maanantai 28. kesäkuuta 2010

Sukellusta ja futiksen MM-kisoja

Aika on mennyt edelleen lepposissa merkeissa taalla Puerto Princesassa. Hotellia tuli jatkettua juuri parilla viikolla ja sain nyt -10% perushinnasta pois. Mopo on ollut nyt viikon vuokralla ja jatkoin sita toisella viikkolla. Siina lahti myos sama kymmenen pinnaa hinnasta pois. Iltaisin on tullut katseltua futista ja mikapa niita on ollut katsellessa hotellin ulkoilmabaarissa isolta screenilta, kun lampoa riittaa. Juttelin joku paiva sitten taalla jo vuosia asuneiden aussin ja englantilaisen kans ja kysasin, etta paljon taalla on lampotila kaikkein kylmimmillaan. Ukot siina vahan aikaa miettivat ja toinen sanoi, etta kaikkein kylmin lampotila mita han on nahnyt taalla koskaan on ollut joskus yolla +24C. "Ei taalla ole kylmaa ikina". Miettikaapa hetki sita, kun menetta illalla nukkumaan.

Tanaan tuli kaytya vaihteeksi vahan sukeltamassa. Talla kertaa meita oli tutun sukellusoppaan Danin lisaksi aikasemminkin sukelluskaverina ollut englantainen Malcolm, tanskalainen Col ja mina. Ensimmaisena kohteena oli Pete's Reef. Sukelluksen maksimisyvyys oli talla kertaa 24,1m sukellusajan ollessa 43min. Meriveden lampotila oli tanaan +29C.

Ensimmaisen sukelluksen parasta antia oli kunnon parvi barracudia. Tassa parven karki on parhaimmillaan kiertymassa meidan ymparille.Yhden poytakorallin alla lymyily tallainen iso pallokala.Toisena kohteena oli Crossing. Siella sukelluksen maksimisyvyys oli 21m sukellusajan ollessa 50min. Lampotila oli astetta pienempi kuin ensimmaisessa paikassa. Siella parasta antia oli tallainen iso rausku (Jenkins Stingray). Kuten kuvasta nakyy, niin nakyvyys ei ollut mikaan kristallinkirkas, mutta ihan ok kuitenkin.Talla hetkella pienena ja vahan isompanakin murheena on oman tietokoneen virtalahde. Se kun ei jostain syysta puske virtaa koneeseen, eika akkuun ollenkaan. Toisin sanoen, kun akku on talla hetkella tyhja, niin konetta ei voi kayttaa ollenkaan. Runoilin aiheesta juuri sahkopostia Power Mac Centeriin Manilaan, etta paljonko maksais uusi virtalahde tanne Puerto Princesaaan toimitettuna. Vastausta siihen kiivaasti odotellessa.

Puerto Princesasta,
Mika

torstai 24. kesäkuuta 2010

Sukellusta ja grillibileet rannalla

Maanantaina piti käydä hoitamassa passiasiat kuntoon ja suuntana oli immigrationin toimisto. Seuraava päivä tiistai olisi ollut viimeinen sallittu maassaolopäivä, joten täytyi käydä hakemassa uusi leima passiin. Siispä ensin immigrationin alakerrassa olevaan matkatoimistoon, jossa ensin otettiin kopiot passin tietosivusta ja viimeisestä maahantuloleimasta Filippiineille. Sen jälkeen varsinaiseen immigrationin toimistoon, jossa täytettiin ensin kaavake, sen jälkeen tarkastettiin koneelta, että en ole mikään suurempi kriminaali ja sen jälkeen uusi leima passiin. Uusi leima on voimassa 30.7.2010 asti. Hintaa leimalle 3030PHP/54,10€.

Immigrationista menin suoraan mopovuokraamoon, jonne olin tekstannu edellisenä päivänä sunnuntaina, että haluaisin sieltä Hondan XRM125 viikoksi alle. Kirjoitetiin paperit ja sama uudenkarhea Honda alle kuin viimeksikkin. Hinnaksi sovittiin 400PHP/7,14€/vrk. Kysyin hintaan myös vähän alennusta, kun otin suoraan viikoksi. Se asia jäi kuitenkin auki, kun ei saatu paikan pomoa kiinni, mutta toimiston tyttö lupasi selvittää asian.

