lauantai 14. joulukuuta 2013

Lomareissu, osa 3 - Sukellusta ja mopoilua Puerto Princesassa

Modessan saaripäivän jälkeen olin vielä yön Roxaksessa, mutta seuraavana päivänä torstaina otin minibussikyydin takaisin Puerto Princesaan ja Moana Hotelliin. Koko reissun piinannut nuha oli käytännössä ohi ja varasin samalla heti perjantaille sukelluspäivän.

Perjantaiaamuna herätys oli heti kuuden jälkeen ja seiskalta tarkastamaan sukellusvarusteet Moanassa sukelluskouluttajana toimivan paikallisen Danin kans. Dani on minulle erittäin tuttu kaveri ja ollaan sukellettu viimeisen neljän vuoden aikana yhdessä useita kymmeniä sukelluksia Puerton alueella. Rento ja hyvä tyyppi. Kun kaikki oli kunnossa, niin kamat autoon ja kohti Pristine Beachiä. Rannalla kamat veneeseen ja merelle.

Sukeltamassa meitä oli tällä kertaa Danin ja minun lisäksi ranskalainen Sarah ja myös paikallinen sukeltaja Jonathan. Ensimmäinen kohde meillä oli Crossing. Sitten vain laitteet selkään ja laidan yli kohti syvyyksiä.
Sukelluksen kesto oli 54min ja syvyys 18,9m. Siitä jäi erityisesti mieleen tämä rausku. Vastaavat sinitäplärauskut on aikasta arkoja ja lähtevät herkästi pakosalle. Ei aina, mutta useasti. Tätä kaveria sen sijaan pääsin kuvaileen ihan vierestä ja ottaan kuvia eri kuvakulmista, eikä se näyttäny juuri välittävän.
Toisena sukelluskohteena meillä oli Maris Rock. Lokitiedot sukelluksesta on hyvin samanlaiset kuin ensimmäiselläkin. 52min ja 20,1m. Dani pääsi lähelle tätä piikkisiilikalaa, jonka seurauksena fisu otti heti puolustusmekanismin käyttöön ja pullisti itsensä käytännössä palloksi. Huvittavan näköinen, kun suuret silmät, pieni suu ja piikikäs pallo. Tulee mieleen lähinnä piirroshahmo.
Enemmän juttua ja kuvia sukelluksilta minun Reef Divessa. 

Sukellusten ollessa ohi takaisin Pristine Beachille. Sitten vain kamat veneestä takaisin autoon.
Venekuski Elinel roudaa kaverina pulloja. Elinel on siitä mielenkiintoinen kaveri, että se ei käytä mitään GPS:ää, vaikka osa sukelluskohteista on kaukana rannasta. Sillä on maamerkit aina joka kohteelle, joiden risteyksessä veneen pitää olla. Paikat löytyy aina tarkasti.
Onnistuneen sukelluspäivän palkitsin hotellilla kunnon pitzalla. Moanalla on italialainen omistaja, joten paikan ravintolasta löytyy hyvät pitzat ja pastat.
Seuraavalle päivälle lauantaille vuokrasin mopon käyttöön. Mopoksi otin Hondan XRM125. Se on minusta paras vaihtoehto Puerton vaihtelevakuntoisille teille.
Sillä pyörähtämään aluksi Printine Beachillä.
Tyypillistä Palawania.
Veneet mangroverannan kätköksissä on nostettu suuren vuorovesivaihtelun vuoksi reilusti irti maasta.
Mangrovealue voi olla erittäin tiheää ja läpitsepääsemätöntä ryteikköä. Sitä on vaikea edes käsittää, kuinka tiheää se voi olla. Tässä pientä esimerkkiä.
Mangrovea istutetaan joka vuosi Palawanille lisää eri paikkoihin. Se toimii kaloille hyvänä suojapaikkana ja kasvupaikkana. Mangrovesta on suurta hyötyä alueen kalakannalle.

Päivä oli lämmin ja tämä kaveriporukka oli viettämässä päivää mangroven suojassa ruuan ja juoman merkeissä. Jälleen kerran yksinäiselle kaverille tarjottiin niin ruokaa kuin juomaakin. Paikalliset on kyllä erittäin ystävällistä ja vieraanvaraista porukkaa.
Filippiineillä järjestetään jostain syystä erilaisia kulkueita ja paraateja paljon. Varsinkin Puertossa on tullut nähtyä niitä useasti ja vaikka minkälaisia. Ne liittyy useasti jotenkin kirkollisiin kuvioihin. Niin myös tämä, joka lähti Puerton katedraalilta. Ei mitään hajua, että mikä tämän kulkueen aiheena oli.
Baywalkilla oli paljon erilaisia kojuja ja kuulinkin, että siellä olisi seuraavana päivänä ainakin jotkut pienien bancaveneiden nopeuskisat. Baywalkin vieressä laiturialueella oli paljon myös isompia veneitä.
Baywalkin jälkeen kurvasin käymään muutaman kilometrin päässä BM Beachillä. Paikassa ei ole mikään kummoinen ranta uimiseen. Varsinkin laskuveden aikaan vesi on tosi kaukana ja ihmiset on silloin lähinnä keräämässä kotiloita ja rapuja. Sen sijaan paikka on loistava grillailuun ja chillailuun kaveriporukalla. Samoin paikka näyttää minusta erittäin hyvältä katsottaessa ylös. Alue on täynnä suuria ja korkeita palmuja.
Paikan omistajalla onkin siellä kunnon kookospähkinäpisnes.
Sunnuntaina olikin paluu TigerAirin siivin kämpille Manilaan. Puerton kentällä oli samaan aikaan myös tämä ZestAirin (nykyinen AirAsia) kone. Se ei ole tosin mikään uutinen, mutta kuvassa taempana näkyvä MAS Wingsin kone sen sijaan on. Malesialainen MAS Wings on nimittäin aloittanut suorat lennot marraskuussa 2013 Kota Kinabalusta Borneoasta Puerto Princesaan ja Puertosta on sen myötä tullut kansainvälinen kenttä.
Minusta tämä on erittäin hyvä uutinen ja matkailijat varmasti kiittävät ja ottavat lentoreitin käyttöön. Nyt on helppo yhdistää Palawan ja Borneo ilman, että tarvitsee käydä Manilassa vaihtamassa konetta.

Toukokuussa 2010 tuli pyörittyä kuukausi Borneossa ja silloin tuli lennettyä muutama MAS Wingsin lento Borneon sisällä. 

Sitten vain Tigerin koneeseen.
Sellainen yhdeksän yön lomareissu Cebuun ja Palawanille. Alunperin oli tarkoitus sukeltaa 2-3 päivää, mutta tällä kertaa täytyi tyytyä yhteen päivään alkureissussa vaivanneen kovan duhan vuoksi. Onneksi kuitenki pääsi taas pulikoimaan laitteilla muutaman kuukauden tauon jälkeen. Reisusta jäi itselle mieleen erityisesti uutena kohteena ollut Modessa Island.
Sinne pitää palata joku kerta uudestaan. Suosittelen!

Terveisin Manilasta,
Mika

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Lomareissu, osa 2 - Roxas ja Modessa Island

Alkuperäisenä ajatuksena oli sukeltaa Puertossa heti tiistai ja keskiviikko. Koska nuha kuitenki jatkui edelleen kohtuu voimakkaana, niin lähdettiinkin tiistaina heti eteenpäin kohti Roxasta. Matka Puerto Princesasta Roxakseen minibussilla kestää noin kaksi tuntia ja hinta on Fort Walleyn terminaalista lähdettäessä on 150PHP/hlö. Nyt meidät haettiin suoraan Moana Hotellista ja hintaa tuli 300PHP/hlö. Hintaa tuli siis tupla, mutta näin säästy odottaminen Fort Walleyssä ja tietysti muutama peso, kun sinne ei tarvinnut mennä.

Roxakseen tultua mentiin suoraan tyttökaverin vanhempien tykö, jossa oltiin myös yötä. Käytiin Roxaksessa viimeksi viime jouluna, joten edellisestä visiitistä oli mennyt jo lähes vuosi. Iltapäivä ja ilta meni leppoisissa merkeissä ja vähän valmistauduttiin jo seuraavan päivän saariretkelle Modessa Island Resortille.

Keskiviikkona talossa herättiin jo varhain ja päiväretkelle kokattiin ruokaa mukaan koko porukalle. Oli sovittu, että saaren vene tulee hakemaan meidät Roxaksen satamasta aamulla 09:00.

