealth. Suihkulähteellä on show joka ilta. Kävelin siellä jo muutama päivä aikasemmin, mutta en ollut silloin vielä tietoinen tarkemmin mistaan ajoista ja showsta. Tulin paikalle vasta vähän iltakymmenen jälkeen ja huomasin, että viimeinen show on loppunut noin 21:30. Aikataulun mukaan showt on 20:00, 20:30 ja 21:00. Käytännössä show kestää koko ajan välillä 20:00 - 21:30.

Nyt menin hyvissä ajoin ennen kahdeksaa. Itse asiassa suihkulähde ei ole kovinkaan kummoinen, kun siinä ei ole valaistusta. Minun eka kerralla siinä ei ollut kunnolla vedetkään päällä, joka laimensi tilannetta entisestään. Alhaalta vain vähän vesi pulppusi. Olin kuitenkin nähnyt paikasta kuvia, joten tiesin mitä odottaa. Tilanne muuttuu täysin, ku show alkaa musiikkeineen ja laservaloineen. Tässä vesi laitettu tulemaan ylärenkaalta.Vesiä voi säätää vaikka miten. Joskus vesi ammutaan alhaalta patsaana tosi korkealle, jolloin se nousee keskeltä rinkulaa huomattavasti korkeammalle. Kun lasershow on päällä, niin silloin vedestä tehdään "videoseinä", johon show heijastetaan. Näyttää kuin kuvat leijuisivat ilmassa.Eilen lauantaina tuli käytyä lähellä hotellia olevalla Bugis Junction -ostoskeskuksen alakerrassa olevassa ruokakaupassa. Ja kas kummaa, mitä sieltä löytyikään. Jonkunlaisia lakritsimerkkareita.Elämän pieniä iloja.

Blokin kävijätilastoista huomasin, että lukijoiden määrä on ylittänyt nyt lokakuussa ekaa kertaa 3000 lukijan kuukausirajan. Tilastot on ollu käytössä vasta heinäkuusta lähtien, jolloin ollut toiseksi eniten kävijöitä 2724. Nyt lokakuussa niitä ollut ennen tätä viimistä päivää jo 3148. Yhtiömme kiittää! :)

Singaporesta,
Mika

Singapore Zoo

Muutama päivä taas vierähtänyt. Päivät mennytkin kohtuu rauhallisissa merkeissä, eikä mitään kovin erikoista ole tapahtunu tai tullu tehtyä.

Eilen maanantai-iltana tuli lähdettyä käymään kävelemässä tarkoituksena vähän kuvailla, mutta olin liian myöhään liikenteessä ja varsinainen kohde olikin jo "kiinni". Kävelin kierrellen takaisin kohti hotellia ja päätin kävellä Chijmesin kautta. Otin siellä muutamia kuvia ja kuuntelin, että jostain läheltä kuuluu soittamista. Samasta kompleksissa on Cascade niminen ravintola, jossa pari jannua soitti akustisilla kitaroilla coverbiisuja ja hyvin vetivätkin. Nämä jannut oli paikallisia ja soittavat samassa ravintolassa aina maanantaisin. Paikassa on joka päivä livemusaa, paitsi sunnuntaisin, jolloin koko paikka on kiinni. Täytyy käydä toistekkin. Rento ja mukava paikka kuunnella musiikkia.Tänään tiistaina lähdin käymään Singaporen eläintarhassa eli Singapore Zoossa. Kuullut paikasta kehuja monelta suunnalta, joten pakkohan se oli käydä kattomassa. Nyt kun siellä tullut päivä talsittua, niin ei ole kyllä turhaan ihmiset kehuneet paikkaa. En nyt kovin monessa eläintarhassa ole käyny, mutta tämä on kyllä ehottomasti kaikista käydyistä paras ja monipuolisin.