Yks ilta kävelin hotellin uimaaltaan vierestä, niin siellä oli paikallinen uimari iltauinnilla. Uintityylistä oli helppo nähdä, että uimari ei ollut ekaa kertaa vedessä. Sen verran oli uintityyli puhdasta sammakkoa.Eilen keskiviikkona oli kohtuu vilkas päivä. Herätys aamulla 6:40 ja sen jälkeen 7:30 sukeltamaan. Sukeltamassa meitä oli tällä kerralla tutun sukellusoppaan ja -kouluttajan Romelin lisäksi jatkokurssin viimistä päivää suoraittava sveitsiläinen Andy, austraalialainen Duk ja minä. Ensimmäisenä kohteena meillä oli Pete's Reef. Sukelluksen maksimisyvyys oli 27,1m sukellusajan ollessa kohtuu lyhyt 38min. Syynä siihen oli lähinnä 19,8m keskisyvyys. Meriveden lämpötila oli täällä kaikkein kylmin, mitä mulla on jäänyt koskaan tietokoneeseen täällä Puerto Princesassa, +26C. Viileitä harppauskerroksia näkyi ja tuntui sukelluksen aikana useampia. Näkyvyys tällä ensimäisellä sukelluksella oli tosi hyvä.

Sukelluksen alussa meitä kävi tervehtimässä kohtuu pieni kilpikonna. Sillä tosin näytti olevan kohtuu kiire ja kovin lähelle sitä ei päässyt. Kun sitä yritti vähänkin lähestyä, niin kaveri lisäsi samaa tahtia vetoja eturäpylöihin. Yhden kuvan sain siitä kuitenki napattua kohtuu läheltä.Yhdessä luolassa nähtiin pari pientä valkopilkkoriuttahaita. Myöhemmin toisaalla oli toinen luola ja siellä lymyily kolme samanlaista riuttahaita. Kaksi isompaa makasi luolan perällä osittain piilossa ja niiden päitä ei näkynyt ollenkaan. Pienin, noin metrinen poikanen, uiskenteli luolaa ristiin rastiin. Odotin, että se kävi ensin kääntymässä luolan perällä ja sen jälkeen tuli takaisin kääntymään ihan minun vieressä ja Räps!Toisen sukelluksen kohteena oli Galo's Wall. Sukelluksen keskisyvyys oli huomattavasti matalampi ja niinpä minä ja Romel oltiin pinnan alla vähän reilu tunti muiden mennessä pinnalle jo varttia aikasemmin. Sukelluksen maksimisyvyys oli 23,4m ja sukellusaika 65min. Tämä paikka sijaitsi jonku matkan päässä edellisestä ja täällä tietokoneeseen meriveden lämmöstä jäi +30C. Näkyvyys täällä ei ollut ihan niin hyvä, kuin ensimmäisessä paikassa, mutta ihan "ok" kuitenkin.

Tämä mureena oli valmiina nappaamaan saalista omasta kivenkolosta.Sukelluksien jälkeen veneellä takaisin samalle Pristine Beachille, josta lähdettiinkin. Aamulla lähdettäessä merelle noin 8 paikkeilla oli nousuvesi ja rannan hietikkoa ei näkynyt kovinkaan paljoa. Takaisin tullessa viisi tuntia myöhemmin noin 13 paikkailla laskuvesi oli lähes alimmillaan ja hiekkaranta oli suurentunut kummasti.

Sukelluksien hinnasta sen verran täällä Puerto Princesassa, että kahden sukelluksen reissu maksaa 2700-3300PHP/48,20-58,93€. Hinta riippuu kuinka kauas veneellä mennään ja kuinka monta sukeltajaa on mukana. Eilinen keikka oli 3000PHP/53,57€.

Hotellille tultua hieman lepoa ja sitten oli tiedossa päivän toinen meno. Mukava sellainen sekin. Nimittäin grillibileet rannalla muutaman paikallisen kaverin kans. Siispä ensin Puerto Princesan suurimpaan kauppaan NCCC:hen ja sieltä ostamaan vähän grillattavaa ja juotavaa. Sen jälkeen mopon nokka kohtu BM Beachiä. Siellä grilli tulille ja voi veljet, olipas hyvää. Mausteista makkaraa, possua ja kanaa.Juomapuolesta menossa oli mukana Coca-Cola, Sprite ja tietenkin paikallinen tumma rommi Tanduay.Paikalle meitä tuli yhteensä kymmenen henkeä ja kaikki sai jotain purtavaa ja juotavaa. Jälkimmäistä jouduttiin hakeen välillä lähikioskista lisää. Siinäpä se iltapäivä ja ilta hurahtikin. Kämpille tullessa oli aikasta väsynyttä kaveria ja ei tarvinnut paljoa houkutella unta.

Hauskaa Juhannusta kaikille blogin lukijoille ja tutuille!!

