Pitkä viikonloppu Palawanilla - Sukellusta ja mopoilua

Tuli käytyä pyörähtämässä pitkä viikonloppureissu Puerto Princesassa Palawanilla. Meillä oli kaikilla maanantai töistä vapaata. Otin siihen lisäksi vapaaksi myös perjantain ja tiistain, niin sai tehtyä pidennetyn viikonloppureissun. Puertossa tuli oltua siis neljä yötä perjantaista tiistaihin. Tässä jotain reissusta.

Ostin lentoliput Manilasta Puerto Princesaan Tiger Airwaysin kampanjasta. Kahdelle hengen meno-paluulippujen hinnaksi tuli sopivat noin 2500PHP eli hieman vajaa 50€. Lennon lähtöpaikaksi oli merkitty T1, mutta heti perässä oli maininta Manila Domestic Airport. Tämä yhdistelmä vaivasi minua. T1 on kansainvälinen terminaali ja perässä lukee, että Domestic. Tarkastin ennen kämpiltä lähtöä netistä ja muutamasta paikasta löyty tieto, että Tiger lentää T4:stä eli Domestic terminaalista. Pihalle mentyä taksistä hyppäsi Cebu Pacificin lentäjä uniformu päällä ulos. Kysyin ohimennen asiaa myös häneltä ja näytin samalla lippua. Kerto, että ykkösestä lähtee varmasti.

Siispä taksilla ykköseen. Siellä kysyyn ulkona olevalta vartijalta. Vartija heti, että ei, ei. Täältä lähtee vain ja ainoastaan kansainväliset lennot. Tiger lentää nelosesta. Niinpä tietenki. Noh, onneksi nelonen on kohtuu vieressä ja sinne kestää taksilla vain muutaman minuutin. Oltiin muutenkin hyvissä ajoin liikenteessä, joten mitään kiirettä ei ollut. Lennon piti lähteä 14:30. Kone tuli kuitenki myöhässä edelliseltä reitiltä ja lopulta päästiin ilmaan 1h 15min myöhässä.Tiger Airwaysin lento lennettiin SEAIRin uudella A320 koneella. SEAIR hankkinut viisi kappaletta uusia Airbusin A319/320 koneita nyt elokuussa avattuja uusia reittejä varten. Yks näistä Tigerin/SEAIRin uusista reiteistä on myös Puerto Princesa.

Puerto Princesaan tultua traikkitaksilla suoraan lentokentän lähellä olevaan tuttuun Moana hotelliin. Huoneen olin varannut etukäteen. Hotellilla näin heti sukelluspuolen pitäjää Paoloa ja varasin seuraavalle päivälle parit sukellukset.

Illan hämärtyessä oli hyvä lähteä käymään syömässä Kinabuchsissa. Se on edelleen yksi kaupungin parhaimpia ruokapaikkoja. Laaja menu ja kohtuulliset hinnat. Senpä vuoksi siellä onkin joka päivä piha täynnä autoja ja mopoja.Illan päälle tuli käytyä vielä tunnelmallisessa Katabomissa kuuntelemassa livemusaa.Lauantain sukellus oli klo 10:00. Sukeltamaan meitä lähti paikallinen sukelluskouluttaja Dani, pari jenkkiä ja minä. Kohteina meillä oli Crossing ja Maris Rock. Molemmat jenkit oli vasta aloitelleet sukeltamisen. Toinen oli käynyt juuri peruskurssin ja ei toisellakaan ollut kuin 15 sukellusta. Sen huomasi myös molempien jannujen ilmankulutuksesta. Danin viedessä pojat pintaan sukeltelin vielä 15-20min yksikseen. Crossingissa näkyi mm. tällainen sammakkokala.Lisää juttua ja kuvia sukelluksilta minun Reef Divessa.