Lippu paikkaan oli aikuisilta 18SGD/10€. Heti lipunoston jälkeen porteista sisälle, niin lähes välittömästi yhdessä puussa muutamia pikku apinoita, tamariineja (Cotton-top tamarin). Nämä eivät olleet missään häkissä sisällä tai mitenkään aidatussa paikassa, vaan hyppelivät muutamissa puissa, jossa oli myös niiden häkki. Ilmeisesti pysyvät hyvin oman häkkinsä lähellä, kun saavat olla noin vapaasti. Hauskan näköisiä pikku veijareita.Yhden ison puron ympärillä oli muutamia tällaisia kohtuu isoja krokotiileihin (False Ghavial) kuuluvia otuksia. Nämä oli kooltaan noin nelimetrisiä jötkäleitä. Otuksilla oli tosi kapea nokka ja ne näyttivät enemmän kaimaaneilta kuin tavallisilta krokotiileiltä. Luonnossa näitä löytyy Thaimaasta, Malesiasta ja Indonesiasta.Eläintarhassa oli aikasta paljon erilaisia villikissoja. Oli Leijonia, puumaa, mustaa pantteria, leopardia, gepardia, jaguaaria...ja sitten valkoisia tiikereitä. Olin paikalla niiden ruokinta-aikana. Tässä niille heitetään parhaillaan kokonaisia broilereita. Tiikerit otti koppeja kuin koirille olis heitelty palloa. Tässä yksi tiikereistä vedessä ja hyppää ottaan broiskua ilmasta.Erilaisia apinoita ja kädellisiä oli myös kiitettävästi. Paviaaneja oli iso yhteisö. Eläintenhoitaja sanoi, että viimeisen laskennan mukaan 99 yksilöä. Oma suosikki oli kuitenkin jo Borneolta Sepilokista tutut orankit. Niitä eläintarhassa oli 25 yksilöä. Osa juuri Borneolta ja osa Sumatralta. Muualta niitä ei juuri luonnonvaraisena löydykkään. Orankeilla oli "oma saari", jossa niillä oli kiipeilytelineet, puut ja lavat nukkumista varten. Sieltä tosin lähti lähialueelle puista köysiä ja ne pääsi kans käytännössä menemään mihin niitä huvitti. Niitä kiipeilikin lähialueen puissa ja köysiä pitkin siellä täällä saaren ulkopuolella. Tässä yksi kiipeilee parhaillaan korkealla köysissä saaren ulkopuolella pikkuinen mukana.Erilaisia liskoja ja käärmeitä oli myös jonku verran. Zoosta löytyi myös Komodonvaraaneja muutama. Tosin en nähnyt niitä yhtään isoa. Näin päivän aikana neljä monitoriliskoa eläintarhan alueella juoksentelemassa ympäriinsä, jotka elää siis alueella villinä. Niistä suurin oli ehkä vähän reilu metrinen. Samoin yhdessä pensaikossa näin yhden käärmeen hännän vilaukselta, mutta se hävisi sitten heti. Eläintarhan alueella olikin lappuja, että alueella elää puissa virheitä käärmeitä, mutta kiertää ne ja jättää rauhaan. Ovat sen verran yleisiä, että niistä ei tarvi raportoida/hälyyttää työntekijöille. Niitä vain sattuu asumaan sillä alueella. Tässä jokin iguaani tms.Tulin paikalle, kun maakilpikonnat päättivät pitää esityksen teemasta "tikkaa kuin kani". Noh, kyllä kanit on edelleen kaneja ja kilpikonnat kilpikonnia. Kovaa ääntä ne silti pitivät esityksen aikana. Kilppareitten puolustukseksi täytyy kuitenkin sanoa, että näillä yksilöillä oli ikää jo noin 80 vuotta ja painoakin 280kg per konna!! Ihan pienistä otuksista ei ole siis kyse.Eläintarhasta jäi hyvä fiilis. Paikka on laaja, se on tehty hienosti ja hienoksi rahaa säästämättä ja eläimiä on paljon, joten mitenkään pikaisesti siellä ei voi lähteä käymään. Paikka on muutenkin keskustan ulkopuolella, joten sinne menee kulkupelistä ja ajasta riippuen noin 30-75min/suunta. Eläimistä löytyy myös mm. norsuja, sarvikuonoja, kirahveja, zeeproja, kenguruita, emuja, strutseja, jne. Kannattee kattoa jutun alussa laittamani linkki. Jos on vähääkään kiinnostunut eläimistä, niin pakollinen käyntikohde Singaporessa iästä riippumatta!!

Tullu mainittua useamman kerran, että Singaporesta löytyy hyvää ruokaa joka paikasta. Tässä tämän päivän päivällinen. Lautasella oleva pötkylä on mausteinen kebab, sitten kolme kanapalaa (chicken tikka) ja vähän rehuja ilmeisesti jollain minttukastikkeella. Tuohon otin lisäki valkosipulinaanleivän ja tölkin Coca-Cola Zeroa. Mitenkään kovin halpaa syöminen täällä ei ole. Tuollainen setti makso 12,4SGD/6,85€.Erilaisista food gardeneista ruokaa saa halvemmalla ja niissä on aina useita pieniä firmoja ja niistä saa monenlaista ruokaa. Ne onkin tosi hyviä paikkoja käydä syömässä.

Picasawebbiin lisätty neljä uutta kuvagalleriaa.

* Puerto Princesan pilottivalas- ja valashaireissu, Filippiinit
* Samal Island, Filippiinit
* Kuala Lumpur, Malesia
* MotoGP, Malesia

Eläinterveisin,
Mika

Sentosa

Eilen keskiviikkona tuli lähdettyä käymään Jarin kans Singaporen edustalla olevalla Sentosan saarella. Ensin metrolla North East -linjalla (NE) Little Indiasta päätepysäkille Harbour Frontiin, joka tulee Singaporen suurimmalle kauppakeskukselle Vivo Cityyn. Sieltä pienen snäksin jälkeen hypättiin junaan, joka menee Harbour Frontin ja Sentosan väliä.

Kun oltiin päästy saarelle, niin katteleen vähän minkälainen paikka se on. Sentosalta löytyy Aasian mantereen eteläisin paikka. Päiväntasaaja jää paikasta 136km etelään.Sentosalla tuli törmättyä tuttuun paikan nimeen. Palawan. Filippiineillä tullut vietettyä tänä vuonna noin 4kk Palawanin saarella. Täällä Sentosalla on kolme rantaa, joista yhden nimi on Palawan Beach. Se on samalla Sentosan hienoin ranta.Ei tullut pyörittyä yksin kameran kans saarella. Tässä intialaisryhmä kuvaamassa elokuvaa, johon liittyy "yllättäin" paljon musiikkia ja tanssia.Sentosalle pitäisi valmistua tänä vuonna maailman suurin laskuvarjohyppysimulaattori. Tuota on pakko päästä kokeilemaan, kun se on valmis!Saarelta löytyy lisäksi mm. useita viiden tähden hotelleja, casino, Universalin elokuvastudiot, ostoskeskus, isot meriakvaariot, golfkenttä yms. yms.