Juhannusterveisin Puerto Princesasta,
Mika

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Takaisin Puerto Princesaan

Päivät Roxaksessa meni rauhallisissa merkeissä kuten aikaisemminkin. Mopoilua, tuttuja, illanviettoja, jne. Kerroin aikasemmin, että kaveri toi Haaparannalta muutaman pussin Turkinpippureita. Ajatus oli alunperikin, että sitä tullaan nauttimaan sekä suoraan pussista suuhun, mutta myös tekemällä siitä salmiakkivodkaa. Näin teinkin parina iltana ja sitä piti toki tarjoilla muutamille tutuille Roxaksessa. Kun pelkkä tavallinen Turkinpippuri jo sinällään on erittäin vaikea ja voimakas maku paikallisille, niin voitta vain kuvitella miltä sen on sekoitettuna 40% vodkaan. Salmikki on käytännössä kaikille paikallisille täysin uusi makuelämys. Sitä se on myös juomana. Kommentit oli aikasta hauskoja. "Wuaaaah, what a f*ck!", "What the h*ll is this?" ja sitä rataa. Ja mulla oli hauskaa.

Rusilla tuli pörrättyä ympäri Roxasta ja sen kyliä kolme päivää. Toisena päivänä joutu tekeen myös varikkopysähdyksen. Ajaessa hiekkatieta alkoi tuntuun, että eturengas on lähes tyhjä. Pysähdyin kokeileen ja eipä siellä sorminkaan rengasta painaen kovin paljon ollut ilmaa. Siispä suoraan takaisin asvalttitielle ja etsimään rengaspajaa. Sellainen löytyikin välittömästi ja kerroin ongelmasta. Jannu laittoi pyörän välittömästi keskituelle ja saman tien irroittaan päälykumia. Sen jälkeen sisusgymmi pois ja vesitesti, että kupliiko. Ei kuplinut ja venttiilikin vaikutti pitävän. Siispä rengas takaisin ja ilmaa täyteen. Ei pihinää ja eturengas oli kova, kuten pitääkin. Kysyin mekaanikolta, että mitä renkaantestaus maksaa. Aikaa tähän meni ehkä jotain 10min. Hintaa tuli 20PHP. Se tekee nykyisellä noin 56 eurokurssilla mukavan kohtuulliset 36 senttiä. Sen jälkeen olikin taas mukava puksutella meneen pitkin asvalttia ja pienempiä teitä.Päivien aikana tuli törmättyä taas monenlaisiin eläimiin. Erilaisia lentäviä herhiläisia ja sarvijaakkoja täällä on paljon. Samoin erilaisia hämähäkkejä. Tämä ei ollu onneksi tällä kertaa minun huoneessa ja tällä kertaa hämiksellä on saaliinakin jokin pienempi ötökkä.Erilaisia liskoja näkyy myös aina silloin tällöin. Ihan pienistä seinillä olevista gekoista isompiin. Suurimpia ovat tyypillisesti monitoriliskot. Tänään viimeksi oli maantiellä yksi vajaa metrinen lisko, joka juuri ehti auton alta pois. Carabaota eli vesipuhveleita Roxaksen alueella ja sen ympäristössä on tosi paljon. Suurimmat niistä on melkoisen kokoisia maatalouskoneita.Tänään sunnuntaina tulin takaisin tänne Puerto Princesaan. Reilu parin tunnin matka minibussilla maksoi 150PHP/2,68€. Puertossa majoituin tuttuun Moana Resorttiin, johon tällä kertaa jopa soitin pari päivää aikasemmin ja varasin huoneen viikoksi. Näin aluksi.

Kirjoitin toukokuun 1. päivä jutun "Viimeinkin - Valashai". Mulla ei ollut silloin kameraa käytössä ja sen vuoksi ei ollut myös laittaa kuvia jätistä. Sain kuitenkin vasta pari kuvaa sähköpostiin samalla reissulla olleelta itävaltalaiselta Robertilta. Muokkasin kuvia vähän ja tässä olis toinen kuvista näytille. Päivän valashait oli siis jotain noin 6m pituisia. Kuvasta pystyy myös vähän hahmottamaan ihmisen kokoa valashaihin verrattuna.Kuulin täällä Puertossa, että seuraavan täydenkuun aikaan toukokuussa valashaita ei ollut näkynyt missään, vaan ne olivat kadonneet johonkin täysin. Seuraava täysikuu on viikon päästä 26. kesäkuuta. Jos niitä ilmaantuu lähivesille, niin voipa olla, että joutuu lähteen käymään uudestaan vähän snorklailemassa ja tällä kertaa oma kameraboxi mukana.

Puerto Princesasta Palawanilta,
Mika

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Rusille kyytiä Roxaksessa

Lauantaina tulin Puerto Princesasta tänne Roxaksen pikkukaupunkiin. Kyytinä käytin minibussia, joka tällä kertaa lähti vain reilun tunnin odotuksen jälkeen. Tunnin odotus ei tunnu yhtään missään. Käsittämätöntä, kuinka paljon tommosiin pieniin minibusseihin otetaan porukkaa. Tällä kertaa Nissan Urvanissa oli kuskin lisäksi 19 henkeä. Siis 20 yhteensä. Vaikka matkustajista kaksi oli syli-ikäisiä, niin se on silti vähintäänkin riittävästi. Roxaksessa majoituin tuttuun Rover's Pension Houseen, jossa yön hinta parhaassa huoneessa kaapeli-tv:llä ja ilmastoinnilla varustettuna on 975PHP/17,40€.

Muutamia tilannekuvia menneiltä päiviltä. Olin kävelemässä poliisiaseman ohi, kun poliisit oli rakennuksen edessä päiväjumpalla. Ulos pihalle oli tuotu tv ja siinä pyöri jokin poliisien treenivideo, jonka mukaan poliisit teki liikkeitä. Aloin ottamaan kuvaa, niin yksi tuttu poliisi, eturivissä toinen vasemmalta Mr Bong, sattui huomaamaan minut ja moikkas, että tule ottamaan kuvaa täältä edestä. Pakkohan se oli totella, kun poliisi käski.Täällä on koululaisilla kesäloma täysin eri aikaan kuin Suomessa. 2kk kesäloma on vuoden kuumimpaan aikaan ja se loppui juuri. Eilen tiistaina oli ensimmäinen koulupäivä ja tässä on jokin puhe menossa juuri ennen, kun kaikki pääsivät kotiin. Kuten kuvasta näkyy, niin Filippiineillä käytetään koulupukua. Tytöillä hame ja pojilla tummat housut ja kaikilla valkoinen paita.Kävelin rannan tuntumassa kuvailemassa, niin siihen tuli pikkulapsia taas huutamaan. "Take photo, take photo…". Yks pikkupoika tuli hetken päästä sylissään tällaisen lintu, joka oli ilmeisesti heidän lemmikki. Lintu yritti räpytellä välillä siipiä, mutta lentämään se ei jostain syystä pystynyt. Toisessa jalassa linnulla näkyi ainakin olevan jotain ongelmaa.Otsikon Rusista, niin kyseessä ei tietenkään ole Alpo. Muistelin, että tutuksi tullut uimarannan omistaja Mary Ann ja miehensä Chris ovat jo varmaan menneet takaisin Eurooppaan. Päätin kuitenkin mennä käymään heidän perheen omistamassaan nettikahvilassa kysymässä saisiko heiltä taas mopoa vuokralle. Siellä selvisi Mary Annin siskolta, että he ovat palannet jo takaisin Sveitsiin ja Belgiaan. Kysyin mopoa, niin sanottiin, että mopo on tällä hetkellä Puerto Princesassa. Sitten Mary Annin sisko sanoi, että hänellä on kyllä oma uusi mopo ja voi vuokrata sitä, jos vain huolin sen vuokralle. Minä siihen, että huolin toki, jos vain saa. Hinta sopivat 200PHP/3,5€/vrk. Mopo ei ollutkaan mikään perinteisistä japanilaisista merkeistä, vaan kyseessä on Kiinalaisvalmisteinen Honda-kopio. Merkki on ytimekkäästi Rusi. Sain mopon siis tänään liikenteeseen ja sillä oli vasta noin 560km ajettu. Sillä nyt tullut pörrättyä muutama kymmenen kilsaa pikku pyöritystä ja ihan ok vaikuttaa toimivan kuten uuden toki pitääkin. Tosin, varsinkin vaihteista ja muutamista pikku jutuista huomaa ajossa hyvin, että kyseessä ei ole mikään aito Honda. Laatuero on sen verran suuri. Äänenvaimennin mopossa on mallia erittäin avara, joten melkoinen pörinä kuuluu ajaessa. Rusin merkinnät pöntössä kuitenkin on.Ajelin mopolla välillä ihan korpimaisemissa pikku hiekkateitä ja toisaalla tuli mentyä metsäpoluille. Maisemat oli kuitenkin hienot. Tässä tauko paikalla jollain polulla. Polun varteen oli kyhätty tällainen katos.Ihan Roxaksen keskustan tuntumassa päätien alitse menee pieni joki. Kerroin aikasemmin Brunein kirjoituksessa, että vesitaksi meni paikoin todella kapeita ja mutkaisia jokia pitkin. Tässä kuvassa on hyvin paljon samaa, mitä oli myös Brunein jokimaisemat. Kuvassa näkyy joenreunassa myös samaa "kaislapalmua", jota tarkoitin Brunein jutussa.Vähän erilaista jokimaisemaa Suomen jokiin verrattuna.