Sukelluksien jälkeen tuli käytyä syömässä Moana Hotellin vieressä olevassa pienessä ravintolassa nimeltään Pergola. Sieltä saa hyvää Thairuokaa ja mm. shawarmaa eli kebabbia.Myöhemmin samana päivänä vuokrasin mopon pariksi vuorokaudeksi. Mopoksi valikoitui Honda XRM125, joka on hyvä yleismopo Palawanin vaihtelevakuntoisille teille.Iltapäivä oli siinä vaiheessa jo pitkällä ja aurinko oli jo matalalla. Tällä kaverilla oli tupakkitauko Bay Walkin muurilla.Kurvasin vielä Pristine Beachin kautta. Aurinko oli menny jo vuorten taakse piiloon.Ilalla tuli käytyä Katabommissa uusiksi kuuntelemassa illan musiikkitarjontaa.Sunnuntaina kurvailin ympäri kaupunkia ja tuli käytyä katselemassa tuttuja paikkoja. Tässä BM Beachin maisemissa.Puerto Princesassa ja Palawanilla ei ole ollut yhtään ainoaa kauppakeskusta. Nyt se asia on korjattu ja Rosinsonin kauppakeskus on viimein avannut ovensa. Kauppakeskuksen myötä korjaantui samalla useampi asia, joita täällä ei ole aikaisemmin ollut. Nyt löytyy mm. elokuvateatteri ja kunnollinen kirjakauppa. Ruokapaikkoja kauppakeskuksesta löytyy aina. Ne oli tosin pettymyksiä. Koko kaupungissa ei ole ollut tähän mennessä yhtään ainoaa McDonaldsia, Burger Kingiä, eikä myöskään mitään kansainvälistä pitzaketjua. Ja ei ole muuten edelleenkään!! Tosi erikoista. Yleensä ne hyökkäävät kauppakeskuksiin ensimmäisinä. Syynä tosin voi olla se, että kauppakeskuksen toinen pääty ei ole vielä valmis ja sinne tulee vielä paljon liikkeitä lisää. Paikallisten rakastama Jollibee "yllättäin" jo löytyi. Sieltä saa kyllä ihan hyvää uppopaistettua kanaa, mutta niiden burgerit on yksinkertaisesti surkeita ja mauttomia.Otin tarkoituksella macrolinssin kämpiltä reissuun mukaan, kun tiesin, että Puertosta löytyy muutamista paikoista monenlaista pientä kuvattavaa. Pelkästään tämä kuva kertoo varmasti, että tästä paikasta voi löytyä ihan mitä vaan. Niin tiheää viidakkoa on tämän pienen tien varrella.Paikka kuhisee varsinkin erilaisia heinäsirkkoja.Puerto Princesan alueelle on tullut muutamassa vuodessa vaikka kuinka paljon erilaisia uusia hotelleja ja ravintoloita. Tämä tulee olemaan kuvan perusteella Puerton hienoin ja erikoisin. Sen rakentaminen onkin jo pitkallä.Tuli poikettua myös sunnuntaina Pristine Beachin kautta.Rantaa pyörittää kaveri nimeltään Joni. Hänen koiralle oli syntynyt vasta pentuja ja tällaisia turreja oli siellä nyt puolen tusinaan kappaletta.Kävelin katsomassa myös rannan reunoilla olevilla mangrovealueilla, että onko siellä mitään mielenkiintoista. Tämä porukka oli viettämässä iltaa mangreven suojissa. Oli grillattua kalaa, kanaa ja tietysti paikallista juotavaa. Tällä kertaa Emperador Light brändyä. Vaihdoin pari sanaa heidän kans ja heti tarjottiin parit naukut juomaa. Tuo on täällä tosi yleinen tapa, että täysin tuntemattomalle tarjotaan heti juomaa ja ruokaa. Vastaavia tapauksia sattunut vaikka kuinka monesti. Nyttenkin tuputtivat moneen kertaan myös syötävää. Grillattu kala täällä on tosi hyvää, mutta olin just syöny, joten ei tällä kertaa.Pari kaverusta oli kikkailemassa rannalla skimboardien kans.Sunnuntai-ilta menikin rauhallisissa merkeissä hotellilla ihan vain rentoutuen ja tuli mentyä nukkumaan jo ajoissa. Toisaalta hyvä niin. Heräsin maanantaina jo varhain ja päätin lähteä käymään mopoilemassa saaren länsirannikon hienolle Nagtabon Beachille. Olin liikenteessä jo yhdeksän pintaan.