Mukava ja leppoisa päivä. Siellä Suomessa talvi alkaa tekeen tuloaan ja aamuisin pitää jo skrapata auton ikkunat ja harjailla suurimpia lumia pois. Voin lohduttaa, että ei täälläkään joka päivä aurinko paista. Nyttenkin saarella ollessa oli pientä utua ja aurinkoa tuskin näkyi. Lämpötila Singaporessa on kuitenki aina noin +30C. Vastapainoksi olut on onneksi kylmää, niin pysyy lämpötilat balanssissa.Singaporesta,
Mika

Singaporen valot

Maanantaina tuli käytyä porukalla syömässä kaverin ja hänen vaimon kans, kuten monena päivänä aikaisemminkin. Singaporea sanotaan Aasian ruokapääkaupungiksi ja eikä suotta. Täältä löytyy ruokaa ihan joka paikasta ja kellon ajasta riippumatta. Tarjolla on kaikkia mahdollisia Aasian keittiöitä. Singapore itsessään on melkoinen sekoitus etnisesti erilaisia ihmisiä ympäri Aasiaa. Noin 70% singaporelaisista on kiinalaisia. Sitten täältä löytyy tosi paljon intialaista ja malesialaista alkuperää olevia ihmisiä. Samaa se tarkoittaa myös ravintoloissa. Kiinalaista, intialaista, malesialaista ja myös japanilaista ruokaa on tarjolla joka paikassa. Siihen päälle sitten kaikki länsimaalaiset ruokapaikat. Jos on vähänkin rahaa taskussa, niin ei täällä ainakaan ruokaan kuole. Paikalliset itsekkin nauraa, että ruokaa kyllä löytyy. Hyviä ruokapaikkoja on kaikkialla.

Illalla tuli otettua ekaa kertaa järkkäri mukaan ja lähdettyä kuvaileen vähän Singaporen iltaa. Kävelin ensin majapaikasta kohti Little Indian metroasemaa, kunnes tulin yhdelle pikkuintian pääkaduista. Siellä oli laitettu kunnolla valoa kansalle. Syynä moiseen valaistukseen näkyi yhdessä paikkaa teksti "Happy Deepavali".Sitten Little Indian metroasemalle ja parin pysäkin päässä olevalle Clarke Quayn asemalle. Siellä joen vartta pitkin Clarke Quaysta Boat Quayhin. Tämä alue on yks minun suosikki paikkoja Singaporessa jo aikaisemmilta reissuilta, jos haluaa lähteä syömään ja istumaan iltaa. Joen varsi on täynnä erilaisia ruokaravintoloita ja baareja ja ihmisiä on alueelle on tosi paljon joka päivä. Tässä Boat Quayn kohdalla olevia pilvenpiirtäjiä.Yksi Singaporen legendaarisimmista ja hienoimmista hotelleista. Fullerton Hotel.Olen käynyt viimeksi Singaporessa 2007 ja sen jälkeen tänne on noussut yksi uusi maamerkki. Marina Bay Sands. Kompleksiin kuuluu kolme isoa rakennusta, jotka yhdistyy toisiinsa katolla olevalla "surffilaudalla". Katon surffilauta ei ole mikään ihan tavallinen katto, vaan katolta noin 200m korkeudesta löytyy lähes koko surffilaudan pituinen Sky Park ja uima-allas, josta voi sitten uidessa katsella samalla Singaporea lintuperspektiivistä. Marina Bay Sandsista löytyy hotellin lisäksi mm. kauppoja, ravintoloita ja casino.Tänään tiistaina tuli vaihdettua kolmen yön jälkeen majapaikkaa Tai Seng Hotellista 3D Harmony Hostelliin. Jos edellinen oli mallia koirankoppi, niin sikäli tämä ei muuttunut mihinkään. Koko omalla huoneella on edelleen about sama, mutta tällä on hintaa 10 paikallista vähemmän eli 35SS/20,65€. Tämän alle ei juuri omaa huonetta saa ainakaan täältä Little Indian kulmilta, joka sijainniltaa on hyvä. Tässä tosin tipahti pois lähes kaikki ne mukavuudet mitä edellisessä majapaikassa oli eli tästä ei löydy tv'tä, ilmastointia, eikä myöskään omaa vessa/suihkua (käytävällä yhteiset). Langaton netti piti olla ja onkin, mutta eipä se yllättäin vaikuta toimivan. Voipa olla, että tästäkään ei tule kovin pitkää suhdetta. Järkevän hintaista majoitusta tästä kylästä on erittäin vaikea löytää.

Nyt alkaa möyriin vatsassa sen verran, että taitaa olla lounaan paikka.

Koirankoppiterveisin,
Mika

East Coastin maisemissa

Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin tiistaina tullessa Singaporeen majoituin aluksi suomalaisen täällä asuvan kaverin Jarin ja hänen vaimonsa tykö. Kaveri asuu ihan East Coast Parkin vieressä, joka jää käytännössä keskustan ja lentokentän väliin rannikolle. Käytiin kävelemässä ja kattelemassa varsinaista East Coast Parkia ja sieltä löytyy mm. vesihiihtorata ja näytti siellä olevan muutamia kikkailemassakin.Puiston reunalla on myös pieni biitsin pätkä. Merelle päin katsellessa huomaa, mistä raha tulee Singaporeen. Kuulin luvun, että maailman kaikesta laivaliikenteesta 25% menee Singaporen kautta. Singaporen satama on ollut pitkään maailman vilkkain ja vasta ihan hiljattain Shanghai on ottanut kärkipaikan itselleen.Singaporessa kondotyyppiset kerrostaloasunnot on tosi suosittuja. Toisaalta siihen on myös hyvät syynsä. Esimerkiksi kaverin asuintaloon kuuluu iso uima-allas ja erikseen lasten allas pihalla, pari tenniskenttää, kuntosali ja toki vartiointi. Mikäs tuolla altaalla oli pulikoidessa. Kelpais mullekki asuinpaikaksi oikein hyvin.Lauantaina tuli vaihdettua majapaikkaa kaverin nurkista Little Indiassa sijaitsevaan Tai Seng Hotelliin. Singaporessa majapaikkojen ongelmana on hinta. Kun on tottunut makseleen yleensä maksimissaan noin 20€/yö, niin täällä se on käytännössä lähes mahdottomuus. Tai Seng Hotellissa yhden hengen "koirankopin" hinta oli 45SS/26,55€. Hyvä puoli siinä oli, että oli tv, ilmastointi ja oma wc/suihku.