Roxaksesta Palawanilta,
Mika

perjantai 11. kesäkuuta 2010

Sukelluspäivä Palawanilla

Tänään oli ensimmäinen sukelluspäivä Sipadanin jälkeen, jossa tuli pulikoitua kuukausi sitten 13.5. Sukeltamaan meitä lähti tutun sukellusoppaan Romelin lisäksi englantilainen Malcolm ja minä. Ensimmäisenä kohteena täällä Puerto Princesan edustalla oli paikka nimeltään Broken River. Sukelluksella nähtiin mm. pari kilpikonnaa. Tällä kertaa ei vain päästy riittävän lähellä kilppareita ja jäi kuvat ottamatta. Valkopilkkoriuttahaikin vilahti jossain Romelin nähdessä sen, mutta itellä jäi hait tänään näkemättä. Sukelluksen maksimisyvyys oli 28,9m ja sukellusaika 45min meriveden lämpötilan ollessa +28C. Näkyvyys tänään oli oikein hyvä.

Iso kirkkaankeltainen merietana.Kohtuu iso "korallipuu". Vinkkasin Romelille, että menehän viereen, niin pystyy hahmottaan korallin todellista kokoa. Melkoinen viuhka!Sukelluksen jälkeen ajettiin vähän lähemmäs rantaa pitämään tunnin taukoa pienen joenuoman kohdalle. Paikassa oli vettä noin pari metriä ja sillä kohdalla kasvoi pohjassa tosi paljon meriheinää ja -kaislaa. Romel huomasi yhtäkkiä, että vedessä ihan veneen vieressä oli jokin käärme. Kärmes ei kuitenkaan ollut mikään tavallinen mustavalkoraitainen merikäärme, jollaisia ne ovat käytännössä aina täällä meressä ja muuallakin Aasiassa. Romel ihmetteli myös, että hän ei ole koskaan nähnyt tuollaista ja on sukeltanut näissä vesissä vuodesta 97 lähtien. Merikäärmeillä on tyypillisesti litteä pyrstö helpottamaan uintia, mutta tällä oli samanlainen pyöreä kuin maakäärmeilläkin. Samoin kooltaan käärme oli selkeästi sekä pidempi, että paksumpi kuin yllä mainittu raidallinen merikäärme. Uteliaisuus oli kuitenki liian kova ja hyppäsin veteen kameran kans jannujen jäädessä veneeseen. Kovin lähelle ei kuitenkaan uskaltanut mennä, kun ei ollut mitään hajua, että miten ko. käärme käyttäytyy. Raidallisia merikäärmeitä voi mennä hyvinkin lähelle. Kannattee kuitenkin aina muistaa, että niiden myrkky on paljon voimakkaampaa kuin esimerkiksi kuningascobralla, joka lukeutuu maakäärmeiden myrkyllisimpiin. Järjen käyttö siis sallittu myös pienten merikäärmeiden lähellä! Kuningascobrista tuskin tarvii ketään varoitella.

Käärme oli lähellä pohjaa kaisloihin kietoutuneena ja liikuskeli siellä. Olin hieman viistoon käärmeen päällä, kun käärme lähti yhtäkki tuleen suoraan ylöspäin. Joutu ottaan kohtuu rivakat vedot käsillä taaksepäin, vaikka en suoraan sen linjalla ollutkaan. Käärme kävi pinnalla hengittämässä pikaisesti, jonka jälkeen painui takaisin samaan paikkaan pohjaan. Kovin hyvää kuvaa en saanut siitä, mutta tässä jonkulainen. Tällä on myös raitoja, mutta ne ei näyttäis menevän samalla tavalla ympäri kuin raidallisella merikäärmeellä, vaan ovat enemmän poikittaisjuovia. Väriltään käärmeessä on jotain ruskean sävyjä.Yritin vähän googlailla, mutta mitään tarkkaa lajia en sille löytänyt. Kun käytti hakusanana "mangrove snake philippines", niin sillä tuli vähän tuon näköisiä kärmeksiä. Voi siis hyvinkin olla joku mangrovekäärmeisiin kuuluva laji. Jos joku tietää tarkemman lajin, niin saa kertoa.

Toisena sukelluspaikkana oli Crossing. Siellä näkyi mm. iso seepia, tuhansien pienien raidallisten kissakalojen ja vähän isompien punahammassäppikalojen (redtoothed triggerfish) parvi. Varsinkin jälkimmäisiä olen nähnyt aikasemmin vain yksikseen tai korkeintaan pareittain. En tiedä oliko nyt jotkut punahammassäppikalojen kokoontumisajot vai mitkä parittelukinkerit oli, mutta paljon niitä oli. Sukelluksen maksimisyvyys oli 19,2m ja sukellusaika 58min. Tässä paikassa tietokone näytti veden lämpötilaksi astetta enemmän eli +29C.