Olin käynyt rannalla kerran aikaisemmin, mutta en muistanut tarkalleen, että mistä saaren halki menevä pieni soratie menikään. Parin kyselyn jälkeen sekin löytyi. Tienhaara löytyy Puerto Princesasta pohjoiseen Roxakseen suuntaan ajettaessa noin 20km päästä ja sieltä käännytään siis vasemmalle. Tie on paikka paikoin tosi karu ja kivikkoinen. Perille pääsy kuitenkin palkitsee.Hieno pitkä ranta ja käytännössä ei ketään.Rannan ihan toisessa päässä on muutama asuinrakennus. Rannan taakse jää myös pieni laguuni. Siellä oli muutamia lapsia leikkimässä. Näillä kaveruksilla ei ollut huolta huomisesta.Paikallinen talo rannalla.Mikäs täällä oli ollessa tällaisella kelillä palmujen vain huojuessa.Katson autiota hiekkarantaa...Palawanilta löytyy vielä tällaisia rantoja, jotka ei ole tupaten täynnä turisteja. Hyvä niin!Vinkkinä, että Nagtabon Beachiltä löytyy myös yksi majapaikka, jos haluaa olla täysin rauhassa ja pois vilskeestä. Valitettavasti en tiedä paikan nimeä.

Illalla tuli käytyä syömässä Kinabuchsissa grillattua kalaa. Ostetiin siivut tonnikalaa ja makrillia. Oikein grillattu tonnikala on kyllä todella mehevää ja hyvää. Täällä se osataan.Kuka tietää mitä nämä on? Tiedän kyllä mistä niitä saadaan, mutta ei mitään hajua, että niiden nimi on. Vinkkinä voin sanoa, että ne ei ole minikokoisia viinirypäleitä...Toimii hyvin salaattina kalan ja riisin kaverina.Tiistaina tuli nukuttua pitkään. Tiistaina oli myös lento takaisin kämpille Manilaan. Lento lähti tällä kertaa ajallaan 16:15.Manilaan tultiin noin tuntia myöhemmin. Mukana oli vain käsimatkatavarat, joten suoraan vain kävely taksiin ja kohti kotia. Tällä kertaa taksimatka kesti vain 20min ja olin jo kämpillä. Joskus niinkin.

Hieno reissu jälleen Palawanille. Siellä on aina mukava käydä!

Manilasta,
Mika

Hammaslääkärissä ja mopokuumetta

Tässä ollut jo jonku aikaa mielessä, että pitäis käydä hammaslääkärissä poistattamassa hammaskiveä ja samalla tsekkauttamassa muutenkin leekot. Meillä on firman puolesta kaikilla työntekijöillä terveydenhoitoon liittyvät kortit, joita voi käyttää tietyissä lääkäreissä ja hammaslääkäreissä ympäri Filippiinejä. Kuulin työpaikan terveydenhoitajalta, että minua lähin hammaslääkäriasema on Market Marketin ostoskeskuksessa.

Viikko sitten lauantaina ostoksilla käydessä tuli yhtäkkiä mieleen, että missähän se hammaslääkäri täällä onkaan. Kysyin ostarin vartijalta ja kertoi, että paikasta löytyy ainakin kaksi eri hammaslääkäriasemaa. Menin käymään ensimmäisessä. Kerroin asiani ja työpaikkani ja sehän oli heti oikea. Aikaa tosin ei voinut varata siellä käydessä ollenkaan, vaan annettiin lappu ja sanottiin, että ajan voi varata vain soittamalla sunnuntaisin lapun numeroon. Mielenkiintoista. Miks just vain sunnuntaisin...? Noh, täällä on paljon asioita, joihin ei löydy mitään järkevää selitystä.

Sunnuntai oli seuraavana päivänä ja soitin numeroon. Sovittiin aika heti keskiviikolle ja menin silloin käymään siellä. Lekuri tsekkasi leekot, poisti hammaskiven ja noin 30min myöhemmin pääsin piinapenkistä pois. Reikiä ja muutakaan akuuttia ei ollut, joten ei tarvi taas vähään aikaa miettiä hammaslääkäriä. Kustannukset hammaslääkäristä oli pyöreä nolla pesoa firman kortin ansiosta. Kysyin, että mitä vastaava käynti maksais normaalisti, niin kuulemma pelkkä hammaskiven poisto on aina minimissään 1000PHP/19€. Jotain hyötyä siis firman kortista.

Samalla tuli ostettua ostarin käytävällä olleesta myyntikojusta muutama ns. yumpanada. Se näyttää päälle päin vähän kuin pieneltä lihapiirakalta. Jossain paikassa vastaavia myydään myös nimellä Puff. Esim. Chicken Curry Puff. Täytteitä tässä paikassa oli useita ja tuli ostettua kolmea erilaista. Chunky Chicken 17PHP/33c, Chili Beef 18PHP/34c ja Ham & Cheese 18PHP/34c. Chili Beef oli nuista eniten omaan makuun. Aikaisemmin mainitsemani Chicken Curry Puff on myös hyvä. Hyviä pikku nälkään tai välipalaksi.Tullu kateltua viime aikoina mielenkiinnosta, että minkälaisia mopoja tässä maassa on tarjolla. Kaikilla neljällä japanilaisella näyttäis olevan useampia malleja kokoluokassa 100-150cc. Sekä scoottereita, että kevareita.