Lautantai-iltana käytiin Clarke Quaylla vähän istumassa iltaa. Paikkana oli Suomessakin viime päiviniä lehdissä esillä ollut Hooters.Sunnuntaina käytiin Jarin kans vähän liikenteessä ja mentiin aikasta hienoon ja mielenkiintoiseen ravintolakompleksiin Chijmesiin. Paikka on alunperin kirkko ja siihen liittyviä alueita. Nyt sisäpihalla on kuitenkin hieno ja suosittu ravintola-alue. Paikassa on ulkona viisi isoa screeniä lähes rinnakkain. Nyt kun oli sunnuntai, niin screeniltä näytettiin Englannin valioliigaa ja näytti ja varsinkin kuulu siellä olevan aikasta montaa Liverpoolin kannattaa paikalla.Singaporesta,
Mika

Vuosi reissussa täynnä

Tänään tuli tasan vuosi reissussa täyteen. Reissu alkoi siis 14.10.2009 Helsingistä, kun hyppäsin Nagoyan koneeseen ja suunnaksi aluksi Japani. Siinä vaiheessa ei ollut mitään muuta tiedossa, kuin aluksi Nagoyaan ja sinne olin varannut ensimmäiset viisi yötä hotellista. Sen jälkeen olen mennyt fiiliksen mukaan maasta toiseen ja paikkakunnalta seuraavalle.

Toistaiseksi reissu on edennyt maittain seuraavasti:

Japani 15.10.2009 - 03.11.2009
Thaimaa 03.11.2009 - 22.11.2009
Laos 22.11.2009 - 04.12.2009
Thaimaa 04.12.2009 - 06.01.2010
Filippiinit 06.01.2010 - 03.05.2010
Malesia 03.05.2010 - 23.05.2010
Brunei 23.05.2010 - 27.05.2010
Malesia 27.05.2010 - 01.06.2010
Filippiinit 01.06.2010 - 30.07.2010
Vietnam 30.07.2010 - 12.08.2010
Kambotza 12.08.2010 - 27.08.2010
Thaimaa 27.08.2010 - 12.09.2010
Filippiinit 13.09.2010 - 04.10.2010
Malesia 04.10.2010 - 12.10.2010
Singapore 12.10.2010 - ??.??.????

Ainakin pari yötä on mennyt myös lentokoneessa.

Lentoja on kertynyt tähän mennessä yhteensä tasaluku 30:

14.10.2009 Helsinki - Nagoya, Finnair
03.11.2009 Tokio - Bangkok, Northwest
14.11.2009 Bangkok - Chiang Mai, Thai
22.11.2009 Chiang Mai - Luang Prabang, Lao Air
29.11.2009 Luang Prabang - Vientiane, Lao Air
04.12.2009 Vientiane - Bangkok, Lao Air
04.12.2009 Bangkok - Phuket, Thai
18.12.2009 Phuket - Bangkok, Thai
06.01.2010 Bangkok - Manila, Philippine Airlines
07.01.2010 Manila - Puerto Princesa, Philippine Airlines
12.01.2010 Puerto Princesa - Manila, Philippine Airlines
11.02.2010 Manila - Cebu, Cebu Pacific
23.02.2010 Cebu - Puerto Princesa, Cebu Pacific
01.05.2010 Puerto Princesa - Manila, Philippine Airlines
03.05.2010 Manila - Kota Kinabalu, Cebu Pacific
08.05.2010 Kota Kinabalu - Tawau, Air Asia
19.05.2010 Sandakan - Kota Kinabalu, MAS Wings
30.05.2010 Miri - Kota Kinabalu, MAS Wings
01.06.2010 Kota Kinabalu - Angeles City/Clark, Air Asia
06.06.2010 Manila - Puerto Princesa, Philippine Airlines
29.07.2010 Puerto Princesa - Manila, Cebu Pacific
30.07.2010 Manila - Saigon, Cebu Pacific
12.08.2010 Saigon - Phnom Penh, Vietnam Airlines
27.08.2010 Siem Reap - Bangkok, Bangkok Airways
13.09.2010 Bangkok - Manila, Cebu Pacific
13.09.2010 Manila - Puerto Princesa, Cebu Pacific
28.09.2010 Puerto Princesa - Manila, Cebu Pacific
29.09.2010 Manila - Davao, AirPhil Express
03.10.2010 Davao - Manila, AirPhil Express
04.10.2010 Manila - Kuala Lumpur, Cebu Pacific

Cebu Pacificin koneet on tulleet tutuksi.Missä vuosi on tullut sitten vietettyä vuorokausien suhteen?