Tuhansien parvi pieniä raidallisia kissakaloja.Hieno merietana.Kattelin sukelluslogia ja tänään viimeinen sukellus oli tämän reissun 41 sukellus. Niistä 5 sukellettu Thaimaassa, 10 Malesiassa ja loput 26 täällä Filippiineillä eri paikoissa. Sukellusten kokonaismäärä näyttää nyt lukemaa 158.

Dyykkiterveisin,
Mika

torstai 10. kesäkuuta 2010

Mopoillen Puerto Princesassa

Päivät täällä Puerto Princesassa ovat menneet hyvin rauhallisesti ja rennoissa merkeissä. Kaupunki on jo sen verran tuttu, että mihinkään kovin uuteen ja ihmeelliseen täällä ei enää kaupunkialueella kovin helpolla törmää. Tuli vuokrattua taas mopo alle, joten pääsee näppärästi liikkumaan miten haluaa ja muutenki kurvaileen ihan vain ajamisen ilosta. Mopon vuokrasin tutusta paikaa hintaan 400PHP/vrk.

Olen aikasemminkin kertonut, että täällä on vartijoita käytännössä joka liikkeessä, jossa liikkuu enemmän kuin peso päivässä. Siltä se ainakin vaikuttaa. Suomalaisiin vartijoihin verrattuna niillä on myös mukana muutakin kättä pidempää kuin pamppu tai pippurisuihke. Revolveri on todella yleinen ja esimerkiksi pankkien edessä olevilla vartijoilla näkyy lähes aina tälläinen pistooliperällä varustettu pumppuhaulikko. Tämä kaveri oli kaupungin pääkadulla kioskilla. "Otetaan yks mangoshake ja sitten laatikollinen 12:n kaliiberin magnumeita..."Tuli pyörähdettyä lähellä olevalla Pristine Beachillä. Tällä kertaa oli laskuvesi ja mangrovepuiden juuret oli hyvin näköisällä.Eilen tuli käytyä ajelemassa kaupungin kupeessa olevalla Bakershillillä. Olen käyny siellä kerran aikasemmin, kun olin ekaa kertaa täällä Puerto Princesassa maaliskuussa 2009. Silloin paikka ei mitenkään erityisesti säväyttänyt. Paikassa on tosi hienosti tehty puutarha, jota kehitetään koko ajan ja se on muuttunut vuodessa paljon ja parempaan suuntaan.Paikassa on jonku verran erilaisia papukaijoja häkeissä. Yhdessä isossa häkissä on myös muutama riikinkukko. Yhden kyltin mukaan siellä on ainakin ollut strutseja, mutta niitä ei näkynyt missään.Paikassa on paljon hienoja pikku ysityiskohtia ja kotipuutarhurit olis varmasti ihan nuudeleina paikassa käydessään.Huomenna perjantaina olis tarkoitus heittää sukelluskamat heti aamusta selkään ja lähteä tutkimaan, että minkälaisia vetenalaisia vehkeitä ja muita kulkijoita lähivesissä näkyy tällä kertaa.

Puerto Princesasta,
Mika

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Angeles City - Puerto Princesa

Eilen sunnuntaina vaihtui taas paikkakunta viiden Angeles Cityssä vietetyn yön jälkeen. Kaverit lähti Sabang Beachille Mindoroon ja minä Palawanille Puerto Princesaan. Pojat lähti hotellilta rielu tunti aikasemmin, kun niiden piti siirtyä pidempi matka maitse ja loppu matka noin 1,5 tuntia veneellä. Checkkasin 9:30 hotellista ulos, jonka jälkeen traikkitaksilla Daun bussiasemalle. Sieltä bussi lähti sopivasti pienen odotuksen jälkeen Manilaan. Parin tunnin bussimatka Angelesista Manilaan Pasayn asemalle maksoi 132PHP/2,35€. Sieltä taksi alla ja suunnaksi Manilan lentoaseman terminaali 2, josta kaikki Philippine Airlinesin lennot lähtee. Hinnaksi sovittiin 350PHP/6,25€. En jaksanu alkaa tinkaamaan. Lentokentälle tulin jo turhankin aikaisin noin 12:15, kun lento lähti vasta 16:05.