Kellon alkaessa lähestyä yhdeksää tehtiin vielä viimeisiä ostoksia naapurin paikallisesta R-kioskista eli Sari-Sarista. Samalla hommattiin traikit, jolla päästään kaikki satamaan.
 Muutaman minuutin ajon jälkeen tultiin satamaan.
Paikallinen jäätelöauto satamassa.
Kun kaikki oli tullut paikalle, niin veneeseen ja kohti Modessaa.
Roxaksen ranta-aluetta mereltä katsottuna.
Välillä näkyi kala-aitauksia.
Samoin muita saaria.
Kalastajilla tauko hiekkasärkällä.
Sitten alettiinkin jo lähestyy varsinaista kohdetta.
Saarelle päästyä vene parkkiin. Matka Roxaksesta Modessalle kesti 45min.
Tervetuloa!
Kamat rantakatokseen ja saatiin myös resortin ravintolasta yksi alue meille käyttöön.
Saaren vahtikoira siestalla.
Saari näyttää todella hyvältä.
Bungaloweja.
Ei hassumpi ympäristö majapaikalle?
Tässä vähän erilaista mökkiä.
Rantsua vähän toiselta suunnalta.
Tässä lähempää ravintolaa. 
Biljardispeelit menossa.
Välillä pelattiin porukalla beach volleyta.
Sitten olikin hyvä mennä snorklaileen lähes rannalta alkavalle riutalle.
Leijonakala eli siipisimppu.
Nemoa etsimässä.
Sitten tuli todella mukava yllätys. Snorklailin vähän syvemmällä, jossa oli vettä luokkaa 5-7 metriä. Yhtäkkiä jostain alkoi tulla piikkimakrilleja. Aluksi muutamia kymmeniä, mutta sitten niitä tuli vain lisää ja lisää. Lopuksi niitä oli satoja minun ympärillä.
Sukeltaessa olen nähnyt vastaavia parvia piikkimakrilleja niin Tubbatahalla Filippiineillä, kuin vaikkapa Pulau Mabulilla Borneolla Malesiassa. Snorklatessa tämä oli ensimmäinen kerta. Hieno hetki!

Tässä näkymää kohti rantaa, kun on snorklaamassa. Kyllä kelpaa!
Saarireissulla sattui myös yksi haveri. Yksi meidän porukasta astui kivikalan piikkiin. Kala on myrkyllinen ja se aiheuttaa kovaa kipua. Tässä tapauksessa osumakohta oli pikkuvarpaan yksi taive, jossa oli reikä ja siitä tuli myös verta. Varvas meni nopeasti siniseksi.

Tarvittava ensiapu tällaisiin tapauksiin on hyvin simppeli. Tosin en ollut kuullut siitä aikaisemmin. Se kuitenkin nyt todistetusti myös toimii. Resortilta annettiin ämpäri, siihen laitettiin kuumaa vettä ja jalka laitetaan kuumaan veteen. Jalkaa täytyy pitää vähintään 90min koko ajan vedessä ja veden lämpötilan pitää olla minimissään +43C. Lämpö hajoittaa myrkyn koostumuksen ja siten sen vaikutuksen. Saatiin saaren sukelluskeskuksesta lämpömittari ja mitattiin sillä koko ajan vedenlämpöä. Heti, kun lämpötila alkoi mennä alle +43C, niin lisää kuumaa vettä. 90min jälkeen kipu oli jo kuulemma lähes poissa ja varpaan värikin oli palautunut jo lähes normaaliksi. Sama hoito kuulemma toimii myös mm. rauskun pistoihin, jos astuu sellaisen päälle vedessä ja se pääsee tuikkaamaan. Toki, jos osumakohta ei ala helpottaa ja paranemaan, niin sitten nopeasti lääkärille.

Itse ongelman aiheuttaja oli ilmeisesti kuollut jo valmiiksi, koska sellainen löytyi tapahtumapaikalta. Tästä näkyykin kalan piikkejä selässä. Niitä on myös sivuilla.
Kellon ollessa noin 16:30 hypättiin takaisin veneeseen ja takaisin Roxakseen.

Modessa Islandista jäi kyllä maisemallisesti ja myös snorklausmielessä erittäin positiivinen kuva. Siellä täytyy mennä kyllä käymään joskus uudestaankin ja olla vaikka yötä. Yö saarella maksaa kahdelta henkilöltä 4400PHP/72€ sisältäen venekuljetukset, aamiaisen, lounaan ja illallisen.

Laitetaan tähän loppuun vielä tunnelmapala saarelta videon muodossa. Videon lopussa näkyy myös videopätkää piikkimakrilleista.
Hieno paikka ja päivä. Snorklauksen tunsi hyvin myös selässä myöhemmin.