Filippiinit 197vrk
Thaimaa 62vrk
Malesia 33vrk
Japani 19vk
Kambotza 15vrk
Vietnam 13vrk
Laos 12vrk
Brunei 4vrk
Singapore 2vrk

Filippiineillä vierähtänyt siis noin 6,5kk. Siellä aikaa on tullut vietettyä ylivoimaisesti eniten leppoisalla Palawanilla. Ikimuistoisia hetkiä siellä ovat olleet mm. valashaireissut.Thaimaassa on mennyt pari kuukautta ja eniten öitä siellä on tullut oltua yllättäin Pattayalla. Monelle se ei olis yllätys, mutta mulle se oli. Siihen on ollu syynä lähinnä se, että parilla kerralla Thaimaassa ollessa sinne on tullu myös kavereita Suomesta ja ne ovat halunneet menneä sinne. Pattayalla on hauska käydä, mutta viihdyn paremmin Thaimaassa saarilla.Malesiassa on mennyt noin kuukausi, josta suurin osa Borneon saarella eri paikoissa. Borneo on kyllä hieno paikka varsinkin, jos on kiinnostunut eläimistä, sukeltamisesta tai luonnosta ylipäätänsä. Niissä asioissa se on yksi maailman parhaista. Kuvan oranki Sepilokista Sandakanin läheltä.Japanista on jäänyt mieleen Tokion neonvaloviidakon lisäksi varsinkin vierailu Toyotan autotehtaalla Toyota Cityssä. Autoista ja prätkistä kiinnostuneena tietysti myös Tokyo Motor Showssa oli mukava pyörähtää. Japanissa perinteet ovat erittäin tärkeitä ja ne myös näkyy.Kambotzasta on jäänyt parhaiten mieleen Siem Reapista löytyvä Angkor Watin muinaiset rakennelmat. Käsittämätön paikka.Vietnamissa Saigonin mopoviidakko on jotain uskomatonta. Noin seitsemän miljuunaa asukasta ja pauttiarallaa viisi miljoonaa mopoa. Ja sen huomaa! Vietnamissa on myös paljon sotaan liittyviä nähtävyyksiä.Laos on ollut käydyistä maista kaikkein rennoin. Siellä ei kvarttaalitaloudesta ole mitään tietoa ja kiire on aikasta tuntematon käsite. Sama koskee rauhallista Luang Prabangia, mutta myös pääkaupunkia Vientianea. Tässä Luang Prabangin maisemia.Bruneista jäi selkeästi parhaiten mieleen pääkaupungissa Bandar Seri Begawanissa oleva todella hieno moskeija. BSB itsessään on tosi rauhallinen kaupunki, jossa ei iltaoluelle mennä, koska koko maassa ei ole yhtään baaria. Bruneista löytyy myös hieno Ulu Temburongin kansallispuisto.Nyt ollaan siis täällä Singaporessa. Tänne tulin vasta pari päivää sitten ja sekin aika on mennyt toistaiseksi kovassa nuhassa. Senpä vuoksi ei ole tullut käytyäkään vielä oikeastaan missään. Veto ollut välillä täysin pois. Singapore on kuitenki ennestään parilta reissulta tuttu paikka. Kyllä täällä saa ajan kulumaan varsinkin, kun täällä edelleen useita paikkoja käymättä. Lisäksi tässä on vajaan tunnin venematkan päässä useita Indonesian saaria, kuten Batam ja Bintan. Saaret toistaiseksi näkemättä. Sama matka toiseen suuntaan ollaan Malesian puolella Johor Bahrun kaupungissa. Se myös toistaiseksi näkemättä.

Miten ajan on saanut vuoden aikana kulumaan?

Siinä ei ole ollut suurempia ongelmia. Sukelluksia on tullut reissun aikana 51kpl tähän mennessä. Itselle uusista sukelluskohteista parhaiten on jäänyt mieleen Borneolla Malesian puolella sijaitsevat Pulau Mabul ja legendaarinen Sipadan. Molemmat kohteet huikeita sukelluspaikkoja, jonne on pakko päästä joskus uudestaan. Tässä kunnon piikkimakrilliparvi Mabulilta.Mopoiltua on tullut reissun aikana paljon. Thaimaassa, Vietnamissa, Kambotzasssa ja Filippiineillä. Eniten on tullut tietysti ajettua Palawanilla Filippiineillä, jossa on tullut vietettyä useampi kuukausi ja mopo on ollut vuokralla lähes koko ajan. Mukaan mahtuu useita hienoja hetkiä mopon sarvissa. Sitten kun sillä voi lähteä niin helposti tutkimaan ihan korvessa olevia kohteita ja välillä on törmännytkin hienoihin paikkoihin jossain ihan hevon skutsissa. Kerroin jo 6kk jutussa, että se on varmaa, kun vakituinen osoite jostain päin seuraavaksi maasta ja paikkakunnasta riippumatta löytyy, niin ostan jonkulaisen mopon. Se tunne on koko ajan vain vahvistunut. Kerran motoristi, aina motoristi. Viimeisen oman mopon myin Suomessa juuri tämän reissun vuoksi. Tässä tauko paikalla jossain Roxaksen metsäpolulla Palawanilla.Valokuvia on tullut otettua tiiviisti koko reissun ajan. Canonin EOS 450D -järkkärillä kuvia on tullut räpsittyä vuoden aikana lähes 7100. Toukokuussa Kota Kinabalussa ostamallani Canon Ixus 120 IS:llä kuvia on tullut toistaiseksi luokkaa 4300. Siihen päälle vielä vanhemmalla Canonin PowerShot S50 -pokkarilla otetut noin 1900 kuvaa. Kokonaissaldo pyörii siis jossain lähellä 13300 kuvaa. Tekee noin 1100 kuvaa/kk. Onko se sitten paljon vai vähän, niin riippuu keneltä kysyy.