Suskalta ja Kawalta näyttäis löytyvän nettisivujen mukaan muutamia malleja luokassa 600cc ja siitä ylös päin. Tosin huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa. Honda ja Yamaha on vielä kysymysmerkki. Niiltäkin löytyy sivut, josta näkyy jotain piikkejä, mutta ei muuta. Hinnat varsinkin suuremmissa malleissa on lähes Suomen luokkaa. 100-150cc maksaa haarukassa 1000-2300€. Noin 1200€ näyttäis saavan valita monenlaista perusscootteria. Ainakin netin mukaan haarukassa 250-500cc tarjonta on erittäin huonoa. Manilan ympäristössä joku 250cc scootteri tai vastaavasti vaikka tavallinen 400-500cc perusmopo vois toimia oikein hyvin. Sellaisella vois tehdä helposti pieniä reissuja kaupungin ulkopuolellekkin. Noh, aika näyttää tuleeko hommattua mitään. Veikkaan kuitenki, että ennen kuin vuosi on vaihtunut, niin vähintäänki joku 125cc scootteri on tullu hommattua. Sillä pääsis jo aikasta mukavasti pörräämään kaupungin lähialueella.

Kuulin, että Fort Bonifacion keskustassa oleva Motor World myisi monenlaista mopoa. Lähdin käymään tänään sunnuntaina siellä. Ensin se tosin piti löytää. Taksilla ensin kämpiltä noin 4km päässä olevaan Fortiin 32nd Avenuelle. Kuulin, että Motor World olis jossain siellä. Näin sunnuntaipäivänä kylillä oli aikasta rauhallista.Parin kysymisen jälkeen paikka löytyikin. Pettymys oli tosin suuri, kun ei siellä ollu yhden ainoata mopoa/scootteria. Paikka myy vain ajovarusteita. Sain heiltä kuitenkin tiedon Makatin puolella olevasta liikkeestä, jossa pitäis olla monenlaista ja merkkistä mopoa. Täytyy käydä pyörähtämässä joku toinen kerta siellä.

Kello oli tuossa vaiheessa noin 16:00 ja ei ollu kiire yhtään mihinkään. Tuli sitten käveltyä Fortia ristiin rastiin ja nautiskeltua iltapäivästä. Paikka paikoin Fort oli todella hiljainen. Kuten kuvistakin näkee, niin Manila ei todellakaan ole aina yhtä kuin likainen, ruuhkainen ja rähjäinen. Se voi olla myös nuiden kaikkien täydellinen vastakohta. Fort Bonifacio Global City on siitä hyvä esimerkki. Tosin kyllä sielläkin aina välillä ruuhkia on.Kävellessä osuin paikkaan nimeltä The Mind Museum at Taguig. Tuli mieleen, että minkälainen paikka on Mind Museum…? En jaksanu tällä kertaa lähteä tutkimaan.Bonifacio High Streetin maisemissa oli porukkaa tuttuun tyyliin, kuten aina viikonloppuna. Alueella on paljon kahviloita, ravintoloita, muoti-, kännykkä-, kameraliikkeitä, jne.Paikka on selkeästi myös Fortin näyttäytymispaikka päiväsaikaan. Alueella on aina monenlaista fifin ulkoiluttajaa.Alueella on myytämävä myös monenlaisia unelmia. Niitä tarjoaa esimerkiksi Lamborghini Manila. Sama liike näyttää yllättäin myyvän myös Stuttgartin kilpailijaa. Liikkeessä oli tarjolla molempia merkkejä uutenä suoraan rivistä.Nestemäinen jälkiruokavinkki. En tiedä löytyykö näitä Suomesta, mutta jos löytyy, niin kannattee kokeilla. Juomasekoituksen nimi on Mudshake ja se on vodkapohjainen. Juoma on kuitenki tosi mieto. Vain 4%. Makuina on Chocolate, Cappuccino ja Caramel. Paria ensimmäistä on tullut kokeiltua, mutta viimeistä ei. Maku on oikein pehmeä ja Baileys tyyppinen. Jos tykkää Baileyksestä, niin tykkää myös varmasti tästä. Jääpala vain lasiin kaveriksi ja se on siinä.Viime aikoina jääny valokuvaus harmittavan vähiin. Erilaisia tilannekuvia toki on tullut räpsittyä pokkarilla siellä täällä, mutta muuten vähemmän. Muutama ilta sitten tuli kikkailtua macrolla pitkästä aikaa. Tällä kertaa ihan kotona sisällä.