Saariterveisin Manilasta,
Mika

tiistai 10. joulukuuta 2013

Lomareissu, osa 1 - Cebu ja Puerto Princesa

Tuli otettua töistä 6 päivää vapaata ja käytiin 1,5vk lomareissulla Cebussa ja Palawanilla. Cebussa ensin 3 yötä ja Palawanilla sen jälkeen 6 yötä. Tässäpä jotain reissusta.

Meillä lähti Tiger Airin kone Manilasta perjantaina hyvissä ajoin jo 04:45 ja Cebuun laskeuduttiin jo 06:00 paikkeilla. Alustavana suunnitelmana oli, että mennään käymään sukeltamassa Cebussa asuvan Petrin kanssa tuttuun tyyliin, kun aikaisemmillakin reissuilla.

Minua oli vaivannut kova nuha jo viikon päivät ennen reissua. Kaikki kanavat oli edelleen niin tukossa, että sukeltamiseen ei ollut pienintäkään mahdollisuutta. Se oli paha takaisku, kun sukeltamaan pääsyä oli odottanut niin paljon. Käytännössä se tarkoitti, että piti keskittyä toiseen ohjelmanumeroon jo aikaisemmin eli grillaamiseen.
Tarjolla oli tietysti asiaan kuuluvia virvokkeita.
Petellä ja Jarilla ilmakitaransoiton Cebun mestaruuskisat menossa.
Cebussa tuli käytyä viimeksi Juhannuksena ja kummityttö Sofia oli alkanut sen jälkeen käveleen. Nyt olikin jo kova vauhti päällä.
Seuraavana päivänä pojilla oli tennisskabat Peten kentällä tyyliin Rahnasto - Turhapuro.
Puolenvaihto.
Cebussa meni kolme vuorokautta hyvin leppoisissa merkeissä ja oli mukava käydä taas kylästelemässä Peten tykönä, vaikka sukeltamaan ei päässytkään.

Maanantaina meillä oli vuorossa AirAsia Zestin lento Cebusta Palawanille Puerto Princesaan. Cebun kentällä näkyi supertaifuuni Yolandan avustusoperaatio hyvin armeijan kuljetuskoneiden määrässä. Paikalla ei ollut pelkästään Filippiinien koneita. Tässä edessä Japanin ilmavoimien sininen Lockheed C-130H Hercules ja taustalla Australian ilmavoimien vastaava Lockheed C-130J-30 Hercules.
Puerto Princesaan laskeuduttiin noin kahden paikkeilla ja siellä oli tutut maisevat odottavassa. Palawanilla tullut vietettyä yhteensä reilu 7kk ja siitä noin 5kk Puertossa. Kohtuu tuttu paikka siis varsinkin Puerton osalta.
Kentältä mentiin suoraan Moana Hotelliin, joka on melkein kuin toinen koti Filippiineillä. Niin paljon siellä on tullut viettyä öitä vuosien varrella.
Iltapäivän aikana tuli käytyä kävelemässä public marketin alueella. Grillauspäivä? Saisiko olla kanankoipia?
Kananmunakauppa, jossa laaja valikoima mm. kananmunia.
Tuoretta ananasta ja vesimelonia.
Puerto Princesan pääkatua Rizal Avenueta.
Jossain vaiheessa iltaa lähdettiin käymään Kinabuchsissa syömässä ja toki piti ottaa asiaan kuuluva huurteinen. Kylmä sellainen.
Kinabuchsista saa ehkäpä Filippiinien parasta beef steakiä. Liha on aina erittäin mureaa ja kastike on todella hyvä. Se ei petä koskaan. Ei tälläkään kertaa. Suosittelen!
Paikasta saa myös todella hyvää grillattua tonnikalaa. Erikoisempien ruokien ystäville menussa on tarjolla mm. mangrovepuun kuoren alla eläviä tamilok-matoja joko raakana tai leivitettynä ja uppopaistettuna tai sitten vaikkapa krokotiilistä tehtyä Bicol Expressiä.

Illallisen jälkeen otettiin suunnaksi samalla Rizal Avenuella oleva Katabom. Siellä on tarjolla livemusaa joka päivä ja paikassa on mukava tunnelma.
Katabomin jälkeen mentiin vielä meidän hotellin etupihalla olevaan ulkoilmabaariin vähän pelaan bilistä. Tässä taiturin tyylinäyte.
Pelien jälkeen olikin valmista kauraa yöpuulle ja odottamaan seuraavaa päivää.

Seuraavassa kirjoituksessa juttua hienosta Modessan resorttisaaresta.

Terveisin Manilasta,
Mika