Eihän tämä vuosi ole ilmainen ollut, mutta se oli etukäteen tiedossa. Tarkkaa hintaa vuodelle en tiedä. Luultavasti pyöritään jossain 30 paikkeilla. Se sisältää sitten ihan kaiken mahdollisen. Erittäin löysässä budjetissa on kuitenki pysytty, joten sikäli kaikki hyvin ja reissu voi jatkua. Kuinka pitkään, niin siitä ei ole edelleenkään mitään tietoa. Katsellaan mitä päivät tuo tullessaan.

Joku varmaan miettii, että miten tällaisen reissun voi rahoittaa. Siihen on tietysti useampia vaihtoehtoja, mutta minä tein sen niin, että myin käytännössä kaiken, mitä omistin. Kämppä, auto, moottoripyörä ja huonekalut lähti ja samalla irtisanouduin vakituisesta työsuhteesta. Elämä on edelleen valintoja täynnä. Onneksi.

On ollut ilo huomata, että bloki on kelvannut niin tutuille kuin tuntemattomillekkin. Mulla on ollut sivuille tilastot käytössä kävijöistä vasta nyt tämän vuoden kesäkuusta lähtien. Tuona aikana kävijämäärät on pyörinyt siellä 2500 molemmin puolin kuukautta kohti. Kiitos siitä!

Tällä hetkellä siis ollaan täällä Singaporessa ja tiistai-iltana alkanut kova flunssa pitää edelleen otteessa. Toivottavasti tämä paranee nopeasti ja pääsee taas vähän katteleen paikkoja.

Kaiken kaikkiaan on ollut erittäin mielenkiintoinen ja hieno vuosi. Jos joku miettii vastaavalle reissulle lähtöä, niin ei muuta kuin rohkeasti menoksi. Tuskin tulet katumaan päätöstä. En minä ainakaan.

Terveiset kaikille lukijoille!!
Mika

Kuala Lumpur - Singapore

Maanantainapäivänä lähdin käymään Time Squaren kauppakeskuksessa tarkoituksena löytää sieltä bussiliput välille Kuala Lumpur - Singapore. Liput löytyikin helposti Compass Coachesilta kauppakeskuksen ulkopuoleisesta myyntikopista heti seuraavalle päivälle. Kun liput oli hankittu, niin menin käymään kauppakeskuksessa sisällä. Se ei olekkaan sitten mikään ihan tavallinen pikku shopping center. Tässä näkymään yhdestä siivestä.Mikä erottaa Time Squaren vaikkapa Helsingin Itiksestä tai Espoon Sellosta? Monikin asia. Yksi niistä on esimerkiksi sisähuvipuisto vuoristoratoineen!!Time Squaren sisähuvipuisto on Aasian suurin.

Tiistaina oli vuorossa sitten varsinainen bussimatka Singaporeen. Bussin lähtöaika oli 09:00 ja paikalla piti olla 08:45. Busseja kyseiselle välille löytyy laidasta laitaan ja hintaskaalaa on myös jonku verran. Minun käyttämä bussi oli hinnaston yläreunasta sen maksaessa 78MYR/19,5€. Bussina oli erittäin hyvin varusteltu 27-paikkainen luksusbussi, jonka kaikki paikat oli yläkerrassa. Alhaalla oli ainoastaan kuski, bussiemo ja tavaratila.Bussin varusteluun kuuluu mm. saman tapainen viihdejärjestelmä joka ikiselle matkustajalle, kuin lentokoneissa. Valittavana oli kymmeniä leffoja ja musiikkia löytyi kans mukavasti. Bussissa oli myös wifillä varustettu internet-yhteys. Sitä ei tullu tosin kokeiltua. Kun oltiin päästy liikenteeseen, niin tultiin kysymään, että olenko syönyt vielä aamupalaa. Enpä ollut. Hetken päästä sekin asia oli korjattu.Bussin ensimmäinen pysähdys oli vähän ennen Johor Bahrua, joka on viimeinen kaupunki Malesian puolella ennen Singaporea. Siellä tuli käytyä mm. vaihtamassa Malesian rinkulat Singaporen dollareiksi. Siitä jatkettiin kilometrin parin päässä olevalle Malesian raja-asemalle, jossa lyötiin maastapoistumisleima passiin. Sen jälkeen vain bussilla silta yli Singaporen puolelle, jossa vastaavasti Singaporen maahantuloleimat. Samalla bussista piti ottaa kaikki laukut ulos ja käydä niiden kans tullin kautta, jossa ne läpivalaistiin. Siinä ei mennyt kuin hetki ja takaisin bussiin ja keskustaan.

Miten bussimatka meni ja oliko tarpeeksi tilaa? Näinkin voi sanoa, nimittäin olin koko bussin ainoa matkustaja eturivissä suoraan kuskin yläpuolella!! Matkan aikana tuli katsottua myös Miami Vicen leffa. Kovin syväluotaavaa arvostelua siitä ei voi tosin tehdä, kun sen verran tuli torkuttua aamiaisen päälle.

Singaporeen päästyä bussista ulos ja taksi alle. Suunnaksi suomalaisen kaverin kämppä, jossa tarkoitus olla muutama eka yö. Illalla kaikki muuten hyvin, mutta kurkussa alkoi ahdistamaan oikein tosissaan ja samalla pukkaan kunnolla flunssaa päälle. En tiedä sitten, että oliko viiden tunnin bussimatkan ilmastointi liikaa vai mikä pöpö iski. Nyt keskiviikkoaamuna tilanne ei ole ainakaan yhtään parantunut. Ihan tukossa koko jannu. Ei hyvä.

Singaporesta duhadenä,
Mika

Malesian MotoGP 2010

Joitakin viikkoja aikasemmin oli puhetta vanhan työkaverin, Timon kans, että hän on menossa käymään Kuala Lumpurissa reissukaverinsa kans. Kun mulla oli saman suuntaiset suunnitelmat samalle viikonlopulle, niin päätettiin tavata. Se päivä oli nyt perjantaina. Sovittiin illalla treffit Thai Club & Bistroon ja käytiin vähän istumassa iltaa. Rento ilta ja hauskaa oli.

Lauantaipäivä olikin sarjassamme välipäivä ja ei tullu tehtyä oikeastaan yhtään mitään. Ihan rennosti vain.

Sunnuntaina oli vuorossa MotoGP:n osakilpailu täällä Kuala Lumpurissa Sepangin radalla. Suunta siis sinne. Aluksi KL Sentralin asemalle, jonne sovittiin poikien kans treffit. Siellä hypättiin kisabussiin, joka meni suoraan Sepangin radalle. Aikaa välilä meni noin tunti.

Kun rata alkoi lähestyyn, niin ruuhkat moottoritiellä kasvoi sitä mukaa. Samoin oikeita moottoripyöriä alkoi näkyyn ja kuuluun ilahduttavasti sujahdellen ja murahdellen autojonojen välistä. Oikeillä moottoripyörillä tarkoitan, että liikenteessä ei ollu pelkästään täällä Aasiassa niin yleiset 125cc piikit ja scootterit. Erilaisia 600-1300cc pyöriä oli tosi paljon liikenteessä. Tässä ollaan jo Sepangin rata-alueella, jonne pyöriä tuli yhtenä letkana.Meillä kaikilla kolmella oli ostettu 100MYR/25€ liput pääkatsomoon netin kautta ja kaikilla printattu lippu mukana. Lippua näytettiin vain portilla, jossa sen viivakoodi scannattiin ja tarkastettiin ja sen jälkeen porttien sisäpuolelle. Siellä oli kaikenlaisia moottoripyöriin liittyviä kojuja ja toki kaikilla tuotteilla piti olla myös asianmukaiset tuote-esittelijät. Tässä olis ollu tarjolla Petronaksen öljyjä.Rata-aluelle tultiin joskus vähän ennen yhtätoista. 10:40 alkoi 125cc lämmittelyajot. Sen jälkeen Moto2:n vastaavat 11:10 ja viimein viimeisenä MotoGP-luokka 11:40. Tässä Mika Kallio juuri lähdössä vielä testaan ennen kisaa.MotoGP-pyörien äänet oli kyllä tosi voimakkaat. Tiesin, että ne on kovemmat kuin katupyörien äänet avarilla putkilla, mutta ne silti yllätti. Ducatissa oli ehkäpä hienoimmat soundit.

Lämmittelyajojen jälkeen vuorossa oli ajelua kaksipaikkaisella Ducatilla, jossa itse Randy Mamola antoi kyytiä muutamalle onnekkaalle. Vai onnettomalle? Se on ainakin varmaa, että saivat elämänsä kyydit. Tässä Randy tulossa yhden kyyditettävän kanssa ja loppuun pakollinen stoppie.Kello 13:00 oli vuorossa ensimmäinen kisastartti. Kisan aloittivat 125cc.Joskus kuullut kaverilta, että formuloita pystyy katsomaan paljon paremmin omalta kotisohvalta kuin paikan päällä. Sama pätee kyllä myös mopokisoihin. Riippumatta missä katsomossa on, niin mopoja ei näe kovin pitkää matkaa. Onneksi isot videoscreenit auttaa asiaan ja sieltä näkee saman kuvan, kuin mikä näkyy televisiossakin. Fiilis paikan päällä on hiukan eri, kun pyörät ulvoo kunnolla ja vilahtaa lähes 300km/h ohi.Tässä vielä loppuun tunnelmia pääkatsomosta, kun Rossi tuli maaliin ja voitti MotoGP-luokan. Osa lukijoista voi tunnistaa kuvasta tutun hahmon.Kisoissa näki hyvin, että kuka on lajin todellinen kuningas. Rossin lippalakkeja ja t-paitoja oli katsojilla tosi paljon ja muutenki Rossi sai aina aikaan kovat aploodit ja huudot.

Kisan loputtua oli kaupunkiin takaisinpaluun aika. Jos tulomatka meni käytännössä niin hyvin kuin se on mahdollista, paluumatkalla ei oikein mikään menny putkeen. Ensin porukkaa jonotutettiin tyhjän bussin vieressä tosi pitkään. Viimein päästiin bussin kyytiin, mutta bussi ei liikkunut ainakaan puoleen tuntiin mihinkään. Siinä alkoi porukka jo vähän hiiltyyn, että mikä ihme tässä maksaa. Syyksi sanottiin, että moottoritiellä on niin kovat ruuhkat, että ei kannatte lähteä vielä. Silti jonot mateli koko ajan hitaasti. Yritettiin sanoa, että se etenee kuitenki koko ajan vähän. Siinä meinas jo alkaa ajojärjestelijäkin hiiltyyn meille matkustajille. Olipa siinä joidenki ajojärjestelijöiden kesken jokin pieni tappelun nujakkakin. Paikalla oli hetkessä vaikka kuinka paikallisia. En tiedä, että mistä oikein ottelivat. Ilmeisesti jotkin piirikunnalliset. Ihme säätöä oli kyllä.

Kun viimein lähdettiin liikenteeseen, niin kuski päätti jostain kumman syystä lähteä moottoritiellä väärään suuntaan kääntymään jossain muutaman kilometrin päässä olevalla liikenneympyrällä, että päästään oikeaan suuntaan menevälle kaistalle. Oltiin oltu bussilla jo liikenteessä ainakin tunti, kun yhtäkkiä huomattiin, että ollaan nyt vasta Sepangin radan kohdalla menossa oikeaan suuntaan. Kaikki oli kyydissä olijat oli oikein tyytyväisiä...Moottoritie oli totaalisen tukossa. Käsittämätöntä, miten tukkoon se voidaanki saaha, vaikka kaistoja meni koko ajan 3-5 rinnakkain. Samalla tuli nähtyä sellainen erikoisuus, että vastaantulijoiden kaistalle oli laitettu keiloja niin, että kaupunkiin päin avattiin kaksi kaistaa lisää. Siis parhaimmillaan kaupungin suuntaan meni seitsemän kaistaa. Yhdestä kahteen kaistaa oli käytössä edelleen niille, jotka ajoi siihen suuntain, kuin sitä pitääkin ajaa. Nyt vain siellä pantiin lisäksi myös autoja ajamaan moottoritiellä vääräänsuuntaan. Lopulta moottoritien sumppuna näytti olevan yksi neljän suuren tien liikenneympyrä. Kun siitä päästiin ohi, niin tie alkoi vetämään. Matkustajat osoittivat sen antamalla raikuvat aploodit! :) Lopulta tultiin KLCC:hen eli Petronas tornien eteen 21:25. Paluumatka kesti noin kolmisen tuntia.

Siitä taksilla suoraan hotellille ja suihkuun. Illemmalla tavattin vielä poikien kans minun hotellilla Chinatownissa, jonka jälkeen vähän syömään ja ottamaan parit rentouttavat raskaan ja tosi lämpimän päivän päätteeksi.

Bensaa suonissa,
Mika

Basehyppyjä KL Towerista

Olin eilen torstai-iltana pienellä iltakierroksella ja törmäsin siellä muutamaan austraalialaiseen jannuun. Juteltiin siinä ja jannut kerto, että ovat hyppäämässä basehyppyjä KL Towerista. Kerroin, että näinkin jonku sattumalta liitelevän samana päivänä sieltä alas, kun minun edellisen hotellihuoneen ikkuna oli just tornin suuntaan. Jannut kerto olevan hyppimässä täällä sunnuntaihin asti, joten sanoin, että tulen huomenna katsomaan touhua.

Tänään perjantaina otin sitten suunnaksi KL Towerin. Vasta siellä kävi ilmi, että on kyseessä tosi speciaali tapahtuma. KL Towerista järjestetään neljäpäiväinen kansainvälinen basehyppytapahtuma vain kerran vuodessa ja se on juuri nyt torstaista sunnuntaihin. Itse KL Tower eli viralliselta nimeltään Menera Tower on mastoineen 421m korkea. Varsinaisen rakennelman katto on 335m korkeudessa.Speciaali siellä myös niille, jotka eivät hyppää kuten mulle. Normaalisti KL Towerissa pääsee vain katselu- ja ravintolakerroksiin hintaan 39MYR/9,25€. Varsinainen katselukerros on 276m korkeudessa. Tällä kertaa oli mahdollista myös mennä näiden kerrosten yläpuolelle täysin avoimeen ulkoilmatilaan, josta varsinaiset hypyt tehdään. Hinta oli 2,5x normaaliin verrattuna eli 100MYR/25€. Ideana oli, että avoimeen ulkotilaan meneville puetaan valjaat päälle, jotka laitetaan turvaköyteen kiinni. Sitten sen jälkeen pääsi kurkistelemaan suoraan alaspäin hyppyjä. Ulkokerrokseen menijöiden piti myös kirjoittaa paperi, jossa mahdollisen onnettumuuden sattuessa KL Tower vapautetaan kaikista korvauksista. Normikäytäntö vähänki erikoisemmissa jutuissa, joten sinänsä ei mitään uutta. 100 rinkulan hintaan kuului kaikille pieni matkamuistopussi, jossa oli basehyppypäivään liittyvä t-paita, ylhäällä otettu valokuva ja puteli vettä.

Juttelin hyppääjien kans, niin hypyt tehdään ihan normaalisti vetämällä kahvasta noin 5-6 sekunnin jälkeen. Ei siis niin kuin jossain oikein matalissa paikoissa, että ns. aputatti on valmiiksi kädessä heitettäväksi, joka sitten avaa varsinaisen laskuvarjon. Sääli, kun en päässyt ihan hyppääjien viereen ja en saanut kunnon hyppykuvia yhtään. Lopulta hyppysession katkaisi koventunut tuuli. Tässä juuri yksi kaveri hyppää.Jokaisen hypyn jälkeen ylhäällä olevat katsoivat, että miten hyppy onnistui. Kuvasta näkyy myös, miten kaikkien valjaat on kytketty turvaköyteen kiinni.Tässä vähän erilaisempaa maisemakuvaa Kuala Lumpurista. Istun huipulla reunakaiteella ja suoraan jalkojen alla on reilu 300 metriä ilmaa. Ihme kyllä, että tällä kertaa ei huimannut yhtään. Lokakuussa Tokyo Towerissa käydessä tuntui välillä aikasta paljon. Edes tuolla kaiteella istuessa ei tuntunut pahalta. Päinvastoin, sieltä oli mukava katella maisemia kaikessa rauhassa ja heilutella jalkoja.Oli ihan mukava käydä katsomassa hyppyjä. Olis siellä tosin kauemminkin viihtynyt mutta kuten kerroin, niin koventuneen tuulen vuoksi hypäämiseen tuli tauko. Samalla kaikkien piti siirtyä ulkoa alempiin sisäkerroksiin.

Yläilmoista,
Mika