Seinällä oli pieni noin 3mm:n kokoinen joku lentävä öttiäinen. Se ei liikkunut seinältä mihinkään, jos sitä ei oikein häirinny. Siihen oli sopiva myös harjoitella lähikuvia. Laitoin järkkäriin EF 100mm macrolinssin kiinni ja rungon väliin vielä nipun Kenkon loittorenkaita, että sai kohdetta hieman normaaliakin isommaksi. Syväterävyys tuollaisella setillä on todella kapea. Jos kattoo ötökkää, niin turpavärkki on terävä, mutta jo keskimmäiset jalat on epäterävät. Ötökän koko siis vain tuo noin 3mm.Tuli kokeiltua samalla setillä myös, että miltä näyttää tavallinen kuulakärkikynän kärki. Siinä sai myös konkreettisesti huomata, mikä on kameran ja silmän ero. Kynän kärkeä katsellessä itse kuulaa ei näe kunnolla ollenkaan. Toisin on, kun kamerassa on macrolinssi ja loitot.Kerroin pari juttua aikaisemmin, että tuli ostettua kolmet lentoliput syksylle. Ensimmäinen niistä oli tulevalle perjantaille Puerto Princesaan Palawanille, jossa oli tarkoitus kävästä pienellä viiden päivän minilomalla. Sitä ennen olis kuitenki vielä neljä työpäivää. Perjantaita odotellen!

Manilasta,
Mika

Manilan tulvat

Viikon ylivoimaisesti suurin uutinen ja jutun aihe Manilassa on ollut tämän viikon kovista monsuunisateista johtuvat rajut tulvat. Maanantain aamupäivä oli vielä kohtuu normaali ja vettä alkoi sataa rajummin joskus kolmen paikkeilla iltapäivällä. Pelkästään iltapäivän ja illtan aikana vettä oli tullut jos sen verran, että Filippiinien korkein sääasioista vastaava viranomainen PAGASA, nosti koko kaupungin hälytystason ns. "red alertíin". Meillä oli töissä myös kriisipalaveri aiheesta. Sanottiin, että jos kotiinpääsy on uhattuna tai koti on vaarassa veden vuoksi, niin voi lähteä aikaisemmin kotiin. Muutamat lähtikin varsinkin, jos asuu hieman kauempana tai suunnalla, joista oli tieto jo, että liikenteessä ongelmia.

Töissä kerrottiin myös, että jos on jo tiedossa, että kotiin ei enää pääse tulvien vuoksi, niin voi jäädä myös toimistolle yöksi. Siellä on perusvalmius olemassa juuri tällaisten luonnon tilanteiden varalta.

Illan aikana kuulin Quezon Cityssä asuvilta tuttavilta, että siellä vesi oli noussut katutasosta jo viidennelle portaalle mentäessä heidän ensimmäiseen asuinkerrokseen.

Tiistaina tuli työpaikan hälytysjärjestelmän kautta tekstiviestiä, että työt on keskeytetty tiistailta kokonaan. Esimies soittikin heti perään, että tämä päivä ollaan kotona. Päätös ei tullut yrityksen sisältä, vaan mahtikäsky annettiin maan hallitustasolta, että kaikki yksityiset toimistot pidetään Manilan alueella kiinni. Samoin uutisissa oli juttua, että monilla alueilla kaikki työt on keskeytetty.

Saman päivän aikana kuulin viestiä myös Quezonin tuttavilta, että siellä vesi oli noussut jo ensimmäiseen asuinkerrokseen, joka siis alkaa noin kahden metrin korkeudesta katutasoon nähden. Veden korkeus tuntui uskomattomalta!

Keskiviikkona kaikkein kovimmat sateet oli jo hellittäneet, mutta tulvat oli sinä päivänä kenties kaikkein pahimmillaan. Rankkoja vesisateita tuli silti myös vielä pitkin päivää. Kävin ennen työpäivää kämpän yläkerran kahvilassa katsomassa ympärille, että mikä tilanne on omalla lähialueella. Tulvista en ollut nähnyt vilaustakaan, vaikka uutiset näytti koko ajan karua kuvamateriaalia.

