Pikaisesti käymään viemässä kamat Peten tykö Mactanilla sijaitsevalle talolle ja sen jälkeen heti sukeltamaan, kuten oltiin suunniteltu. Petri toimii sukelluskouluttajana Mactanin alueella, joten meidän ei tarvinnut kysellä keltään, että mihin voisi mennä. Käytiin ensin tekemässä diili veneestä. Siitä tuli huutokauppa meidän eduksi ja saatiin iso bancavene sopivasti alle normihintojen. Sanottiin venejannuille, että tulevat hakeen meidät 15min päästä naapurista. Käytiin sillä välin vuokraamassa sukelluskamat mulle ja vastaavasti meille molemmille kolme pulloa sukelluksia varten. Pienen odottelun jälkeen vene tulikin hakeen meidät rannasta.
Sitten vain vesille. Peten kans sukellettiin viimeksi yhdessä viime vuonna mm. Palawanilla Puerto Princesassa ja Indonesiassa Komodolla. Hienoja muistoja nuilta sukelluksilta. Korkealla oli fiilikset nyttenkin.
Rannikolla sijaitsee useita hienoja hotelleja, kuten mm. Shangri-La ja Mövenpick.
Sukeltamassa käytiin lopulta kolmessa paikassa: Talima, Tambuli ja Dakit Dakit. Ensimmäisessä paikassa oli monenlaista fisua jyrkällä seinämällä ja hylyllä. Huomasin seinällä yhden seepian ja näytin Petelle. Sitten, että siellähän onkin kaksi. Ei, vaan kolme. Neljä! Enpä ole koskaan ennen nähny neljää seepiaa yhtä aikaa. Kun yritettiin mennä lähemmäs, niin seepiat päätti ottaa spurtin kohti syvyyksiä ja käännyttiin sitten jossain 27m paikkeilla takaisin ylöspäin.
Tambulin ehdoton kohokohta oli siellä ollut lentokoneen hylky. Tässä minä patsastelen koneen vieressä. Hylky on noin 23-24 metrissä. Meriveden lämpötila oli sukellustieskan mukaan 30 astetta, joten märkäpukua ei tarvinnu. Pelkästään shortsit ja hiaton oli riittävästi.
Kolmannessa paikassa Dakit Dakitissa lähdettiin etsimään siellä usein pyörivää isoa sardiiniparvea. Noin puolessa välissä sukellusta parvi löytyi. Parven koko oli todella massiivinen. Ehkä suurin kalaparvi mitä olen ikinä nähnyt. Useampi tuhat kalaa. Pete on kuvassa jossain parvan alla. Vain muutamia kuplia näkyy merkkinä koko miehestä kuvan yläreunassa. 
Reef Divessa lisää kuvia ja juttua sukelluksista.Kun sukellukset oli saatu tehtyä, niin niin takaisin Peten tykö ja varsinainen Juhannus saattoi alkaa. Siihen kuului tietysti hyvää ruokaa ja juomaa hyvässä seurassa ja paikalliseen tyyliin tietysti karaokea. Pedro näyttää esimerkkiä.
Mitä isommat edellä, niin sitä pienemmät perässä. Vai miten se meni…Sai Aikuinen nainen ja muut suomiklassikot uudet sovitukset.
Sunnuntaina tuli käytyä pyörähtämässä koko porukalla Cebun keskustassa. Tässä Fort San Pedron linnoituksen portti.
Ryhmäpotretti samasta paikasta teemalla minä ja muut tytöt.
Tässä muurin päältä maisemaa.
Samalla kierroksella käytiin myös Ayalan isolla ostarilla syömässä. Ostarin yksi hieno erikoisuus on iso puutarhamainen sisäpiha.
Olin viimeksi Cebussa reilu pari vuotta sitten. Silloin satuin löytään samalta ostarilta ihan suomityylin lakritsia italialaisomisteisesta viini- ja karkkikaupasta. Käytiin tsekkaamassa, että löydetäänkö kauppa ja mitä siellä on tarjolla. Löytyihän se ja valikoima oli vielä parempi kuin edellisella kerralla. Piti ostaa sitten vähän mustaa magiaa kotiinviemisiäkin.
Sunnuntaina olikin sitten vuorossa paluulento kämpille Manilaan. Lento lähti 15:50 ja Manilaan tultiin noin viiden pintaan. Kentältä suoraan taksilla Market Marketille ostaan vähän täytettä jääkaappiin ja pakasteeseen ja sitten kämpille.Loppuun vielä Peten ottama videopätkä meidän viimeiseltä sukellukselta Dakit Dakitista. Videolta pystyy hahmottaan vähän paremmin, että kuinka suuri parvi oli kyseessä.
Manilasta,
Mika