Checkkasin heti lennolle. Huomasin, että siellä oli ennen turvatarkastusta pari naista ja ne syynäsivät matkustajien kasimatkatavaroiden painoja. Sanoin jo check-inissä, että mulla on laukussa tietokone ja isokamera ja se painaa yli sallitun 7kg. Noh, se punnittiin ja painoa oli lähes 15kg eli tuplat. Virkailija siihen selittämään, että saa olla vain 7kg. Kerroin tietäväni asian, mutta tietokonetta ja kameraa ei voi laittaa laukkuun. Noh, sitten kone, kamera, ylimääräinen objektiiivi pois ja laukun paino oli sen jälkeen 9kg. Se oli kuulemma ok. Siispä kamat takaisin laukkuun, maksamaan terminaalimaksu 200PHP/3,5€ ja sen jälkeen yllättäin juuri nämä äskein mainitsemat virkailijat halusivat punnita minun laukun. Kerroin siinä samalla punnituksen aikana, että asiaa jo selvitettiin check-inissä. Virkailija siihen, että saa olla vain 7kg ja sulla tuplat ja pitää käydä uudestaan check-inissä. Kerroin siihen uudestaan, että kuten sanoin, niin asia on jo selvittetty ja kuten näkyy lapusta, niin laukku painaa 9kg ilman tietokonetta ja kameraa. Noh, sen jälkeen tämäkin hyväksyi asian ja turvatarkastukseen ja odotuspuolelle. Siellä "kuumakoira" kiduksiin aamupalaksi. Alueella oli muutama työpiste kannettaville, mutta eihän siellä tietenkään ilmainen netti toiminut, kuten olisi pitänyt. Ei yllättänyt. Siinä sitten ajankuluksi editoin vähän kuvia koneella ja kuuntelin musiikkia luurit päässä. Aika meni yllättävänkin nopeasti ja viimein pääsi koneeseen.

Koneena oli Philippine Airlinesin Airbus A330-300. Lentomatka meni nopeasti lähes saman ikäisen vieressä olleen merimiehen kans jutellessa niitä näitä. Vähän ennen Puerto Princesaa on hieno saari ja luxus resort nimeltään Dos Palmas. Ei ole tullut käytyä tuolla, mutta vois joskus pyörähtää.Puerto Princesaan laskeuduttiin ajallaan vähän jälkeen viiden. Tämä oli samalla reissun 20. lento tähän mennessä. Lentokentältä otin traikkitaksin alle ja suoraan tuttuun Moana Resorttiin kysymään huonetta. Huone löytyi ilmastoinnilla, mutta siitä puuttui tv, jonka halusin. Sanottiin, että voisin vaihtaa huomenna toiseen huoneeseen, jossa olisi myös tv. Otin siis huoneen alle. Ilta meni hyvin rauhallisissa merkeissä. Söin hotellin ulkoilmabaarissa pitzan olusella ja otin siihen vielä punkkulasin päälle. Kello ei ollu kuin 20:30, mutta alkoi väsyttään aivan älyttömästi. Menin huoneeseen makoileen ja laitoin kännykän herättään tunnin päästä, että ei mene yöhön asti. Kun lopulta heräsin, niin kello oli 23:30. Tuli siis otettua kolmen tunnin iltaunet. Jep jep. Siispä istumaan koneen ääreen muutamaksi tunniksi ja sitten varsinaisille yöunille.

Tämä päivä on tullut otettua ihan rennosti. Kävin testaamassa viime kerralla kuulemaani yhden hotellin ravintolaa, jossa saa myös sushia. Oli vain pieni pettymys, kun lohta ei ollutkaan sushilistalla. Siispä tilasin tonnikala- ja rapusushia ja mausteista tonnikalamakia. Hyvää oli nekin. Syönnin päälle kävelemässä torin kautta ja kiloa mangoa mukaan ja hotellille päiväunille.

Raskasta tämä reissaaminen! :)

Puerto Princesasta Palawanilta,
Mika

lauantai 5. kesäkuuta 2010

Angeles Cityn humussa

Päivät Angeles Cityssä on menneet kavereitten kans rennoissa merkeissä. Päivisin on tullut käytyä lähellä olevassa SM Mall -kauppakeskuksessa syömässä, ostoksilla ja onpa siellä tullut käytyä katsomassa pari leffaakin tässä muutaman päivän aikana. Ensimmäinen leffa oli Prince of Persia ja toisena oli kolmiuloitesesti tehty piirretty Shrek. Hyvin oli tehty molemmat leffat, mutta ensimmäinen ei muuten vain jaksanu kiinnostaa kovin paljoa. Shrek sen sijaan oli erittäin hienosti animoitu ja 3D toimi taas loistavasti. Shrek katsottiin erikoislasit päässä.

Hotellilla on kohtuu kokoinen uima-allas ja siellä on tullut käytyä polskimassa ja rentoutumassa.Toki kun Angeles Cityssä ollaan, niin yöelämään on tullut käytyä taas tutustumassa useampaan otteeseen. Nyt kun ei ole huippusesonki, niin turisteja ei ole ollu kovin paljon. Se on puhtaasti vain hyvä asia.

Laitetaan tähän loppuun vielä pari videopätkää Borneon sukelluksilta, jotka olen laittanu Youtubeen näkyville.

* Sukellusta kilpikonnan kans Mabulilla.
* Sukellusta hain kans Sipadanilla.