Yläkerran näkymät vain vahvistivat sitä, mitä olin siihen mennessä nähnytkin. Alueelliset erot oli tosi suuria. Asun Taguig Cityn alueella Manilassa ja täälläkin oli jossain päin tulvia. Minun alueella tulvista ei kuitenkaan ollut tietoakaan, vaikka vettä olikin satanut rankasti.Samoin lentoliikenne toimi normaalisti. Tässä näkymää samasta paikasta minun yläkerrasta Manilan kentälle aamupäivällä.Tuttavien tykönä Quezonissa vesi oli ensimmäisessä asuinkerroksessa jo noin 1,5m korkeudessa eli lähemmäs 3,5 metriä katutasosta!! Rakennus sijaitsee alueelle, jonne menevä tie laskeutuu jonku matkaa alas. Alueen rakennukset ovat eräänlaisessa notkelmassa. Tuttavat olivat kantaneet yläkertaan kaiken mahdollisen, mitä olivat voineet.

Maanantaina alkaneiden rankkasateinen ensimmäisen 22 tunnin aikana oli tullut vettä uutisten mukaan 472mm eli lähes puoli metriä. Vastaavasti kahden vuorokauden aikana vettä oli tullut noin kuukauden sademäärä.

Torstaina vesi oli jo laskenut monilla alueilla, jotka eivät olleet tulvineet kovin pahasti. Pahimmillakin alueilla vesi oli jo vähentynyt, mutta sitä oli silti vielä. Tuttavien tykönä esimerkiksi olivat menneet toisen kerroksen ikkunasta rakennuksen katolle, sieltä toiseen rakennukseen ja kumiveneellä kuivalle maalle. Vettä oli vieläkin luokkaa uppivedet.

Vaikka itse en nähnytkään tulvista vilaustakaan, osalla työkavereista oli suuriakin ongelmia. Yksi työkaveri asuu hieman Manilan ulkopuolella ja hänen kotimatkansa oli kestänyt tiistaina seitsemän tuntia. Välillä oli joutunut kahlaamaan kadulla kaulaa myöten. Toisella kaverilla oli ollut vettä kotona vyötäröä myöten. Keskiviikkona meillä oli periatteessa normaali työpäivä, mutta silloin aika moni oli vielä kotona, kun ei yksinkertaisesti päässyt töihin tulvien vuoksi. Muutamat oli vielä poissa torstaina ja perjantainakin.

Joillekkin ihmisille nämä olivat viimeiset tulvat. Uutisten mukaan ainakin 95 ihmistä menehtyi. Nyt on vaarana lisäksi kulkutaudit kaikkein köyhimmillä alueilla.

Lauantaina täällä oli sateiden vastakohdaksi täydellinen päivä. Aurinko paistoi käytännössä koko päivän. Tuli käytyä hakemassa räätäliltä edellisenä viikonloppuna tilaamani kolme paitaa. Sen jälkeen tuli pyörähdettyä ostoksillä lähiostarilla Market Marketilla.Illalla tuli mentyä Quezon Cityyn kylään tuttavien luokse samaan paikkaan, jossa oli vielä pari päivää aikaisemmin tulvinut. Vahinkoa tulvista oli aiheutunut ainakin ensimmäisen kerroksen seinille, jossa maali kupli seinillä. Samoin jääkaappi ei toiminut enää. Muuten lähinnä vain sotkua, joka oli jo siivottu asuinkerroksesta pois.

Jotain ajatusta tulvaveden korkeudesta alueella saa tästä kuvasta. Joka asuntoon on kadulta metalliset portit, jonka perällä on portaat ylös ensimmäiseen asuinkerrokseen. Vesi oli ollut siis siniseksi maalatun katoksen reilusti yläpuolella.Sunnuntaina alueen kujilla kävellessä näkyi useissa paikoissa isoja jäteläjiä, johon oli kasattu tulvissa turmeltunutta omaisuutta. Sohvia, kaappeja, laatikostoja, jne. jne.Toisella kujalla lisää tulvajätettä.Tuttavien perhe oli kasvanut edellisen visiitin jälkeen tällaisella karvaisella perheenjäsenellä. Karvakorva on Chow Chow:n ja jonkun toisen rodun risteytys. En muista rodun nimeä, mutta sillä on erittäin "löysä nahka" ympäriinsä. Ikää kaverilla nyt noin 3kk. Perheessa on myös kissa, jonka kans pentu paini vähän väliä.Tässä otetaan rennosti.Sellainen viikko täällä Manilan seudulla. Ensin luulin, että oman condon alueella tulviminen ei aiheuttanut yhtään mitään, kun en nähnyt siellä ollenkaan vettä pihalla. Jotain ongelmia se kuitenkin aiheutti. Minun talon kellarikerroksessa on ensimmäinen parkkikerros ja sinne oli päässyt jostain vettä. Sieltä olikin autot pari päivää pihalla parkissa tyhjennyksen vuoksi. Samoin uima-allas oli pois käytöstä neljä päivää, kun kaksi altaan isoa pumppua olivat menneet rikki. Tänään allas oli kuitenkin jo toiminassa ja olikin mukava käydä uimassa aurinkoisessa kelissä.

