maanantai 3. toukokuuta 2010

Manila - Kota Kinabalu

Manilasta löytyy tosi rankkoja vastakohtia. Parhaimmillaan hotellit ja kauppakeskukset on niin hienoja kuin ne yleisesti ottaen vain voivat olla. Tässä esimerkkinä kuva eiliseltä sunnuntailta Robinssonin kauppakeskuksesta Ermitasta ihan minun hotellin vierestä.Toisesta äärilaidasta löytyy suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole mitään asiaa näihin nykyaikaisiin kauppakeskuksiin yksinkertaisesti siksi, että niillä ei ole rahaa ostaa sieltä oikein mitään. Jostain kuulin, että Manilan slummeissa asuisi jopa miljoona ihmistä. Kuullostaa kyllä todella suurelta luvulta, enkä tiedä mikä on todellinen luku, mutta paljon kuitenkin. Ihmisiä näkyy kaduilla kerjäämässä ja nukkumassa siellä täällä. Tämä polkupyörätaksikuski nukkui eilen Ermitan jalkakäytävällä pahvilaatikossa. Se, mikä asiasta tekee vielä ikävämmän, niin sieltä näkyi myös lapsen jalat.Kokeilin tänään maanantaina heti aamusta soitella Makatin Canon Customer Supporttiin, jos sieltä olis löytynyt sukellusboxiin uutta o-rengastiivistettä. Odottelin ensin jonossa noin 30min, jonka jälkeen loppui prepaidistä puheaika ja puhelu poikki. Kävin hotellia vastapäätä olevasta 7-11 hakeen 500P lisää puheaikaa ja kokeilin uudestaan. Taas sama homma. "plaa plaa plaa....olette jonossa seitsemäntenä". Olin jonossa taas noin 30min, mutta oli pakko luovuttaa, ku en olis enää välttämättä ehtinyt käymään siellä hakemassa tiivistettä nimittäin...

Tänään oli taas vuorossa siirtymäpäivä. Tällä kertaa Manilasta Cebu Pacificin siivin Kota Kinabaluun Borneoon Malesian puolelle. Siispä lentokentälle Cebu Pacificin terminaali 3'een hyvissä ajoin. Tosin se tarkoitti samalla, että tällä kertaa liikenne, yms. asiat rullasi kohtuu sujuvasti. Pieniä kommelluksiakin lentokentällä sattui. Tosin minä en ollut niiden tekijä tällä kertaa. Menin Manilan kentällä passintarkastukseen ja siellä lyötiin leimat passiin ja sen jälkeen turvatarkastukseen. Ennen turvatarkastusta toinen virkailija kattoi paperit ja sanoi, että sulla puuttuu boarding passista leima. Käy uudestaan edellisella tiskillä. Menin suoraan jonon ohi saman heebon tiskille ja se löi leiman ja valitteli tilannetta. Sen jälkeen turvatarkastuseen ja siitä sujuvasti läpi. Aloin katteleen sitten heti turvatarkastuksen jälkeen passia, niin huomasin, että siihenhän on laitettu leimaksi Mar 3 2010 eli 2kk liian vanha leima! Näytin turvatarkastuksen naiselle, että minun pitää käydä uudestaan tuolla passintarkastuksessa. Menin taas jonon ohi samalle tiskille ja samalla huomasin, kun se oli jo leimannut sillä hetkellä asiakkaana olevan naisen passiin kans saman 2kk vanhan leiman. Kerroin tilanteesta passivirkailijalle ja kaverin pokka piti ihan hyvin, mutta huomasi, kun punastusta nousi vähän kasvoille mokailusta. Jannu pyöritteli uudet päivämäärät leimasimeen ja veti vanhan leiman yli ja uusi viereen. Naiselle sama. Siinä mietiskelin, että kuinkahan monelle jo läpi menneelle on lyöty passiin väärää leimaa. Menin siitä uudestaan turvatarkastuksen läpi ja kansainväliselle puolen mussuttaan panniinia yhteen ravintolaan. Ei menny kovin kauon, niin samoinen passintarkastuksen kaveri kävelee ja selvästi etsiskelee ihmisiä. Samalla se huomasi minutkin ja tuli jutteleen ja pyytään anteeksi ja saisiko sitä passia vielä nähdä kertaalleen. Sanoi, että pitää laittaa vielä sekä väärän, että uuden leiman viereen hänen allekirjoitukset. Sellaista pientä sählingin poikasta immigrationin puolelta.

Lento Manilasta lähti ajallaan 17:50 ja perille Kota Kinabaluun tultiin noin pari tuntia myöhemmin. Täällä Malesian päässä lentokentällä kaikki meni nopeasti, jonka jälkeen taksi alle ja kohti varaamaani Cititel Express Kota Kinabalu hotellia ihan keskustassa. Hotellissa checkkaus sisään ja huoneeseen. Täytyy sanoa, että on reissun tähän asti siistein huone. Ei mikään iso, mutta kaikki on uutta ja oikein asiallista.

Unohtui kertoa, kun tuli kokeiltua muutama päivä sitten Puerto Princesassa uusia makuelämyksiä. Kaupungin suosituimmassa ulkoilmaravintolassa Kinabuchsissa oli lisätty menuun pari krokotiiliruokaa ja pitihän sitä kokeilla. Otin krokotiiliä kookosmaito-chilikastikkeessa ja täytyy sanoa, että se oli tosi hyvää. Liha oli väriltään aika vaaleaa ja muutenki lihan maku oli ehkä jotain kanan ja naudan väliltä. Kastike oli aika mausteista, joten lihan tarkkaa makua vaikea sanoa. Hintaa annoksella oli 300PHP/5€, joten paikallisen mittapuun mukaan se oli kohtuu tyyristä. Krokotiilin liha Kinabuchsiin tulee krokofarmilta Manilan läheltä.

Kota Kinabalusta,
Mika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti