Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mitro Ranch. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mitro Ranch. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. helmikuuta 2015

Sukellusta, mopoilua ja saarihyppelyä Palawanilla

Kirjoitin viimeksi Mindoron viikonloppureissusta. Käytiin nyt samalla porukalla viime viikonloppuna Puerto Princesassa Palawanilla.

Reissukavereista Mika oli Palawanilla ensimmäistä kertaa ja Tommikin on ollu siellä vain muutaman yön aikaisemmin. Minulla Palawanilla on tullut vietettyä yhteensä jotain 8-9kk ja siitä ajasta Puertossa reilu puoli vuotta, joten olin samalla kavereille “tuur liiderinä”.

Lähdettiin lauantaina kohti Palawanin Puerto Princesaa Air Asian aamulennolla 07:25.
Ilmaan päästiin jo pari minuttia ennen aikataulua ja Puertoon laskeuduttiin jo lähes 30min etuajassa. Hotellina oli tuttu Moana Hotel.
Olin sopinut Moanan sukelluspuolen Paolon kans, että lähdetään Tommin kans sukeltamaan heti, kun tullaan hotellille. Kun huoneet oli saatu alle ja sukelluskamat tsekattu, niin auton kyydillä rantaan.

Meidän tullessa rantaan siellä oli parhaillaan kalanpakkaukset käynnissä. Kalastajat olivat saaneet saaliksi kohtuu kokoista tonnikalaa.
Suurin oli kuitenkin tämä marliini, jonka ympärimitta oli jo melkoinen. Kalan painoksi oli punnittu 175kg.
Sukellusoppaana meillä oli paikallinen kaveri Dani, jonka kans olen sukeltanut vuosien varrella useita kymmeniä kertoja Puerto Princesan vesissä. Muita ei sitten olutkaan, joten saatiin sukeltaa Tommin kans kahdestaan Danin opastuksella. Sukelluskohteina meillä oli Crossing ja Maris Rock. Sukelluksilla tuli nähtyä useampi kilpikonna, rauskuja, mustekaloja ja tietysti paljon erilaista riuttakalaa. Tässä sirkkaäyriäinen.
Tarkempaa juttua sukelluksilta ja enemmän vedenalaiskuvia minun Reef Divessa.

Illalla mentiin syömään minun suosikki ruokapaikkaan Puertossa, joka on Kinabuchs. Iso suurelta osin ulkoilmaravintola on illasta toiseen täynnä ja siellä käy niin paikalliset kuin turistitkin. Paikassa on laajat ruoka- ja juomamenut ja ruoka on hyvää.

Ehdotin pojille erittäin mureaa liharuokaa Beef Steak Tagalogia, krokotiilistä tehtyä mausteista Bicol Express a la Croco ja kanaa inkiväärikastikkeessa. Kinabuchsin Beef Steak Tagalog on yksinkertaisesti paras liharuoka mitä olen Filippiineillä koskaan syönyt.
Ruokailun päätteeksi sain hyväksynnät hyvistä ruokavalinnoista, joten voin suositella näitä muillekkin paikalle eksyneille.

Illalla kävästiin vielä istahtamassa Katabomissa ja kuuntelemassa vähän musiikkia.
Sunnuntaille meillä oli vuorossa mopoilua. Käytiin varaamassa kolme Honda XRM125 jo edellisenä päivänä pariksi päiväksi. Hinnaksi sovittiin 500PHP/10€/vrk mopoa kohti.

Haettiin mopot aamulla kympiltä ja sitten vain liikenteeseen. Ajeltiin ensin pieni kaupunkikierros rantateitä pitkin ja pysähdys Bay Walkilla.
Sen jälkeen maantielle ja otettiin suunnaksi Palawanin länsirannikolla oleva syrjäinen Nagtabon Beach. Olen käyny rannalla pari kertaa aikaisemmin, mutta Nagtabonille kääntyvä risteys on aina hakusessa. Itse saaren halki menevä tie on ollu aikaisemmin todella huonokuntoinen. Nyt koko tie on päällystetty betonilla viimeistä pientä pätkää lukuunottamatta ja sinne on todella helppo ajaa.

Nagtabon Beach on hieno lähes autio ranta, jossa ei ole tungosta. Tälläkin kertaa siellä oli vain muutamia henkilöitä meidän lisäksi.
Nagtabonin jälkeen lähdettiin ajamaan toiselle rannalle, joka jää muutaman kilometrin päähän samalle puolen saarta. Väliltä löytyy paikka, josta avautuu näkymä koko Nagtabon Beachille.
Pakollinen ryhmäkuva prätkähiiristä samasta paikkaa.
Hyvin pian kuvan ottamisen jälkeen seurasi erikoinen tilanne. Kateltiin vielä maisemia, kun yhtäkkiä meitä kohti tuli sivusta hillitön musta pilvi ampiaisia. Otettiin nopeasti jalat alle ja noin 10m kokoinen ampiaisparvi jatkoi matkaa eteenpäin, johon se olikin menossa.

Hetken päästä jatkettiin mopoilua eteenpäin. Betonipäällyste loppui ja tie muuttui karkeaksi soraksi, jollainen se oli aikaisemmin koko matkalta. Sen jälkeen tulikin eteen tällainen näky.
Koko tie oli sortunut. Tien reunasta olisi ehkä päässyt jotenkin mopolla, mutta ei alettu kikkaileen ja käännyttiin takaisin kohti Puertoa.

Seuraavaksi kurvattiin Baker’s Hillille ja vieressä olevalle Mitro Ranchille. Sieltä avautuu näkymät kohti Honda Bayn saaria.
Sitten käytiin pyörähtämässä mutka BM Beachillä. Siellä oli tuttuun tyyliin paikallisia viettämässä iltapäivää kaveriporukalla ruuan ja juoman kera.
Lopuksi käytiin vielä pyörähtämässä Pristine Beachillä, jossa oli myös porukkaa viettämässä sunnuntaipäivää.
Mukava päivä kurvaillessa. Kilsoja meillä tuli jotain sadan paikkeilla.

Illalla käytiin Tiki Resto Barissa katsahtamassa paikan bänditilanne. Paikalla oli soittamassa tyttöbändi Manilasta nimeltään Big Step Band. Paikassa oli hyvä meininki ja välillä lava oli täynnä porukkaa vääntämässä mooveja.
Maanantaina meillä oli ohjelmassa veneilyä ja snorkailua Honda Bayn saarilla. Ensin mopoilla Honda Bayn satamaan ja siellä varaamaan meille vene miehistöineen omaan käyttöön. Hintaa veneelle tuli 1500PHP/30€ päivältä. Samalla vuokrattiin räpylät hintaan 100PHP/2€, että pääsee snorklaan. Sen jälkeen vain juoma- ja snäksiostokset ja veneeseeen.

Ensimmäisenä kohteena meillä oli Pandan Island.
Meidän venho.
Tarzan hakemassa kookospähkinöitä.
Pandan on hieno saari, mutta myös porukkaa oli aikasta paljon. Seuraavaksi otettiin suunnaksi Starfish Island, jossa oli tilaa ihmetellä.
“Katson autiota hiekkarantaa….”
Kolmantena kohteena meillä oli Loli Island, jossa käytiin myös snorklailemassa. Fisujakin näkyi ihan mukavasti, kun meni vähän syvemmälle.
Viimeisenä kohteena meillä oli hieno Cowrie Island. Paikka on meidän käymistä neljästä saaresta kaikkein kehittynein ja se on avattu vasta noin vuosi sitten. Se oli myös minulle uusi saari samoin kuin edellisen kuvan Loli Island.
Ei hassumpi?
Cowrie Islandilta löytyy baari juomineen ja ruokineen, sekä vessat ja suihkut. Kaveri sanoikin, että tänne olis mukava tulla joskus viettämään päivää. Vuokraa vain yhden katoksen kaveriporukalla ja naatiskelee päivästä.