Laitetaan tähän loppuun vielä kysymys hyvistä vinkeistä. Minulle on tullut Suomen osoiteeseen uusi pankkikortti ja se pitäisi saada jotenki luotettavasti ja järkevään hintaan tänne Manilaan. DHL ja TNT hoitaisi kuljetuksen kyllä luotettavasti, mutta noin 110€ yhdestä kirjekuoresta tuntuu turhan paljolta. Löytyykö jotain muita keinoja/ideoita? Tavallinen posti ei ole vaihtoehto, kun se ei ole täällä luotettava.

Manilasta,
Mika

Verkko-ongelmia ja läksiäiset

Pari viikkoa vierähtänyt viimeisestä blokikirjoituksesta. Viikot menneetkin rauhallisesti normaalin arjen merkeissä.

Minun kämpille asennettiin kesäkuussa kaapeli-tv ja myös samasta piuhasta tuleva kaapelinetti. Netti on toiminut periaatteessa ok, mutta yksi suuri ongelma on ollut. Suomalaiset .fi domainissa olevat webbisivut ovat toimineet miten sattuu. Välillä sivuille on päässy, mutta useasti ei. Hommassa ei ole ollut mitään logikkaa, että koska sivuille on päässy. Sama on koskenut myös mm. Ruotsin .se sivuja ja Euroopan Unionin .eu sivuja. Vastaavasti .com sivut ovat toimineet koko ajan täysin moitteettomasti. Ei mitään ongelmia koko aikana.

Olen valittanut aiheesta palveluntarjoajalle useamman kerran. Olen myös maininnut, että jos nettiyhteyttä ei saada pian toimimaan täysin moitteettomasti, niin vaihdan palveluntarjoajaa. Minulta löytyy vielä vanha mokkula ja kun olen välillä kokeillut nettiyhteyttä testimielessä sen kautta, niin kaikki sivut ovat toimineet moitteettomasti. Mainitsinkin heille, että Smart Bro:n mokkulan kautta yhteys toimii normaalisti joka paikkaan ilman ongelmia eli ongelman täytyy olla heidän päässä. Suomikaverit ovat myös pystyneet vahvistamaan chättäilleessä, että tietyt suomisivut ovat koko ajan toiminnassa, mutta täysin samaan aikaan sivut ei aukea minun koneella. Vika oli siis helppo paikantaa, että homma on operaattorista kiinni.

Operaattorin päästä soiteltiin useampaan kertaan. Laitoin heille sähköpostilla useita minun käyttämiä suomalaisia sivustoja, joita voivat käyttää testaamiseen suoraan serverilta. Heidän testeissään selvisi, että minun listan webbisivut toimii moitteettomasti heidän palvelimeltaan. Ehdottivat sitten testaamaan DNS (Domain Name System) asetuksiin kahta heidän antamaa IP:tä, joita käyttävät serverillään. Kuinkas kävikään. Homma lähti laakista toimimaan ja sen jälkeen ei ole ollu pienintäkään ongelmaa. Kannatti valittaa ja olla aktiivinen!

Kompuutterihommiin vielä sen verran, että tuli päivitettyä tähän joulukuussa ostamaani MacBook Pro'hon uusi käyttis. Vanha oli 10.7 eli ns. Lion. Nyt uusi on 10.8 eli kutsumanimeltään Mountain Lion. Äkkiseltään tuntuisi, että tämä päivitys oli onnistunut. Nyt päivän kokemusten jälkeen vaikuttaisi, että kone toimii jouhevammin.Eilen lauantaina tuli käytyä vähän ostoksilla. Ennen ostoksille lähtöä ei syöty kotona mitään ja mentiin aluksi käväseen Howzat baarissa. Paikka on ruotsalaisen omistuksessa, joten listalta löytyy myös Swedish meatball pottumuusilla. Pakkohan se oli tilata.Ei hassumpaa. Samalla tuli ostettua parit pussit Malacon namuja. Tietysti.