Ei siis mitään kovin erikoista tänne. Rentoa oleskelua ja hauskanpitoa kavereitten kans.

Angeles Citystä,
Mika

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Kota Kinabalu - Angeles City

Alkuun vähän ruoka-asiaa. Törmäsin Brunein puolella luonnonpuistoreissulla erittäin simppeliin ja hyvään ruokaan, kun käytiin oppaan kans Bangarissa aamiaisella. Paikalliset syövät sitä aamiaiseksi, lounaaksi, alkupalaksi, pääruuan lisänä, ihan miten vain. Kyseessä on ns. roti telur. Ruoka muistuttaa lähinnä oikein ohutta pannukakun ja munakkaan sekoitusta. Ensin kokki pyörittelee taikinan ilmassa millin ohueksi, laajaksi, ympyrämäiseksi levyksi. Sen jälkeen se laitetaan pöydälle ja keskelle kaadetaan kulhosta sekoitettua raakaa kananmunaa. Tämän jälkeen taikinaa nostellaan neljältä reunalta keskustaan päin, että siitä tulee neliskanttinen ja kooltaan sellainen, että se mahtuu lautaselle. Sen jälkeen se vain paistetaan. Paistamisen jälkeen se onkin valmis ja se tarjoillaan aina currykastikkeen kans. Sitten otetaan vain rotia ja dipataan sitä currykastikkeessa ja ääntä kohti. Oikein hyvää! Eka kerran jälkeen tullutkin syötyä roti teluria aina silloin tällöin.Yksi ruoka mitä Suomesta aina välillä kaipaa on suolalohi/graavilohi. Siihen on onneksi lääke. Monista suuremmista kaupungeista löytyy japanilaisia sushiravintoloita ja niissä on aina tarjolla myös lohisushia. Täällä Kota Kinabalussa lähellä hotellia on yksi sushiravintola, jossa valmiiksi tehdyt pienet sushiannokset menee ympäri ravintolaa kulkevalla hihnalla eri värisissä lautasissa. Jokainen eri väri tarkoittaa eri hintaa ja värikoodien hinnat näkyy joka pöydässä. Asiakas voi ottaa hihnalta mitä haluaa tarvitsematta siihen tarjoilijaa ollenkaan. Kun syönnit on syöty, niin kysytään tarjoilijalta laskua ja tarjoilija tarkastaa minkä verran on eri väriä lautasia pöydässä ja lasku muodostuu suoraan niistä. Täällä Malesiassa tosin hyvin monissa ravintoloissa hintoihin ei kuulu veroa (5%) ja tarjoilulisää (10%), joten ne lisätään aina loppulaskuun. Tippiä ei jätetä.Eilen tiistaina oli vuorossa lento Kota Kinabalusta Angeles Cityyn Filippiineille. Air Asian kone lähti hyvin ajallaan 13:40 ja tuli perille Clarkin kentälle vähän etuajassa noin 15:20. Kuva otettu juuri ennen lasketumista Clarkiin Mt. Arayatin näkyessä taustalla.Kun olin saanut laukut, niin terminaalista ulos ja ensin jeepneyllä noin 10km pätkä lähemmäs keskustaa ja loppumatka traikkitaksilla Premiere Hotellille. Pari kaveria Haaparannalta oli tullut vähän aikasemmin samana päivänä samaan hotelliin. Tällä kertaa huone jo odottikin, kun kaveri oli varannut valmiiksi meille kaikille kolmelle huoneet. Kaveri toi samalla Suomesta minun uuden luottokortin ja muutaman pussin salmiakkia, joten taas on perusasiat kunnossa.

Picasawebiin tehty muutamia uusia kuvagallerioita.

* Orankien kuntoutuskeskus Sepilokissa
* Nenäapinoiden suojelualue Labuk Bay'ssä
* Kinabatangan-jokiveneily
* Brunein pääkaupunki Bandar Seri Begawan
* Brunein vanhin ja suurin luonnonpuisto Ulu Temburong National Park

Kuvagallerioita tehdessä huomasi, että toukokuu Borneossa on ollut tosi vilkas kuukausi tapahtumien ja paikkojen suhteen. Kuvia toukokuussa on tullut otettua varmasti kaikkein eniten tähän mennessä koko reissun aikana. Kertonee vain, että Borneossa on paljon nähtävää ja hienoja paikkoja. Eläinmaailma ja luonto sademetsineen on tosi monipuolista ja lajirikasta. Samoin sukellukset Mabulin ja Sipadanin alueella ovat parasta a-ryhmää, mitä maailmasta löytyy. Minun ensimmäinen reissu Borneolle, mutta tuskin viimeinen. Jäi erittäin hyvät fiilikset!

Angeles Citystä Filippiineiltä,
Mika