Saaripäivänä asikkaat valitsee, että millä saarilla he haluavat käydä. Minulla oli mielessä, että yksi paikoista voisi olla Snake Island, jossa tullu käytyä aikasemminkin. Nimi tulee saaren pitkästä ja kapeasta hiekkasärkästä. Saari onkin tällä hetkellä rauhoitettuna ja sinne ei tehdä nyt retkiä ollenkaan. Toisaalta hyvä, että sellaista ajatellaan. Oli oikein leppoisa ja mukava veneilypäivä joka tapauksessa. 

Tiistaina meillä olikin jo paluu takaisin Manilaan.
Puerton reissu meni kaikin puolin putkeen ja oli mukava käydä siellä vaihteeksi pyörähtämässä. Samalla kaverit näkivät jotain uutta ihmeteltävää.

Palawan-fiiliksin,
Mika

tiistai 21. syyskuuta 2010

Mopoilua, grillibileet ja krokotiilifarmi

Muutama päivä taas vierähtänyt. Viime päivät tullu vietettyä täällä Puerto Princesan alueella. Kaverin kans molemmilla ollu mopot vuokralla koko ajan, joten helppo ollut pyöriä ympäriinsä. Itelle tämä Puerto Princesa jo kohtuu tuttu paikka, niin ajelluttanu ensikertalaista kaveria ympäriinsä. Tässä perjantaina prätkähiirillä, mulla ja Jakella, tauko Leslie's nimisessä ruokapaikassa kaupungin ulkopuolella.Tosi hieno paikka tuo Leslie's muutenkin. Rinteessä on tällaisia pieniä avovaisia pöytäkatoksia sopivan harvassa. Itelläki tuli käytyä siellä nyt vasta ekaa kertaa.Ruuan jälkeen ajettiin kukkulan päällä olevalle Mitro Ranchille, josta avautuu näkymät Honda Baylle. Taustalla näkyy pitkin Palawania kulkeva vuorijono.Lauantaina yhdessä venesatamassa kalastajat purkivat kuormaa. Takimmaisella tonnikallalla oli painoa kuulemma vähän reilu 30kg.Sunnuntaina oli vuorossa grillibileet BM Beachillä. Tässä tytöt parhaillaan grillaa meille vähän frankfurteria ja kanaa. Kylläpäs kunnon grillattu makkara maistuikin hyvältä pitkästä aikaa.Eilen maanantaina suunnattiin Jaken kans mopoilla krokotiilifarmille. Farmilta löytyy myös muita eläimiä, kuten papukaijoja, strutseja, parit käärmeet, villisika ja muutamia muita, mutta krokotiilit on kuitenki selkeästi pääosassa. Alueella on yksi rakennus, joka on ns. hautomo. Siellä on pienissä altaissa eri ikäisiä pieniä krokoja.Ulkoaltaista löytyy myös täysikokoisia krokoja. Suurimmat täällä on noin viisimetrisiä. Paikassa pystyy myös kuvauttamaan itsenä pienen krokotiilin kans. Tässä mulla sylissä neljävuotias yksilö. Kuten kuvasta näkyy, niin nokka on teipattu turvallisuuden vuoksi kiinni. Alussa kroko vähän rimpuili sylissä. Yllättävän paljon voimaa jo tuonkin kokoisella otuksella. Pituutta krokolla oli noin 130cm.Krokotiilifarmista vois sanoa vielä sen verran, että kovin paljoa siltä ei kannata odottaa. Se on kohtuu vaatimaton paikka, johon selkästikkään ei ole juuri satsattu rahaa viime vuosina. Kävin siellä viime vuonna ensi kerran ja samalta se näytti nyttenkin. Jos haluaa päästä katsomaan pieniä krokoja läheltä, niin siihen se on joka tapauksessa erittäin hyvä paikka.

Tänään tiistaina on menny tekemättä oikeastaan mitään. Täällä käymässä ollut kaveri, Jake, hyppäsi juuri koneeseen ja lähti takaisin Thaimaahan muutamaksi päiväksi ennen paluuta takaisin Suomeen. Mulla sen sijaan seikkailut jatkuu edelleen täällä Filippiineillä ja niistä taas lisää lähi päivinä.

Krokoterveisin,
Mika