Seuraavaksi mentiin käymään parin rakennuksen päässä olevassa räätälissä. Kyseessä siis sama Cornell´s, jossa tuli käytyä muutava viikko aikaisemmin. Silloin tehetin parit housut ja yhden paidan. Se oli samalla ensimmäinen kerta räätälillä Filippiineillä, joten oli mielenkiintoista nähdä lopputulos. Nyt vaatteet on ollu jo käytössä ja hyväksi havaittu. Senpä vuoksi olikin helppo mennä käymään uudestaan. Tällä kertaa tilasin kolme paitaa lisää. Samalla hinta oli nyt vähän halvempi, ku oli jo vanha asiakas. Eka kerralla paidan hinnaksi sanottiin 1400PHP/27€. Nyt kolmen paidan hinnaksi tuli yhteensä 3000PHP/58€ eli 19,30€ paitaa kohti. Paidat pitäis olla valmiit viikon päästä viikonloppuna.

Räätälin jälkeen piti kävästä vielä ostamassa Säntis Delicatessenistä pari tuubia pakollista Kallen mätitahnaa ja purkki Abban silliä. Siinä samalla huomasin mukavan yllätyksen. Suomalaisia Vaasan hapankorppuja. Täällä ne on vain Finn Crispin tuotemerkin alla. Kyseessä kuitenkin täysin sama tuote. Vain eri paketti. Hapankorppuja on jo testattu ja hyviksi havaittu.Illaksi oli ohjelmassa meidän tiimin Portugalin vahvistuksen Janinen läksiäiset. Hänellä tulee vuosi täyteen täällä Manilassa ensi viikolla, jonka jälkeen hän palaa takaisin Lissabonin toimistolle. Hänelle ei ollut kerrottu mitään, että illalla on bileet. Paikaksi oli sovittu Taguig Cityn Fort Bonifaciossa sijaitseva Bugsy´s -niminen ravitsemusliike. Janine tuli sinne kaverin kans iltaa viettämään, kunnes meitä yhtäkkiä pölähti 20 henkeä kulman takaa esiin. Leveä hymy levisi heti tuttuun tyyliin.Paolo ja Jude messissä mukana.Lähi päivinä tullut seurattua vierestä paikallisen työnhakuprosessia. Suomalaisen hakiessa töitä Suomesta työhaastattelutilanteessa yleensä riittää, kun on näyttää ansioluettelo, korkein koulutodistus ja tyyliin pari viimeisintä työtodistusta. Yritys voi sitten tarvittaessa tehdä turvaselvityksen poliisilta, jos tehtävänkuva sitä edellyttää. Käytännössä hakijalla pitää olla siis vain pari-kolme eri lappua mukana.

Toisin on Filippiineillä. Täällä, kun on käynyt ensin työhaastettelussa, siellä todettu sopivaksi henkilöksi töihin, niin sitten saadaan vaatimuslista, mitä kaikkia papereita pitää hommata. Kyseisessä tapauksessa ei ollut pari-kolme eri paperia. Ei myöskään neljä-viisi, kuusi-seitsemän tai edes kahdeksan-yhdeksän eri paperia. Niitä oli 17!! Kyseessä ei ole mikään avaruussukkulan pilotin paikka tai vaikkapa valtion virkamiehen tehtävä, vaan ihan tavallinen ammatti. Hakijan pitää itse hommata etukäteen lääkärintodistusta, valokuvia, turvallisuusselvityksiä kahdesta eri paikasta, kaupungintalolta jotain, jne jne. Osa nuista on vielä sellaisia papereita, että ne pitää käydä yhtenä päivänä anomassa ja hakea muutaman päivän päästä. Tosi hidasta touhua ja melkoista pompotusta!

Viime viikonloppuna tuli kävästyä Makatin puolella syömässä Greenbelt 3:ssa sijaitsevassa intialaisessa Bollywoodissa.Intialaista sapuskaa kaipaa aina välillä ja hyvää se oli tälläkin kerralla. Kyseinen paikka on ostoskeskuksen kolmannessa kerroksessa.

Tulin nyt Filippiineille maaliskuun 5. päivä, joten tänään tuli 5kk maassa täyteen. Äkkiä se aika menee.

Terveisin Manilasta,
Mika